ErittäinHyvän arvoinen reissu Viroon.

Kieltämättä tämä reissu harmittaa ihan kohtuullisesti. Oisivat nyt edes ERIä antaneet! :D

tämä kuva oikeastaan otettu ennen latvian reissuun lähtöä, mutta menkööt...

Matkaan lähdettiin perjantaina (18.10) päivällä, sillä lautta jorpakon yli Viroon lähti vasta iltamyöhään Helsingistä. Mia kurvasi ensin Joensuuhun, josta sitten ajoimme enonkoskelle hakemaan Mian kasvatin Paten (Zharmant's Cafe Latte), siitä sitten savonlinnaan hakemaan taasen kyytiin Brandyn sisko Prada ja hänen omistaja Tanja, jonka jälkeen sitten vielä mikkelin suunnille hakemaan Cata (Wolffhouse-Caratia Oakajee).

Virossa, hotellilla oltiin lähimain taas puolen yötä ja käytiin aikalailla samointein nukkumaan, sillä kehät oli melko aamusta.

Näyttelypaikallekkin päästiin ihan ongelmitta lauantaina (19.10). Myös Viron näyttelypaikka oli AHDAS. Matot sentään pysyi kehässä paikoillaan. Brandy oli taas hirmu ahdistuneen oloinen ensimmäisenä näyttelypäivänä. Mutta onneksi se säilyttää silti toimintakykynsä.

EH

Brandyn arvostelu lauantailta
""Nice size, masculine in type. Little long in body, good topline, nature long tail. Little (jotain) chest, better in front than in rear. Moderate jotain jotain. Prefer better rear and front angulations. Accetable condition. Beutiful coat, nice condition. Prefer more typical and efficient movement and more (jotain) in rear."
EH

Tuomarina Tomasz Borkowski

Sunnuntaina kehä oli mukavemmassa paikassa ja tilaa häkeille oli kivasti. Ainut mikä tällä kertaa mätti, oli se, että kehämatot oli jostain syystä ihan hirvittävän liukkaat! Brandy veti kehässä lähes kyljellee liukastuessaan (ja minä melkein perästä), koirilla oli ihan hirvittävän varovaista liikkumista kaikilla.  Brandy oli taas ihana perusBrandy, iloisine häntineen ja ilmeineen, ahdistuksesta ei tietoakaan.

Brandyn arvostelu sunnuntailta:
"Good size, but too long in loin. Good head + expression, good bite. Nice back + front. Accetable topline, need more angulation in more. Good substance in body, but need more bone. Must move with more drive. Nice coat."
EH

Tuomarina Ole Staunskjaer

Muilla reissulaisilla meni myös ns. kohtuullisesti. Pate oli molempina päivinä ROP-BABY-pentu. Prada la ERI AVK2 ja su EH, sekä Cata molempina päivinä EH, itse esitin Catan sunnuntaina. 

Brandy ja minä ennen kehään menoa (c) Tanja

Sitten ajelemaan satamaa kohti. Kun oltiin suomen puolella ja mentiin takaisin autoon, kiinnitimme huomiota Brandyn kakomiseen. Ajateltiin, että sillä on jäänyt jotain kurkkuun, joten annettiin vettä, josko se huuhtoisi palasen pois kurkusta kiusaamasta. Brandy kakoi kohti itää ajellessa silloin tällöin. Yhdessä vaiheessa pysähdyimme sitten ostamaan ruisleipää, että josko se saisi mahdollisen karvan pois kurkusta ärsyttämästä ja vettä siihen päälle. Brandy oli vallan mielissään tästä syöpöttelytuokiosta.

Ryhmä rämä autossa. ylärivi Cata ja Prada ja alhaalla sitten Pate ja Brandy (c) Tanja

Vaan kun pääsimme taas yöllä kotiin ja Brandy otettiin pois autosta, varmistui se, mitä olimme karvan lisäksi alkaneet epäillä. Kennelyskä (veikkaamme, että Brandy sai sen jo latvian reissussa sillä itämisaika on vähintään sen kolmisen päivää ja muillakin latviassa olleilla koirilla on ollut kennelyskää..). Brandyn lähtiessä juoksemaan, se sai ihan hillittömän yskäkohtauksen, josta ei meinannut loppua tulla. Tätä sitten sairastettiin nelisen päivää, jonka jälkeen alkoi helpottamaan. Tämän lisäksi Brandyllä oli vissiin reissussa halennut kynsi, joka oli aika hurjan näköinen ja Brandy sitä vähän nuolikin. Mutta se ei varsinaisesti ollut koiraa haittaava, eikä erittänyt mitään (esim. verta) niin sain neuvon tulla näyttämään kynttä eläinlääkäriin vasta yskän mentyä ohi (koska esim. kynnen kuorimista vaativaa rauhoitusta ei olisi muutenkaan voinut yskässä tehdä).
Myös Jussi sai kennelyskän, joskin vähän pahempana kun Brandy. Jussilla yskä kesti reilun viikon ja ensimmäisinä päivinä sen kakominen oli niin rajua, että se sai aikaan oksennusrefleksin jolloin Jussi oksensi sitten mahansa sisältöä ulos, limalla kuorrutettuna.

Brandyn yskää videolla

Jubba unilla

Tänään 6.11 yskät on molemmilla koirilla ohi ja karanteeniviikkokin alkaa olla lopuillaan, joten kävimme näyttämässä kynttä Martinalla. Brandyn kynsi olikin lähtenyt parantumaan erinomaisesti iteksijään, joten ei tarvinnut kuin muutaman viilauksen kynsiviilalla parempaan muotoon ja vola. Lupa rällätä! Vihdoin päästään siis kunnon lenkeille ja normaaliin arkirytmiin!

Brandy pääsee leikkimään irrallaan, ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon!

ERInomaisen arvoinen reissu Latviaan

Kuten otsikko kertoo... olisihan sieltä jotain ekstraakin voinut tulla, mutta näillä mennään!

Perjantaina 11.10 aamulla siis kasvattaja Mia tuli meitä hakemaan ja siitä suunnattiin kohti savonlinnaa hakemaan Brandyn sisko Prada (Zharmant's Baileys) kyytiin, josta sitten Mikkelin suunnille hakemaan kyytiin Maiju ja koiransa Wolff-house Caratia Okajee eli Cata. Siitä lähdettiin sitten muutaman pysähdyksen taktiikalla suuntaamaan kohti Helsinkiä ja satamaa, josta sitten mentiin laivakyydillä Viron puolelle. Viron puolella ei sitten paljoa pysähdelty vaan talla pohjaan ja etelän suuntaan ajamaan.
Kello taisi olla lähemmiltä puoltayötä kun päästiin kohteeseen, eli Latviaan.

Brandy poseeraa latvian reissussa

Minä, Maiju, Cata ja Brandy asuttauduttiin samassa huoneessa (ja sängyssä :D) ja yllättävän kivasti meni yö. Koiratkin osasivat rauhoittua nukkumaan.
Seuraavana aamuna (la 12.10) saatiinkin nukkua ihan hyvän aikaa, sillä kehät olivat vasta kolmen(?) aikaan päivällä. Syötiin älyttömän hyvä aamupala hotellilla jonka jälkeen suunnistimme hyvissä ajoin kohti näyttelypaikkaa. Mikä osoittautui erittäin hyväksi ideaksi, nimittän se tie, jota meidän piti mennä näyttelypaikalle, oli poikki... Ja se oli poikki sen takia, että juna oli hajonnut juuri keskelle tasoristeystä........... Navigaattori tietysti sai hepulin kun yritettiin etsiä vaihtoehtoista reittiä ja toise navigaattorin mielestä mitään muuta reittiä ei ollut kun tämä kyseinen. Karttakirjassakin oli sivunvaihto juurikin sopivasti tässä kohden, joten siitäkään ei oikein saanut mitään selvää. Hiukan meinasi hikeä pukata.
Sitten ystävällinen papparainen tuli meille höpöttämään jotain... latviaksi. Ja ilmeisesti muita kielivaihtoehtoja ei ollut saatavilla (niinkun harvassa muussakaan paikassa ko. maassa..). Onneksi näyttelypaikkakunnan nimen mainitessa pappa oivalsi päämäärämme ja huitoi käsillä vuoron perään, että mihin suuntaan kääntyillä. Käsiviittomien avulla ja muita autoja seuraamalla pääsimme kiertoteiden kautta sitten tälle tielle mikä oli poikki ja navigaattorikin ymmärsi jälleen missä ollaan ja paikansi meidät loppujen lopuksi päämääräämme.

Näyttelypaikka oli AHDAS. Jep. mikään muu sana ei kuvaa sitä paikkaa. Niin ja senkin voin sanoa, että kehämatto oli liimattu niin huonosti paikalleen, että se oli "löysä", joten kun siinä juoksi, niin matto lähti ikäänkuin "alta". Muuten se oli hyvä juosta, eikä koirat liukastelleet.
Ensimmäisenä päivänä Brandy oli todella vaisu. Sitä ahdisti se halli ihan selvästi. Makupalat maistui, mutta ei sillä teholla mitä normaalisti. Myöskään häntä ei viuhtonut lakkaamatta, niinkun yleensä. Otimme siis salaiseksi aseeksi lelun, joka saikin Brandyyn vähän eloa ja reippautta!

Köh. Kehässä oli nähtävissä pienen pientä "naamalla kurvailua". Tuomarihan meillä oli latvialainen, joten aika hyvin kaikki latvialaisomistuksessa/handlauksessa olevat koirat kurvailivat kärkisijoille, kuten myös Brandyn luokassa, josta olen edelleen hiukan katkera..

ERI AVK2

Brandyn arvostelu lauantailta;
"Strong male, a bit long in body. Correct type of head, correct expression. Correct topline, but a bit long in loin. Good volume of body. Correct angulation, but need stronger hind legs. Correct temperament."
ERI AVK2

Tuomarina Ligita Zake 

Näyttelypaikalta suunnattiinkin sitten Riikaan vähän shoppailemaan ja syömään, josta sitten hotelille ja hyvissä ajoin nukkumaan.

Seuraava päivä (su 13.10) alkoikin vähän aikaisemmin, koska kehät oli muistaakseni 12 aikaan. Tällä kertaa matka näyttelypaikalle sujui ilman kiertoteitä. Näyttelypaikka oli edelleen ahdas, mutta kehämme oli tällä kertaa vähän väljemmillä vesillä, joten meidän kehän laidalla ei ihan hirveää ryysistä ollut.

ERI AVK2 SA PU5

Brandyn arvostelu sunnuntailta:
"Correct size. Good body (jotain?), good coat. Normal temperament. Good movement."
ERI AVK2 PU5 

Tuomarina Savicic Nebojsa

Latviasta ajeltiinkin talla pohjassa hyvää kyytiä aina Joensuuhun asti. Kotona olimme joskun neljän maita aamulla. 

Lisäksi täytynee mainita, että matkakumppanit pärjäsivät oikein kivasti. Puolet kunniasta otan tietenkin itselleni, koska handlasin Brandyn kaunista siskoa Pradaa. Lauantaina Prada oli PN4 ja sunnuntaina aika makiasti (ainoana pitkähäntäisenä narttuna!!!) ERI AVK1 SA PN1 SERT VSP!! (muistilapuksi myös, että tälle tuomarille kannattaa koira esittää vapaasti ;))) ) Catan tulokset oli la ERI JUK2 SA ja su ERI JUK2.

Sisko ja sen veli, Prada ja Brandy

Sisko ja sen veli, Prada ja Brandy

Aussie Open ja möllitoko

Aussie Open
Kurvasimme taas koko revohkamme junassa Espooseen torstaina. Matkan tarkoitus oli käydä morjestamassa isääni ja mennä sitten sunnuntaina Aussie Openiin hakemaan Brandylle arvostelu U.S.A:laiselta tuomarilta, joka kasvattaa australianpaimenkoiria alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa.

Ihanhan tuo oli sinällään ihan mukava reissu, koirat käyttäytyivät mallikkaasti kulkuvälineissä ja muutenkin. Ja Jussi pääsi isäni kainaloon rapsuteltavaksi, Jussille kunnon luksusloma, kun saa vaan maata sohvalla ja joku taukoamatta rapsuttaa. Ja jos rapsutus loppuu, niin pieni nenällä tökkäisy ja rapsutus jatkuu ;D

(c) Drover's

Sunnuntaina 26.8 siis tosiaan odotettu Aussie Open Porvoossa, jonne saimme isältä kyydin. Paikanpäällä oli paljon tuttuja. Ja pari uuttakin tuttavuutta saatiin, mm. Huzzla.
Paikanpäällä Brandy sai tehokkaasti vietettyä aikaa häkissä, jossa tosin ei malttanut nukkua, makuulle kyllä kävi, mutta seurasi tarkkaavaisesti kaikkea tapahtuvaa. Hiukan ennen meidän kehävuoroa otin Brandyn häkistä ja menin hiukan tokoilemaan ja juoksuttamaan sitä.
Meidän kehässä oli 14  yli 10kk ikäistä bluemerle urosta. Me pidettiin Brandyn kanssa perää, eli oltiin viimeisinä jonossa.
Hirmuisesti Brandy tuppasi juostessa ottamaan kontaktia, en tiedä mistä syystä, ei se yleensä noin sitä tarjoa kehässä. Muuten juoksi oikein hienosti.
Brandy käyttäytyi muutenkin erittäin mallikkaasti, seisoi hyvin, antoi tuomarin kopeloida aivan rauhassa sillä välin kun herra seisoi kun tatti paikoillaan. Jotain tuomari siinä Brandylle höpötti ja siitä meinattiin vetää iloissaan mutkalle.

Tuomari oli hyvin tarkka liikkeistä, juoksutti paljon ja vakavana tuijjotti liikkumista.
Odotettu arvostelu ei paljon päätä huimannut, meidän arvostelu kuului seuraavasti;
"Needs to be in better condition. Under angulated. Top rolls."
Suomeksi sama; pitäisi olla paremmassa kunnossa, alikulmautunut, ylälinja pyörii.

(c) Drover's

Kaksi viimeistä virkettä tiedostan kyllä itsekin. Brandyllä ei ole hyvät takakulmaukset ja nahkan löysyyden takia se kyllä pyörii. Eli ihan asiasta sanottu. Ensimmäistä virkettä en kuitenkaan ymmärrä. Minkä pitäisi olla paremmassa kunnossa? Koiran yleisesti? Karvan? Lihaskunnon? Tarkoittaako se, että Brandy on läski? Mitä? Tätä emme saa koskaan tietää.
Kuten arvostelustakin voi päätellä, emme sijoittuneet.
Tuntui vähän turhalta koko reissu, koska odotin pitkää ja kattavaa arvostelua, mutta sitten tuli tuollainen tynkä. Lisäksi minulle tuli auringonpistos tai joku muu vastaava, enkä kyennyt jäämää loppupäiväksi katselemaan huonon oloni takia.

Lisäksi reissu loppui vähän lyhyeen, kun joensuun päädyssä oli dramaattisia käänteitä, joten otettiin 2h varoitusajalla uusi lippu kohti joensuuta. Näistä tapahtumista mahdollisesti lisää myöhemmin..

Möllitoko
Mutta sitten positiivisempiin "reissuihin". Olimme juuri tiistaina tulleet kotosalle, kun naapurista lenteli viestejä houkuttelevasti möllitokoilemaan. Pitihän se paineen alla sortua!
Tokoilut järjestettiin tutulla noutajakoirien kentällä, eli salpakadun varikolla. Tuomarina meidän arvoisa naapurimme ja tokopiiskan heiluttajamme. (HUOM. tuomaria ei kuitenkaan lahjottu!)

Voin nyt kertoa todella hyviä (teko)syitä, miksi mahdollisesti kaikki ei mennyt ihan niinkuin olisi pitänyt.
A) Koiralla ei oltu treenattu tokoa älykkäästi ainakaan viikkoon
B) Omistajalla räkäisä flunssa, joka vaikuttaa ääneen mielenkiintoisesti
C) Omistajan mielentilakaan ei ehkä ollut se parhain ja motivoivin
D) Koira on toisinaan vähän vajaa mieleltään
En tiedä oliko nämä järjestyksessä, voi olla, tai olla olemati :D

Koira tuntui koko kokeen ajan olevan vähän ulalla, eikä tehnyt hommia vaan oli ilmeisesti chillaamassa. Lisäksi siellä oli tosi kivoja kärpäsiä tai mitä lie pikkueliöitä, jotka vaikuttivat suuresti pikkupaimenen elämään.

Tässä kuitenkin rivistö koottuine selityksineen;
Luoksepäästävyys 10 - Meni vastaan mutkalla iloisesti, ei siis pysynyt
Paikalla makaaminen 10 - Oli rötkähtänyt lonkalleen jo kun käännyin takaisin koiraan päin. Oli myös levoton.
Seuraaminen kytkettynä 8½ - Virettä ei ollut nimeksikään, kontakti tippui tuon tuostakin, koira oli päväkävelyllä, käännökset falskasi, perusasennot vinoja, kivetkin kiinnosti ja kärpäset. Lisäksi minä ennakoin liikkurin käskyjä :D
Seuraaminen taluttimetta 8½ - Aikalailla toistoa äskeisestä, nyt vire ehkä aavistuksen parempi, myös kontakti pysyi paremmin ja koira oli vähän enemmän mukana hommissa.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10 - Seuruussa ei ollut kontaktia kovin hyvin ja maahanmeno oli hidas
Luoksetulo 10 - Vauhdikas ja hyvä muuten, mutta vähän törmäsi. Tuomari huomautti, että jos olisi pikkasenkaan kovemmin törmännyt, niin pisteitä olisi tippunut
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10 - Ei taaskaan ollut kontaktia hyvin, muutaman askeleen valui
Estehyppy 8 - Hyppäsi hyvin, vaikka lähti aika hitaasti. Kääntyi hitaasti, itse annoin seisomiskäskyn ehkä hiukan liian aikaisin. Otti pari askelta takajaloilla. Lisäksi ensimmäinen perusasentokäsky ei mennyt perille, kun edessä pörräävä kärpänen oli paljon kiinnostavampi.
Kokonaisvaikutus 10 - Kuulemma iloista menoa
ALO1 187p ja LUOKKAVOITTO! (1/7)

VIDEO MÖLLIRÄVELLYKSESTÄ

Kesäkiireitä

 Hermunjee kun on taas ollut päivittämättä ja ihan hurjasti on tapahtunut!

Ollaan treenailtu tosi hepposesti tokoa, mun oma motivaatio on kadonnut jonnekkin ja niin tuntuu koirankin motivaatio olevan kadoksissa. Junnataan siis paikallaan. Jäävä maahan on hiiiiiiiiidas, mutta toimii, jäävä seisominen vaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaluuuuuuu, vähintään kaksi askelta _aina_ ja luoksetulossa ei vaan opi tulemaan sivulle örrrb. Paikkamakuuta treenattu myös ja paranemaan päin. Häiriö on edelleen iso ongelma, yhy.
Eräs päivä sisällä otettiin pienemmässä mittakaavassa kaikki liikkeet läpi, eikä mitään ongelmaa! Maahanmenot oli sukkelia, seisomaan jääminen bueno (ei edes valunut) ja 4min paikkamakuu 4krt palkaten, eikä edes inahtanut. Mikä sitten tuolla ulkoilmassa ryssii???

6.6 käytiin agitreeneissä Brandyn kanssa. Huonosti muistan mitä tehtiin... Jotain pientä ratapätkää jossa oli ainakin takaaleikkausta. Sitä treenattiin paljon, koska se on Räntille huippuvaikea. Otettiin ihan namialustalla. Lisäksi treenattiin keppejä jotka jätkä laittoi aika läskiksi, ihan helppoja hakukulmia tehtiin yms. eikä hän olevinaan osannut. Oi ja voi. Lisäksi harjoiteltiin pöytää (maksi) ja siihen jääminen & pysähtyminen meinasi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa, mutta taisi se vähän ideaa hoksata. Lisäksi otettiin pussia ja siinä ei ollut mitään ongelmaa, aluksi oli vähän hoo moilasena, että eihän tästä päässytkään läpi, mutta joka kerran tuli ulos oikeasta päästä.

Samana päivänä lähdettiin reissumatkaan Espooseen molempien koirien kera. Junalla matkustettiin. Joensuun asemalla Brandy ensin vähän katseli, että tuonnekko pitäisi nousta, mutta sitten kun Jussi reippaana antoi hyvää esimerkkiä, niin ei paimen enää toista kertaa miettinyt. Junamatka meni vallan rauhaisissa merkeissä, kun molemmat vetivät nokkaunia.

Espoossa ei ollut mitään sen kummempaa ohjelmaa (paitsi minulla, mm. mötley crüeta, luokkakokousta, radio aallon ilmaiskonserttia, korkeasaarivaellus yms.). Koirat saivat ulkoilua, mutteivät kumpikaan sen suurempaa aktiviteettia. Brandyn kanssa otettiin parit lyhyet tokotuokiot pihassa. Brandy oli jonkun verran levoton ja "paimensi" ihmisiä hirveästi. Majailimme siis isäni luona ja Brandy seurasi koko ajan jos joku liikkui paikaltaan, sen piti koko ajan olla tietoinen missä kukin on. Ulkoilumahdollisuudet (irtipito) olivat vähän nihkeät. Piti lähteä melko kauas kävelemään että sai koiria pidettyä huikan pidempään irti. Irtiollessaan Brandy kyllä näytti löytävän joka ikisen rapaojan ja vesistön. Eikä niitä ilmeisesti voinut kiertää tai mennä kuivemmasta kohtaa, suoraan läpi vaan! Joka lenkin jälkeen oli kurainen koira pestävänä. Jussi taasen varoo visusti astumasta mihinkään märkään saati kuraiseen, kuinka helppo pieni hienohelma!

Takaisin tullessa menimme n. 40min matkan bussissa rautatieasemalle. Rautatieasemalla kuljimme sellaisesta "porttikongista" laiturien puolelle. Tässä porttikongin tyylisessä "tunnelissa" Brandyä pelotti. Koskaan en ole nähnyt sen missään paikassa jännittävän noin. Porttikongissa oli paljon ihmisiä jotka kävelivät vastaan tai samaan suuntaan, lisäksi äänet kaikuivat voimakkaasti. Brandyn häntä laski, se alkoi pälyilemään ja siitä tuli todella rauhaton. Paketti kuitenkin tuntui kestävän kasassa, koska käskyt menivät vielä perille, tosin viiveellä ja ns. hätäillen. Loppuajan rautiksella hengaillessa Brandy oli vielä todella levoton, mutta ei varsinaisesti pelokas. Junaan menoon esimerkki piti taas katsoa Jussilta, mutta perään mentiin reippaasti. 

14pvä lähdimme sitten Minttu&Meela omistajan mökille, ja taas koko poppoo mukana! Kyllä Brandyn kelpasi rallatella pitkin metsikköä ja vesistöjä koirakaverusten kanssa. Paikan päällä olivat Minttu, Meela, Hupsis, Pinna, Brandy ja Jussi. Ehdottomasti paras meno oli bc Pinnan kanssa. Koko se aika mitä mökillä oltiin (varmaan lähemmäs 7-8h) Brandy mennä rälläsi pitkin metsää ja räpiköi tuon tuostakin vedessä. Jussi taasen osoitti hyvinkin seurakoiramaisia piirteitä ja viihtyi paljon mieluummin ihmis-seurassa loikoillen ja rapsutuksia saaden. Kyllä sen muutaman kerran pieneen leikkiin yhtyi, mutta aika vähän. Lisäksi Jussiääliö meni seisomaan muurahaispesään, koska siinä vieressä oli puu, johon merkit piti saada. Hölmö vain jäi seisomaan sen jälkeenkin siihen pesään ja sitten ihmeteltiin kun sattuu jalkoihin.
Kun oltiin sitten lähdössä, niin huomasin että Brandyn tassusta tulee verta ja tarkempi tarkastelu kertoi, että Brandyn yksi kynsistä oli kulunut puhki ja veri oli kynnestä peräisin, vaan eipä tuntunut menoa haittaavan!

18pvä käytiin mätsäreissä Brandyn kanssa. Jussi olisi muuten lähtenyt myös mukaan, mutta sää oli niin epävakaa. Mätsärit järjestettiin uimaharjussa, joten sinne ajeltiin. Matkalla alkoi sataa ihan hirveästi ja sitten luontoäiti alkoi viskoa rakeitakin. Oli pakko pysähtyä autolla tien viereen, koska eteen ei yksinkertaisesti nähnyt. Viimein pääsimme paikalle ja paikka osoittautui olevan jossain puskassa keskellä metsää. "Kenttä" oli kuin perunapelto ruohomättäillä höystettynä. Lisäksi se korpi oli täynnä itikoita ja mäkäräisiä. Kehiä saatiin odotella aika pitkään, koska tuomareita oli vain yksi. Meillä oli parina rähisevä laika(?), joten punainen naru oli aika läpihuutojuttu. Brandy esiintyi tosi kivasti, vaikka perunapelto hankaloitti itsekunkin juoksemista. Punaisten nauhakehässä sitten Brandyn moodi oli lähinnä evvk. Ei esiintynyt enää ollenkaan, eikä malttanut seistä. Pääsimme kuitenkin jatkoon ja meidän sijoitettiin neljänneksi. Eli Brandy PUN4.

21pvä käytiin tokotreeneissä porukalla. Oltiin linnunlahden kentällä. Paikalle vesisateeseen oli raahautunut minun ja Brandyn lisäksi Susu&Viiru auspai, Kiira belggari, Pinna bc ja Zin pyrri. Tehtiin Ränen kanssa ihan peruskuviot, eli koko kaavio läpi. Häiriötreeni oli pitkästä aikaa Brandylle tosi paha paikka. Seuraaminen oli muuten hyvää, mutta kontakti tippui tuon tuostakin katsomaan jotain muuta. Tästä aina pieni ärähdys koiralle kertomaan, että HALOO nyt tehdään hommia. Jäävä maahanmeno oli hiiiiiiiiiidas ja toisinaan jäi jopa puolitiehen. Yhy. Teimme siis loppujen lopuksi ihan pelkkää sukkelaa maahanmenoa. Luoksetulo tosi hyvä vau, mutta edelleen mulla on se "kakkoskäsky" sivu kun koira on tarpeeksi lähellä. Ja lisäksi usein se aina törmää. Pari ihan vautsivau suoritusta saatiin (ilman törmäilyä kakkoskäskyn kera) jossa tuli tosi siististi, ehkä vähän hitaasti suoraan sivulle.
Seisomaan jääminen oli tänään tosi hyvä. Taisi valua askeleen tai kaksi, mutta se oli suht hyvä häiriö huomioon ottaen, jätin yhteen toistoon. Hyppy aivan loistava, jätin yhteen toistoon. Lisäksi otettiin paikkamakuu. Brandy oli edelleen lähtökuopissaan, mutta pysyi. Kävin palkkaamassa välissä. Aivan loppumetreillä Brandy lörvähti toiselle kankulle. Kävin korjaamassa, palasin paikalleni ja sitten aika jo loppuikin. Palkkasin rauhallisesti. Lopuksi koirat sai vielä rällätä vesipellolla. Brandyltä loppui kunto ennen muita ja kun ei jaksanut enää juosta, niin tuli ihmisten rapsuteltavaksi. Lisäksi Brandy jäi leikeissä vähän ulkopuoliseksi kun ei olut "paria".

Sitten alkoikin juhannus! Se me vietettiin äidin ruokapöytien ääressä, Rino papan riesana. Käytiin pitkillä lenkeillä, mökkeltiin ja otettiin rauhassa. Brandy oli kyllä taas ihan elementissään mökillä. Oli niin paljon tutkittavaa, haisteltavaa, touhuttavaa ja ihmeteltävää. Koko ajan Brandy tumtui olevan liikkeessä ja jos ei muuta, niin kulki jonkun mukana ihmettelemässä mitä touhutaan. Myöskään vedessä läträämistä ei pidä unohtaa. Laituri pelotti aluksi aika paljon, se kun vähän rämisee ja heiluu, mutta loppupäivästä sekään ei ollut asia eikä mikään ja aivan omin ehdoin tahdoin ravasikin laiturilla. Veteen se ei laiturilta uskaltanut mennä.
Brandy kunnostautui myös kalakaverina. Sen mielestä ongen koho oli maailman jännin ja hienoin asia. Paimenta vaan turhautti aivan suuresti se kun koho viskattiin tyyliin keskelle järveä, eikä sinne viitsi lähteä uimaan. Poikaa saikin vähän toppuutella yli-innokkuudesta kun koho palasi takaisin rannalle. Kalat olivat myös tosi jännittäviä, mutta samalla vähän myös liian jänniä. Ne sätki paimenen mielestä todella epäilyttävästi.

  

 

 Sitten otettiin vielä poseerauskuvat kaikista pojista, aloitetaan vanhimmasta!

Rino 12v

Jussi 3v 7kk

Brandy 1v 1kk

 Sitten pari näyttelypuudelivideota kaikkien näkyville

Jussin treeniä
Brandyn treeniä