perjantai 9. syyskuuta 2011

Hupsistaheijjaa Brandy

Joop. Hupsista vain. Taas mä olen sortunut tähän laiskuuteen. Mutta jotenkin ei vaan ole ollut inspistä kirjoitella tänne.
Huippupaljon on tapahtunut, enkä kaikkea varmaan edes muista. Ollaan sairasteltu, ollaan aloitettu pentukurssi, ollaan treenailtu, ollaan öää. saatu rokotuksia ja ollaan kasvettu.
Pentukurssi on sujunut pääosin tosi kivasti. Brandy on reippaasti mukana ja hakee kontaktia paljon ja jos ei hae, niin pyytämällä tulee herkästi. Hirveästi ei tosiaan muista pennuista häiriinny, vaikka mielenkiintoisia ovatkin. Olen palkannut nakilla ja lelulla. Luoksetulot pääasiassa lelulla.
Räntilapsi osaa oikein pätevästi jo istua, kulkea kontaktissa, tulla luokse ja pysyä paikallaan. Myös perusasento on jo ihan huippuhyvin hallussa, siinä on välillä vain vähän epämääräistä säätämistä. Nyt pidetään varmaan tauko sen harjoittelusta ja muistuttelusta, koska pentu tarjoaa sitä ihan joka väliin. Mutta pylly kyllä liikkuu ja tekee töitä!
Myös seuraaminen alkaa olemaan oikein pätevää. Välillä tahtoo edistää aika paljon, mutta pääasiassa kyllä tosi kivasti tulee tiiviisti ja välillä jopa aivan täydellisellä kohdalla. On se pätevyyslapsi. Myös istumista tarjoaa aina pysähdyksen yhteydessä. Maahan meno on vähän niin ja näin. Kyllä se osaa, mutta usein tarjoaa jotain muuta ensin (esim. sitä perusasentoa). Ja seisaaltaan maahan meneminen on tosi vaikea pennun käsittää. Mutta reeniä reeniä.
Osa pentukurssin jutuista on ollut vähän turhan helppoja ja tylsiä juttuja meille, mutta paljon hyödyllisiäkin juttuja on ollut. Esim. toisien koirien ohittaminen. Jostain syystä se ei vaan kotona suju yhtä hyvin kuin tuolla treeneissä. Lisäksi meillä oli eräs kerta sellainen tehtävä, että laatikoiden päällä oli nameja ja laatikoita piti pujotella. Se oli Bränelle todella vaikea juttu. Me ei hirveen lähelle laatikoita koskaan harjoituksen aikana päästy, sillä oishan ne herkut ollu kiva syödä pois homehtumasta. Tämä on vähän jo ongelmakin kotopuolessa, koska lenkillä suuhun menee aivan kaikki jännittävä mikä kävelytiellä lojuu. Oli se sitten oksa, nenäliina, pihlajanmarja tai lehti. Nykyään kyllä päästää ne pois suustaan kun käskee irrottamaan, mutta "jätä" -käsky ei ole vielä mennyt ihan perille, eli ei niitä tulisi ottaa suuhun alunperinkään.
Lisäksi joka treenikerran alussa on ollut luoksepäästävyys. Brandy on aika hyvin jaksanut aina odottaa perusaennossa lupaa mennä tervehtimään. Pitäisi varmaan alkaa harjoittelemaan ns. "toko luoksepäästävyyttä".
Lisäksi viime kerralla tehtiin ns. "testi" mistä pentu palkkautuu. Itse valitsin leluiksi, oman repimisvinkulelun, narupallon, pehmolelun ja lisäksi oli vielä herkkuja. Ja lopuksi myös minä menin riviin. Brandy kävi ensin katsomassa pehmolelun, sitten se meni narupallon luokse ja tökki sitä ja alkoi leikkimään sillä. Sitten se jätti pallon ja tutki vielä muut lelut uudelleen läpi, kävi syömässä nakit ja sitten hetken omalla lelulla leikki, mutta palasi taas narupalloon. Minä en kiinnostanut ollenkaan, vaikka vähän se vilkaisi leluilla leikkiessään, että tuletko repimään tätä mun kanssa, muttei kuitenkaan tuonut lelua minulle. Täten Brandy kertoi minulle, että narupallo on meidän ehdottomasti ostettava :P






Lisäksi Brandy on ollut mukana Jussin agitreeneissä. Siellä se on saanut riekkua muiden kanssa paljon ja tutustua muihin ihmisiin ja agiesteisiin oma-aloitteisesti. Jotain pientä ollaan pennun kanssa myös harjoiteltukin. Esim. siivekkeiden (ei siis itse rimaa esteenä) läpi juoksemista ja kiertämistä. Tämä sujuu jo melko hyvin. Myös putkea ollaan harjoiteltu. Aluksi ihan lyhyt suora putki oli Brandystä aika jännä, ja minun piti kontata sinne avuksi. Mutta kerran kun sen oli läpi mennyt, ei pentua jännättänyt enää. Toisella kertaa oli jo vähän pidempi putki, eikä tällä kerralla tarvinnut edes houkutella, vaan pentu painui putkeen. Nykyään se painuu putkeen vaikka se olisi mutkalla. Menee siis aivan ohjauksella jo putkeen. Käy myös itse ihan huvikseen juoksentelemassa putkea ympäri ja ympäri. Lisäksi jos minä vaan satun menemään lähellekkään putkea niin pentu ampuu sinne kuin ohjus. Ai mitenniin olen juuri tainnut saada itselleni putkihullun koiran? Kerran se myös karkaili siivekkeen kieroharjoituksista putkelle. Noh, minun käsi nyt sattui vähän vahingossa osoittamaan putken suuntaan, ei se pentu paljon muuta tarvinnut...


Sairauksista sen verran, että meillä tosiaan oli tuossa jokunen aika sitten hotspottia ja jotain mysteerimäistä täpläihottumaa. Mitä lie. Sitä hoidettiin antibiootilla, karvanleikkuulla, betadinella, puhdistuksella ja jollain rasvalla. Kyllähän tuo hävisi.
Hiukan takajalan kintereet on myös alkaneet mennä pihtiin, tosin vissiin kehitysvaiheesta kyse, sillä ne alkavat jo suoristua. Muuten ollut oikein reipas ja terve pentula.
Tehosterokotteetkin käytiin hakemassa ja reippaana pentu oli lääkärissä.

Mitäköhän muuta jännää on pennun elämässä tapahtunut? No varmaan aika paljon kaikkea, mutta tässä varmaan pääasiat. Niinjoo. Karvaa lähtee nyt ihan jatkuvalla syötöllä ja ala- sekä yläetuhampaat on kaikki vaihtuneet pysyviin. Pentu kasvaa ja kehittyy.
Ainiin vielä noista peloista voisin mainita. Pimeällä pentu edelleen jännittää esim. vastaan tulevia ihmisiä tai jos kuulee ääniä jostain. Niille pitää puhista. Lisäksi tuossa eräs päivä treeneihin lähtiessä vieressämme kiihdytti amisauto, jonka pakoputki sitten "räjähti" juuri meidän kohdallamme. Kyllä oli jumaleisson sellanen pamahdus, että itsekin säikähdin. Pentu ampui kuin ohjus eteenpäin, sen verran minkä hihna antoi myöten ja sitten kääntyi katsomaan että mikä perkele se oli. Palautui kuitenkin heti normaaliksi, kun jatkettiin vain kävelyä eteenpäin ihankun mitään ei olisi tapahtunutkaan.






Pojat tulee toimeen tosi hyvin, Jussi pitää edelleen tosi hyvin puoliaan esim. ruualla tai luulla ja pentu uskoo. Brandyn leikit on tosin muuttuneet astetta rajuimmiksi ja välillä pitää itse mennä toppuuttelemaan, koska leikkiessä Jussi ei osaa komentaa silloin kun riittää. Välillä tosiaan pentu retuuttaa Jussia vaatteista kuin jotain lelua. Ja myös koko on tainnut pennulta unohtua, kun rällää ja jyrää yli samoissa määrin kuin silloin kun se painoi sen 8kg ja nyt painoa tosiaan lähemmäs 15kg jo...

Tässä vielä viikkoiskuvat:
14vko 4pvä 11,8kg ja n. 43cm

15vko 4pvä 12,6kg ja 45cm

16vko 4pvä 13,2kg ja 46cm

 17 viikon kuva jäi ottamatta, mutta mitat olivat 14,4kg ja 47cm

18vko 2pvä 14,8kg ja 48cm

lauantai 6. elokuuta 2011

Treeninkiä. agia ja tokoa sekä yleistä sähellystä

Otetaan ensin vaikka agit!
Joku pitkä aika sitten käytiin vapaavuorolla agiliitelemässä, sillä omalla vuorolla oli aivan liian helle. Okei, ei vapaavuorolla ollut loppujen lopuksi yhtään viileämpi. Porukkaa oli mukana Inka & Cara, Laura & Minttu, Reetta & Atte sekä Ansku & Bogi. Plus Mintun pennut ja Nino dalmis, jotka ei kuitenkaan liidelleet. Brandy jäi kotiin harjoittelemaan yksinolemista.

Ratahan oli seuraavanlainen
Me harjoiteltiin Jussin kanssa lähinnä tuota alun hyppypomppukieputusta. Ensimmäisellä yrittämällä ohjasin itse epäselvästi, eikä Jussi ollut varma miten suorittaa. Sitten otettiin alusta kun olin itse miettinyt ja kuivaharjoitellut paremman ohjaamisen tuohon kakkosesteelle. Sittenpä kuvio sujuikin kuin tanssi, vaikka vieläkin hiukan arka nilkkani ei moista pyörähtelyä arvostanut. Palkka odotti 5 esteen jälkeen. Sitten otettiin loppurataa vähän sinne päin meiningillä, lähinnä harjoitellen joitain ohjauskuvioita ja yksittäisiä esteitä. Mm. keinua ja keppejä. Myös medimuuri oli Jussille vähän jännä paikka, joten sitä harjoiteltiin. Jussi oli vähän vaisu, eikä tehnyt kovin tehokkaasti. Tosin, oli kyllä lämminkin.



Sitten toinen agireissu, joka ei mennyt ihan kuin piti...
Mukana taas sama poppoo. Kuin aiemminkin. 
Ratana seuraava
Itse tykkäsin tästä radasta tosi paljon!
Lähdettiin Jussin kanssa radalla, ja Jussi oli innokas. Tosin yleensä Jussi varastaa lähdossä, mutta tällä kertaa ei, joten se jo sai minut hiukan ihmettelemään. Alku meni todella hyvin! Palkkasin kädestä kakkosesteen jälkeen. Kepit meni toisella yrittämällä, ja superpalkkaus riehuminen sen jälkeen. Sitten lähdettiin neloselle. Sen Jussi vielä hyppäsi jees, mutta 5:lla jo vähän jarrutteli. Puomin ohi meinasi aluksi mennä, muuten ei mitään ongelmaa, palkka kontaktilla. Putkeen lähti hienosti. Kääntyi kuitenkin jossain välissä takaisin. Joten uudelleen putkeen lähetys. A hienosti, ei ropleemaa, palkka kontaktilla. A:lta Jussi lähti tosi vaisusti mukaan, eikä suostunut hyppäämään 9 estettä. Siinä alkoi jo vähän kellot soida. wtf. Koitin uudelleen. Lähti mukaan ja hyppäsi, sitten hidasti, oli kuitenkin vielä mukana, tosin vaisusti. Ei mainannut lähteä kiertämään 10, vaikka yleensä kiertäminen ei ole mikään ongelma. Hyppäsipä siis siivekkeen yli. Yritin uudelleen, mutta koira ei lähtenyt mukaan ollenkaan ja kieltäytyi hyppäämästä. Siinä vaiheessa viimeistään tajusin, että kaikki ei ole ok. Rupesin katsomaan koiraa ja sen liikkeitä. Vasempaa etujalkaa koira liikutti oudosti. Näytti vähän ontumiselta, muttei kuitenkaan. Liikkui vain oudosti. Jätettiin rata siihen. Sivussa sitten katseltiin ja liikuteltiin yhdessä ja muutkin totesivat saman, että joku siinä on, mutta ei nyt varsinaisesti ontumista. Liekkö joku revähdys sitten. Antoi kuitenkin väännellä, käännellä ja koskea ihan normaalisti. 

Tosin alkulämpät yms. oli ok, ettei ainakaan siitä johtunut. Otettiin lepoa ja touhuiltiin muita temppuja. Niissä ok, joten kävin radalla koittamassa kahta estettä uudelleen. Ekan hyppäsi moitteetta, mutta toiselle taas kielsi. Eli jossain joku vika. Muuten koira kuitenkin normaali.
Hirmuisesti tekisi mieli se hierojalle viedä, mutta se on tuon pelkurin kanssa ihan turhaa hommaa, kun ei se anna koskea ja jos antaa, niin ei takuulla rentoudu, jolloin hieronta tehoisi edes vähän.
Kotona treenien jälkeen venyttelin ja hieroin kevyesti. Enkä minä ainakaan tuntenut mitään epäkummallista. Muutenkin koira liikkui normaalisti. Mikäköhän vika.
Seuraavana päivänä oisi ollut agimöllit, mihin olisi ollut tarkoitus mennä ja osallistua, mutta jätin sitten varmuuden vuoksi välistä. 

Jos sitten luikahdamme tokon ja yleisen sähellyksen puolelle.
Elikkäs lähdettiin porukalla Laura&Minttu/Meela, Ansku&Bogi, Emmi&Toivo sekä minä Jussi&Brandy. Treenailemaan läheisille kentille. Jussin kanssa otin seuruuta, perusasentoa, makuuta (ja siihen palaamista) sekä muita yleispäteviä aivotemppuja. Koira oli todella vireessä ja varsin innokas tapaus! Ilo oli kyllä treenata ja hymy oli persiissa niin omistajalla kuin koirallakin!
Tuo makuussa minun palaaminen Jussin viereen, on kyllä ehkä maailman suurin ongelma. Koira ei vaan kestä että palaan takaisin siihen viereen, tulin sitten kuinka kaukaa kiertäen tai miten hitaasti hyvänsä sivusuunnassa lähestyen. Jotkut kerrat se kestää, mutta silloin hoen kuin matraa "hyvää poikaa", kierrän sivusuunnassa koirasta 1½m ja alan lähestyä sivuaskelilla. Ihan viereen en koskaan pääse, enkä ole nyt vähään aikaan yrittänytkään. Jussi tarvitsee ainakin sen yhden jalanvälin siihen. Muuten se nousee ja väistää. Siihen olen nyt lähestymisen lopettanutkin ja hurjasti palkkaan. Ehkä tämä tästä vielä... Paikkamakuussa ei muuten juuri ongelmaa. Paitsi epämukavalla alustalla Jussi tuppaa aavistuksen nousemaan irti maasta. Mutta ei se oo kun reenin puutetta.

Brandyn kanssa taasen otettiin, istu, maahan, seiso, kontakti yms. häiriössä. Kontaktia otettiin ihan istualleen ja hihnassa sekä irti kävellessä.  Jos mulla on joku nami kädessä niin tota penskaa ei sillon kiinnosta, vaikka ydinpommi räjähtäs vieressä. Ei kiinnosta ohi kulkevat koirat tai ihmiset. Saattaa vilkasta, mutta sitten kun huomauttaa, niin tapitus alkaa jälleen. Melko näppärä lapsi! Vaikka vielä pitää paljon vahvistaa!
Sitten otettiin luoksetuloa. Ihan vaan siten, että joku piti pentua ja minä kutsuin luokse. Ei siis mitään istumisia, tai sivulle tuloja. Ihan vaan tänne -käskyn opettelemista. Palkkasin lelulla, mistä Räiskäle kuumui kovin. Pitäjäkin kertoi, että kun oltiin tehty jo pari, niin penska ei meinannu pysyä enää odottamisaikaa käsissä ja vinkui, että saisi jo lähteä. Meidän pitäs varmaan pikkuhiljaa alkaa opettelemaan tuota perusasentoa ja paikalla pysymistä. Mutta kaikki ajallaan, onhan tässä aikaa!

Tähän postaukseen voisin lykätä myös viikkokuvat! :)
12vko 1pvä, 10kg ja 40cm
13vko 1pvä. 10,9kg ja n. 41cm

Mätsäröintiä 26.7 & 3.8

Ensimmäiseksi mainitut 26.7 mätsärit pidettiin aikalailla naapurissa, eli Pilkon cittarilla.
Oli kyllä hurrrjan lämmin. Molemmat pojat oli mukana, Brandy turistielämää vietellen pääosin häkkiosastolla.

Jussi esiintyi ihan näpsäkästi. Vähän Jussi oli ehkä flegmaattinen, mutta silti oli mukana hommassa. Parina meillä oli kleini tms.
Pöydällä Jussi väisti reeeeeeeeilusti, ja jouduin sitä tukemaan, ettei se tullut alas pöydältä, myöskään herkut ei maistuneet koko pöydälläoloaikana. Pöydän jälkeen se oli edelleen ns. varovainen tuomaria kohtaan. Häntäkään ei enää meinannut nousta, mutta loppujen lopuksi nousi kuitenkin.
Saatiin punainen nauha.
Kokoomakehässä Jussi oli todella varovainen, koska takana oli ihminen hääräämässä jatkuvasti. Tuomaria väisti karkuun sen tullessa morjestamaan. Ei siis sijoitusta meille.

Brandy oli oikein loistokkaasti. Ei arkaillut tai säpsynyt ollenkaan ja rauhoittui häkissä nukkumaankin. Kun Jussin kanssa kehät oli ohi, niin Brandykin pääsi jalottelemaan ja harjoittelemaan mm. kontaktia häiriössä. Eikä mitään ongelmaa. Taitolapsi!
Ystäväni myös koetti handlata Brandyä, eikä siinäkään mitään roplematiikkaa. Pentu lähti vieraan ihmisen mukaan oikein innokkaasti, ja liikkui hyvin.

Mätsärit 3.8 olikin sitten mustin&mirrin parkkipaikalla. Molemmat pojat oli taas mukana, Brandy turistina jälleen. Jussin ilmoitin kahteen kehään, normikehään ja "pukukehään".
Ensin oli pukukehä. Jussilla oli päällä pääkallofleece ja normi lenkkeilyvälineet, eli pääkallohihna ja niittipanta. Katu-uskottava piski siis! Meidän lisäksemme osallistui kaksi muuta. Englanninbulldoggi kaalimatona ja brasilianterrieri öö. lippis päässä. Jussi sijoittui kolmanneksi, vaikka kuulemma tasaista oli brassin kanssa, brassi kuitenkin parempi, koska lippis. Saatiin palkinnoksi jotain koulutusnameja, rc:n näytepussi, luu ja 5€:n alennus RC:n ruokiin, niin ja vinkulelu.

Normikehässä meillä oli parina chihu. Se esiintyi oikein tasaisen varmasti. Jussikin esiintyi yllättävän topakasti ja innokkaasti.Pöydällä Jussi oli edelliseen verrattuna melko super! Pidin kiinni ainoastaan hihnasta tuomarin tullessa tarkastelemaan pöydälle. Jussi seisoi kuin tatti paikoillaan (väisti, muttei siirtänyt jalkojaan) sen aikaa kun tuomari katsoi pään, hampaat (tarkasti!) ja etuosan. Vaan heti kun tuomari lähti kuljettamaan kättänsä takaosaa kohti, niin Jussilla kippasi kuppi nurin. Se yritti pöydällä karkuun, yritti kiivetä syliin. En tiedä johtuiko se siitä kun sillon joku kerta tuomari maassa tutkiessa otti Jussin kasseista liian lujaa kiinni, niin siitä jäänyt sitten pallitraumat. Laitoin episodin jälkeen vielä seisomaan neljällä jalalla, jonka jälkeen pois pöydältä. Palkkaakin olisin tarjonnut, mutta ei taaskaan tuomarin läsnäollessa kelvannut. Juoksemaan lähtiessä oli taas aluksi varovainen eikä nostanut häntää, mutta iloisella lirkuttelulla sain ahdistuksen pois ja hännän nousemaan. Juoksikin sitten erittäin kivasti ja reippaasti.
Saatiin sininen nauha. Tuomari perusteli sen, että chihu antoi paremmin käsitellä.

Kokoomakehässä Jussia jo vähän kylmäsi kun aurinko oli jo laskenut. Ei oikein esiintynyt enää. Innostamalla ja leikittämällä saatiin sitten vähän enempi intoutuneisuutta mukaan. Jussia ahdisti suunnattomasti myös takana ollut esittäjä. Kyttäsi sitä koko ajan, ettei se vaan tule liian likelle. Juostessa ei ollut enää kovinkaan innokas. Tuomarin tullessa katsomaan väisti karkuun. Ei siis sijoitusta meille.

Jussin kanssa harjoiteltiin sitten vielä luppoajalla ihan normihauskoja temppuja, kuten jalan yli hyppäämistä, tassun nostoa, pujottelua jne. Kyllä huomasi, miten koira siinä rentoutui, kun sai kivaa ajateltavaa odotteluajalle.
Myöskin Brandy pääsi loppuajasta taas ihmettelemään häkin ulkopuolelle. Reipas pentu hän oli, eikä taaskaan jännittänyt mikään eikä kukaan. Otettiin myös istu, seiso, kontakti hommeleita. Ja hyvin toimii! Myös koirien ohittamista harjoiteltiin. Eikä minkään näköistä ongelmata!

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Treenikenttä mars yks kaks koli neli!

Joo, sain inspiraation lähteä treenikentälle. Luulin ilman viilenneen sateen jäljiltä ja olihan kellokin jo puoli kymmenen illalla... Noh, luulin väärin. Kamalan hiostava ja painostava ilma iski vasten naamaa kun avasin oven. Vaan enää ei peräännytty! Treeniliivi täyteen namia, naksutin, namialusta, ja pennulle palkkalelu ja mikä tärkein sohvatyyny kainaloon! Sohvatyynyn tarkoitushan meidän taloudessamme on toimia on/off harjoittelualustana!

Jussin otin kentällä käsittelyyn ensimmäisenä. Ensin otettiin ihan vain leikkimistä ja muuta intouttavaa toimintaa. Sitten otettiin perusasentoharjoituksia, kun ne on nykyään tupanneet jäämään liian taakse. Tätä siis korjailtiin. Sitten pieniä seuruupätkiä. Ja kyllä poika oli niin piukeena ja seuras niin tiiviisti, että taas pelkäsin polkevani sen jalkoihini. Suoraa pätkää siis otettiin taas pääasiassa. Mutta otin muutaman käännösharjoittelunkin koirasta pois päin ja imuuttamalla mentiin, että senkin saisi tiiviimmäksi. Säädetään tuo suunta ensin hyväksi ja sitten lähdetään työstämään sitä Jussille ahdistavampaa suuntaa.
Se siitä alkureenistä. Sitten otettiin sohvatyyny esille. Ensin otin namialustan kanssa, mutta koira tuppasi väistämään tyynyn ja menemään suoraan alustalle. Joten alusta otettiin pois käytöstä ja mentiin ihan käsin vetäen, eli toisinsanoen aloitettiin ihan alusta niinkuin sisälläkin treenatessa. Sisällä juttu toimii moitteitta, mutta isommalla vauhdilla + väistötilalla koira tekee mitä lystää. Siispä tätä pitää reenailla ulkona paljon tiiviimmin! Sain jo jonkin verran vauhtimatkaa kasvatettua + vähän pääsin koiran ohikin juoksemaan ja silti se pysyi on/offissa. Naksuttelua vaan! Koira alkasi hiffaamaan, että juttu toimii samoin kun sisälläkin. Ja jos Jussi ponkaisi sohvatyynyn ohi innostuksissaan, tai unohti ottaa on/offin, alkoi välittömästi takajaloilla hakemaan asentoa. Vihdoinkin se on löytänyt takajalkansa <3
Loppuun otettiin vielä Jussin kanssa kivoja yleistemppuja, kuten peruuttamista, pyörähdyksiä, hyppyjä ja jalkojen pujottelua. Hienosti ukko vielä kaiken muistaa! Tämä oli hiukan muistuttelua huomista varten, jolloin onkin ensimmäinen käytännönkerta koiratanssikurssilla! Jihuu!

Sitten olikin Brandyn vuoro treeniä. Brandy oli ihan intopiukeana kun otin sen irti hihnasta. Se vaan hyppi ja pomppi ja haki kontaktia ja sähelsi kaikkea muuta yhtä hyödyllistä :D
Eka ihan vaan juostiin pennun kanssa, että purkaa enimmät höyrynsä, eihän se olisi siinä tilassa keskittynyt mihinkään pyyntöihin.
Kun pentu oli hiukan rauhallisempi. Harjoittelimme istu, maahan, seiso -sarjaa. Hienosti pentu taitaa istumisen, sekä käsimerkillä, että käskyllä. Seisominen on hankalampaa. Tarjoaa aika tarmokkaasti siihen vieläkin istumista, mutta kyllä ollaan silti edistytty hirmuisesti! Pentu jopa nykyään nostaa takamustaan maasta ihan oma-aloitteisesti, jolloin naks ja namia naamaan. Maahan meneminenkin on jo aika hyvin iskostunut pennulle. Vielä se tarvitsee houkutuksen, mutta on huimaa edistystä siihen nähden mistä aloitettiin. Aloitettiin tosiaan siten, että houkuttelin pentua jalan ali (istuin siis maassa) ja sitten se lösähti namin perässä maahan. Nyt menee ihan missä vain namin perässä, eikä tarvitse jalkaa avuksi. Taito pentu. Sitten otettiin näyttelyremmi esille (joka on tosin jussin naru, mutta ajaa asiansa :P) harjoiteltiin nätisti juoksemista. Joka sujui yllättävän vähin pomppimisin ja riekkumisin. Suurin ongelma taitaa olla että koira tapittaa minua kuin palaa kinkkua. Ottaa siis suuuuuuuuuren suuuuuuuuresti kontaktia -> pilaa liikkeet. Tätä siis jotenkin pitää jossain vaiheessa lähteä työstämään. Lisäksi otettiin muutama seisominen, joista ei oikein enää tullut mitään kun pentu alkoi väsyä. Lopetettiin sitten yhteen "hyvään" seisomiseen.

Sitten laskinkin koirat irti ja heitin niille palloa. Tosin enimmäkseen pentu jahtasi palloa ja Jussi sitten nuuskutteli pitkin kenttää. Melko hyvin pentu palauttaa palloa(/muita esineitä), mutta välillä jättää esineen turhan kauas tyhjentääkseen suunsa namipalaa varten. Mutta suunta on oikea.

Loppuun voisin laittaa pari uimakuvaa pojista !


torstai 21. heinäkuuta 2011

Yleispuhe

Mitään sen hirmuisen kummempaa ei ole tapahtunut koirarintamalla.
Brandy on tavannut paljon uusia ihmisiä, uusia koiria ja uusia paikkoja. Käytiin myös rauhallisimpana rokki-iltana kauempaa tutustumassa hälinään, eipä pentu ole ollut moksiskaan!
Kyllä on niin reipas pentu ettei mitään rajaa! Kaikki tervehditään häntä heiluen, vähän saattaa ilopissaa päästä jos on muutenkin vähän pissahätä. Sitten kellahdetaan selälleen, että saapi mahaan rapsutuksia. Hiukan on ehkä alkanut meilläkin "hymyilemisen" piirteitä näkyä, perintöä äidiltä?
Rauhallinen pentu on täällä vielä toistaiseksi ollut, kun on näin lämpimät kelit. Mutta aina iltaisella tuppaa lenkeillä se riehuminen ja perus pentuus näkyä. Myös Jussia kiusataan ja juoksutetaan lenkeillä kun on viileää. Sisällä pojat leikkivät jo oikein sujuvasti. Yleensä aamulla ja illalla ruuan jälkeen on pojilla leikkituokiot.

Ainut mitä pentu jännittää, on edelleen äkkinäiset äänet (tasainen kova ääni ei säikäytä, esim. kovaääninen moottoripyörä) ja hiukan jännittää myös rähisevät koirat. Muuten hyvin reipas pikku piiperöinen!

Koulutuksessa ollaan saatu istuminen ja seisominen jo todella hyväksi ja ne onnistuu myös häiriöisemmässä ympäristössä. Myös luoksetulo alkaa olemaan jo suhteellisen vahva! Makaamista ja perusasentoa ollaan alettu treenaamaan ja lupaavassa vaiheessa mennään! Myöskin yleiset hoitotoimenpiteet kuten kynnenleikkuu yms. onnistuu erittäin hienosti rimpuilematta!
Yksinolo sujuu oikein hienosti. Hiljaa ja rauhassa ollaan, paikkoja tuhoamatta! Myöskin istuminen auton takatilassa ei tuota mitään ongelmaa. Pentu on siellä ihan rauhassa ja hiljaa!
Yöpissiminenkin on loppunut! Pentu pääsee kerran yössä pissalle n. 4h syklissä. Ja sisällä ei ole yhtään pissaa. Toisinaan vahinkoja sattuu sisälle, jos itse en ole skarppina. Omaan tilaan, eli vessaan, Brandy ei ole tehnyt tarpeita ollenkaan, vaikka on ollut siellä pisimmillään 6h. Hyvällä malilla tämäkin homma siis!

Tänään käytiin Brandyn kanssa sitten hakemassa ekat rokotukset. Hienosti meni koko reissu yleisesti ottaen. Pentu oli tosi reipas ja utelias. Heilutteli häntää ja tuli kaikkialle ihan rohkeasti. Rokotusta ei edes huomannut. Antoi tutkia itsensä hienosti, ihan vähän ehkä jännitti pöydällä, mutta ei erityisesti. Terve pentu kaikin puolin ja pallit hyvällä mallilla tulossa! Myös EU-passi hankittiin, josko sitä eksytään joku päivä myös ulkomaille näytelmiin! Painoa oli 9,2kg!
Sitten viikkoiskuvia taas pentulasta
10vko 3pvä
11vko 1pvä


Jussin kanssa ei olla oikeastaan tehty mitään. Harjoiteltu perusjuttuja ja touhuttu muutenkin normaalisti. Vähän olen alkanut tokoa treenaamaan vakavammin, hiukan huonolla menestyksellä, kun tuo kestää niin huonosti. Nyt on treenauksen alla paikkamakuussa osio, jossa palaan koiran viereen, sillä siinä Jussi ponkaisee ylös kuin sähköjänis. Se ei kestä ollenkaan, että MINÄ liikutan jalkojani lähellekkään sitä. Muutenkin kun se pelkää jalkojen äkkinäisiä liikkeitä tai jalan liikutusta sitä kohti. Eikä sitä kuitenkaan ole koskaan potkittu tai mitään. Tottakai aina vahingossa saattanut jalalla siihen osua tai astua varpaan päälle tms. normaalia vahinkoa, mutta se varmaan sitten on niin pehmeä, ettei unohda näitäkään sattumuksia :(
Oikeissa treeneissäkään ei olla pitkään aikaan päästy käymään säiden ja ilosaarirockin takia. Joten ei mitään jännää silläkään saralla.
Kuvia loppuun

Rakkaat pojat <3

alkeellista perusasentoa

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Brandyn viikko

Niin paljon on tapahtunut reilun viikon aikana pienen pennun elämässä, kun se on asunut uudessa kodissaan!
Kovasti ollaan harjoiteltu perusjuttuja, hihnassa kävelyä, ruuan odottamista, katsekontaktia, näyttelyseisomista ja hiukan istumista. Niin ja tietenkin sisäsiisteyttä!
Hihnassa kävely sujuu nykyään pääpiirteittäin erittäin hyvin, Jussin kanssa yhdessä ollaan enimmäkseen kuljettu tutustumassa maailmaan, mutta pikkuhiljaa pitäisi varmaan alkaa opetella ihan yksinäänkin lenkkeilyä ja ihmisten & koirien oikeaoppista ohittamista. Sekä tietysti pennun oman itsevarmuuden ja itseluottamuksen rakentamista.
Ruuan odottaminen sujuu hyvin. Brandyllä ei mikään ihan älytön kiire edes ole kupille, joten kauheaa tahtojen taistoa tästä ei olla käyty.
Katsekontaktikin alkaa olemaan jo melko hyvä. Aluksi pentu oli ihan wtf. Ja katse vaan haahuili ympäriinsä. Nykyään kontaktia saa hiukan ensin odottaa, mutta sitten fiksu pentu muistaa, että "AAA! Näin sain viimeksi herkkua!" Ja toisinaan katsekontakti pysyy jo pitkäänkin! Näyttelyseisominen sujuu vaihtelevalla menestyksellä. Istumista tarjoaa melko tiuhaan, vaikkei sitä olla opiskeltu juuri ollenkaan. Myös jalkojen asento on mitä sattuu, mutta se sallittakoon pennulta. Nyt olen lähinnä palkannut suhteellisen älykkäästä paikalla seisomisesta.
Näiden lisäksi ollaan ihan pienesi harjoiteltu istumista ja naksuttimeen ehdollistumista. Taitava pentu se on. Hyvin rauhallinen oppija, ei söhlää ja sähellä turhia.
Sisäsiisteys osataan vaihtelevalla menestyksellä. Pääasiassa pentu päivisin tekee tarpeet ulos. Minulla on takaovi suurimman osan päivästä auki, joten pentu voi itse hakeutua sinne aina kun hätä yllättää. Ja sen se kyllä hienosti osaakin, vaikka välillä saattaa unohtua suunnata ulos, jos ollaan tekemässä jotain muuta, esim. asunnon toisessa päässä. Silloin saattaa lirahtaa lattialle. Pentu osaa myös "pyytää" ulos jos sillä on hätä. Se menee vain yksinkertaisesti oven eteen seisomaan ja katsahtaa minuun.
Yöllä sisäsiisteys ei onnistu ollenkaan. Koska pentu ei käy ns. itse herättämässä minua ja pyytämässä ulos. Siksi minulla on ollutkin kello herättämässä 03 ja 06 ja lopuksi 09. Ja viimeisen kerran käydään ulkona n. klo 00.00. Silti kuitenkin pissoja aina öisin löytyy. Onneksi ne kuitenkin ovat pääasiassa lehdellä eteisen oven edessä, mutta toisinaan vahingossa myös lattialla. Tiheän pissaamisen uskon johtuvan siitä, että pentu illalla/yöllä juo melko paljon ja toisinaan ihan läträäkin vedellä.

Paljon ollaan tavattu myös koirakamuleita ja ihmisystäviä. Kaikkiin suhtaudutaan samalla iloisella ja reippaalla persoonalla! Ollaan käyty pentutreffeillä, ihan muuten vaan tavattu kamuja yms. Ja velipoikakin tuli eilen tavattua!
Lisäksi Brandy oli mukana Jussin agilitytreeneissä, joissa sai esteiden raahauksen ajan viipotella muiden paikallaolijoitten kanssa ympäriinsä. Loppuajan Brandy oli Jussin kevythäkissä, mihin tosiaan vielä toistaiseksi mahtuu oikein näppärästi! Yksin kevarissa Brandy oli oikein hienosti. Rauhoittui sinne makaamaan ja oli ihan hiljaa, eikä yrittänyt ulos.
Niinjoo ja lisäksi ollaan harjoiteltu yksinolemistakin! Välillä on tehty ihan niin, että Brandy menee vessaan (tämä siis Brandyn yksinolopaikka, koska siellä ei ole mitään mitä saisi tuhottua, se on turvallinen ja kohtuullisen kookas paikka + lattia kestää vahingot) koiraportin taakse ja minä ja Jussi ollaan sitten täällä muualla talossa. Brandy saa sinne "tekemiseksi" joko ruuan, tai jotain herkkusyötävää. Herkkusyötävät tosin hyvin usein jää syömättä. Aluksi Brandy yleensä jää vähän kolistelemaan porttia ja päästää kitinöitä, mutta ei erikoisesti. Yleensä kitisee ja rämisee korkeintaan 5min jonka jälkeen rauhottuu touhuamaan itsekseen tai makoilemaan. Brandy on jäänyt myös ihan yksin ja myös Jussin kanssa. Eikä mitään ongelmaa. Tosin Jussi puolestaan on nyt alkanut uudestaan ongelmoimaan, joten Jussin kanssa pitää ehkä enemmän treenata tätä yksinoloa. Hienosti pentu jää yksin. Ja ihan hiljaa se on kun palaan takaisin kotiin. Odottelee rauhassa ja hiljaa portin takana.

Lisäksi kävimme tutustumassa Brandyn kanssa myös hakuun. Pääsin Susu & Viiru aussien omistajan kautta tutustumaan heidän hakuryhmänsä mukana hakuun. Ja myös maalimieheksi! Kiitos todella paljon että sain olla mukana & tulla myös jatkossa! Myös Brandy pääsi opettelemaan alkeita makkararingin muodossa! Eli ihmiset istuivat halkaisijaltaan n. 2m ringissä ja kutsuivat vuorotellen Brandyä nimeltä, jonka jälkeen syöttivät makkaraa. Sitten makkaransyöttäjä lopetti huomioimisen ja seuraava ringissä alkoi kutsua. Hienosti pentu hiffasi idean ja jolkotteli reippaasti kaikkien luokse hakemaan herkkua!

Myös paljon paljon muuta on tapahtunut tässä reilussa viikossa. Mutta yöpissaamisesta huolimatta täällä kirjoittelee erittäin iloinen ja onnellinen pennunomistaja! <3 Tämä pentu on niin loistava, huippu ja paras! Kiitos vielä Caritalle ja Mialle, tästä huippupakkauksesta!
Nyt on sellainen olo, että omistaa aivan oikean koiran ;) Se jopa leikkii vetoleikkejä ja murisee vastaan! Koitan blogailla vähän ahkerammin edesottamuksistamme jatkossa! Tämä oli nyt tällainen tiivistelmä.
Loppuun vielä läjä kuvia!

(c) Annastiina Myller

Pentutreffeillä. Isla sheltti, Zin pyrri, Meela sheltti, Ellu dreeveri ja taka-alalla Brandy ja ainoana aikuisena Jussi
(c) Katja Piiroinen

(c) Katja Piiroinen

Minttu, Meela, Brandy ja Toivo
(c) Laura P.

(c) Laura P.



(c) Laura P.



 Velipoika Romeon kanssa:






Lisäksi vielä "viikkoiskuvat"
8vko 3pvä (n. 6kg)
(c) Laura P.
9vko 1pvä (30cm, 6,8kg)