Paljon aksaa paksaa ja yks mölytoko

Noni, johan siitä kuukausi taas kerkesi vierähtääkkin. Ei vaan tunnu koskaan olevan sopivaa aikarakoa raapustella.

No mut nyt laitan sitten muutamat treenit ja niistä pienet koosteet raaspustettuna ja joistakin on myös videomateriaalia.

23.3 Ohjatut treenit
Ratapiirros seuraavanlainen

Meillä rata tyssäsi jo oikein tehokkaasti 1-2 esteille, kun koira ei olisi millään halunnut hakea tuota 2 sivuttaista hyppyä. Pakkovalssihan siihen tehtiin. Ensin koitettiin pakkovalssia ihan esteen vieressä, mutta koira rynnisti ohi, koska ei saanut tarpeeksi "tönäisyapua" esteelle. Otettiin stten vähän etäisyyttä esteeseen, että saan pakkovalssin yhteydessä otettua yhden "tönäisyaskeleen" esteeseen päin. Tämä vallan toimikin ja koira ylitti esteen. Vaan tarkoitus kun oli, että pakkovalssin suorittaisi esteestä kauempana, eli tuolla kolmosputken tuntumassa, niin kävi meille vähän hankalaksi, koska Brandy ei yksinkertaisesti osannut. Kotitreeniin meni tämä.
No sitten minä onnistuin kiirehtimällä ryssimään meidän A:n kontaktin. Koira otti älyttömän hienosti kontaktin, mutta otin sen palkkaamatta mukaan tuonne putkeen, joten arvata saattaa, että koira lähti seuraavilla kontaktisuorituksilla jo liikkeeseen mukaan, vaikkei lupaa siihen ole. Hinkattiin hetki tätä pysäytystä kuntoon, ettei siitä saa lähteä liikkeeseen mukaan.
Sitten olikin tämä 7-9 esteen hässäkkä, jossa minä olin auttamattomasti hyvin useasti myöhässä sekä omalla liikkumisellani pilasin koiran linjat. Tätä treenattiin.


Treenasin sitten tuota 1-2 asteen systeemiä itekseni vapaavuorolla ja oli kuin siinä ei mitään ongelmaa olisi koskaan ollutkaan. Sain ottaa ihan kunnolla etäisyyttä esteeseen ja Brandy teki niinkuin olisi aina tehnyt.

30.3 Ohjatut treenit

Näissä treeneissä treenattiin aika pitkälti tuota 1-5 hässäkkää, eikä taidettu sitä pötkössä kertaakaan ottaa, vaan lähinnä osissa. Sitten olikin kilpajuoksu 5- 6putki ja 7-8. Sai kyllä ihan oikeasti juosta, että nimeksikään kerkesi tuonne 7 esteelle ohjaamaan. Brandy tuli myös tosi hienosti itsenäisesti tuon 6 putken, vähän arvelin, että juokseeko ohi, kun en ole varsinaisesti sinne ohjaamassa, mutta ei juossut. Putkesta kepeille oli vähän vaikea juttu ja olin itse sataprosenttisen varma, että mun pitää keretä juoksemaan putken päätyy viemään koira paremmalle linjalle, mutta juttu toimi loppujen lopuksi paremmin niin, että jarruttelin koiraa ja annoin sen hakea itse kepeille ja seisoin kauempana.

6.4 Ohjatut treenit

2:lla en oikeen meinannut malttaa että koira tulee kunnolla käteen, joten olin liian nopsakka pakkovalssin aloituksessa ja koira hyppäsi esteen väärältä puolen. No kun osasin sitten loppujen lopuksi odottaa, niin valssi heti siihen perään ja koira kiertämään 3. Tässä sitten olisin kovasti halunnut tehdä sellaisen persjätön tyylisen ratkaisun, mutten onnistunut sitä puhtaasti tekemään ja koira aika ätäkkään lähti tuonne vieressä olevaan putkeen. Päätettiin kokeilla sitten sellaista, että ihan vedän koiran tuolta esteen yli vähän niiston tyyppisesti ja sitten siihen puolivalssi tms. ja sitten putkeen, että koira oli tavallaan koko ajan minulla hallussa. Sitten kovaa juoksua 4 putki 5 este ja A:n alla olevaan putkeen. Tämä oli sikäli hankala, että minun piti aika pitkälle viedä Brandy tuonne putkeen, koska A olisi ollut kiva. Sieltä sitten olisi pitänyt olevinaan jotenkin keretä tuonne 7 ja 8. En muista lopputulosta, että kerettiinkö edes :D
Koitettiin lopuksi sitten tuota irtoamisleijeröintipätkää, elikkä puomilta 19-21. Ainut mikä tuotti ongelmia oli tuon 19 poispäinkäännön kanssa. Brandy ei tajunnut sitä ei yhtään. Vaikka miten käänsi ja ohjasi ja palkka oli odottamassa, niin silti se ampui tuonne nurkkaa kohden yksi-kaksi sinnepäin toistoa taidettiin saada. Tätä harjoitteluun!
No enivei, otettiin sitten ihan "normiohjauksella tuo 19-21. Siinä ei ollut mitään ongelmaa. Koiraa ei voinut vähempää kiinnostaa, että lähdin aivan eri suuntaan ja jäin jälkeen se painoi oikein hienosti eteenpäin. Palkattiin se kylläkin jo tuohon 20 esteen jälkeen, mutta sen yhden toiston jälkeen tultiin siihen tulokseen, ettei se siinä välissä kyllä palkkaa tarvitse ja ampuu aivan varmasti myös sen 21 esteen ihan ongelmitta. Kokeiltiin sitten vielä tuota putkeen vetämistä, ei pikkuinen päti sitä ihan oikein tajunnut, mutta haki kuitenkin putken toisen (väärän) pään, josta kuitenkin palkattiin, koska haki putkeen joka tapauksessa.

11.4 Saija Mustosen agilityvalmennus

Rata oli varsin kiva. 1 este, 2 takaakierto 3 takaakierto ja siihen saksalainen ja A. Meillä tosin Saija sitten sanoi, ettet kyllä mitenkään tuohon ennätä tehdä saksalaista, että tee sylkkäri. Ja se toimikin vallan mainiosti. Sitten oli pitkä luukuttelupätkä A:lta, muuri, hyppy ja pituus ja siitä hiukan käätäen hakien kepeille. Vähän epäröin, että näinköhän Brandy hakee noin kovasta vauhdista kepeille, mutta se haki ne ihan älyttömän upeasti! Hieno Pätvä! Kepeille sitten palkkasin, koska tiesin, ettei kestä jos itse lähden etenemään kepeiltä seuraavalle esteelle. Seuraavalle esteelle tosiaan jarru ja valssi. Ja sauraavalle esteelle. Jossain vaiheessa annoin 10-11 esteen välissä niin jämäkän tässä käskyn (vahingossa) että Brandy teki ihan älyttömän hienon välistävedon jos se vain olisi siihen rataan kuulunut.

Sitten videoltakin nähtäen puomin jälkeen este, johon piti tehdä puolivalssi, että Brandy kääntyy, eikä lennä turvallensa, niinkuin ensimmäisessä toistossa. Sitten keinu, jossa ensimmäisellä toistolla lievähkö lentokeinu. Keinun jälkeen persjättö putkeen, este ja sitten ikäänkuin viistottaen hakien takaakierto (joskin makseilla tuli oikeastaan ilmaiseksi), itse tosi kävin varmuudeksi aina vähän tuuppaisemassa, sitten seuraava este, jonne vein koiran vähän liian pitkälle, josta en sitten kerennyt tarpeeksi hyvin niistoon, jolloin koiran reitti levisi aika herkästi. A, muuri ja siihen taas ajoissa kääntyminen ja jarrukäsky, että koira tietää, jotta käännytään. Kerran annoin turhan täpäkän jarrun ja kesken kovan vaudin A:lta muurille se kääntyi pois, eli jarru toimi älyttömän hyvin! Siitä taas keinu, valssi, este este, putkeen kierto ja niisto. Sitten seuraavalle esteelle piti linjata aika huolella, varsinkin kun Brandy ei vielä ole niin estehakuinen, muuten se tuli ohi.

Video koulutuksen loppupätkiltä. Ekaa pätkää ei muistettu videioida.

13.4 Ohjatut treenit

2 esteellä pakkovalssi, joka sujuikin varsin ongelmitta (onhan sitä treenattukkin....) sitten itse siirryin ripeästi esteen toiselle puolelle sillä aikaa kun koira oli putkessa. Niisto siihen sitten. Ongelmakohdat 5-6. En uskaltanut edetä riittävän edistävästi, enkä luottanut koiraa, että se tulee ja menee. Neloselta olisi pitänyt reippaasti lähteä jo vitoselle, mutta jostain syystä jäin odottelemaan koiraa hyvin useasti, jolloin olin jo kutosella myöhässä ja sain koiran niskaani. Jäin kyllä siinä kutosellakin varmistelemaan (ihan turhaan) että koira tulee siitä yli. Sitten seiskaputkeen. Sitten piti juosta nopsakasti. Oma suunnitelmani oli, että juoksen ripeästi pituuden taakse ja otan koiran sieltä vastaan. En ollut tarpeeksi rivakka. Kouluttaja sitten suositteli, että putken ja pituuden välistä juoksen, persjättö, koiran linjaus ja eteenpäin. Helpommin sanottu kun tehty. Brandy aika ohjuksena ampui putkesta ja sai kyllä olla ajoitukset aika kunnossa, että saatiin homma sujumaan. Vitosella olisi sitten pitänyt keretä olla linjaamassa, muttei mitään tsäänssejä. Joten yritys hyvä ottaa koira haltuun ja viedä putken oikeaan päähän. Vikalla toistolla videossa näkyy oikein hieno ampuminen väärään päähän.  Eka toisto maagisesti täydellinen, tokassa jarrutin tässätässä liikaa.

Video

Möllitoko 13.4
Sitten viimeisenä, muttei vähäisimpänä (tai sitten nimenomaan vähäisimpänä)... Meidän möllitoko, tai ehkä pikemminkin MÖLYtoko. Kyllä. Nimensä veroisesti. Koira piti ääntä IHAN koko kokeen ajan PAITSI paikkamakuussa oli ihan hiljaa. Tehtiin AVO-luokan suoritus. Enivei. Koira kävi ihan hillitömillä kierroksilla.
Paikkamakuuseen (8) valmistautuessa se piipitti ja kerkesin jo ajatella että mikähän piippausvieteri sen on sen makuun ajan ja pysyykö edes paikallansa. Mutta kun koiran käskin maahan se ei enää piipattanut yhtään. Itsehän tein paikkiksen tavallisesti, enkä piilopaikkiksena. Reilut kolme minuuttiahan se suorittaa tosi hyvää piilopaikkista yksin, mutta koskaan ei oltu häiriössä tehty, niin en viitsinyt sitten tähän saumaan sitä iskeä. Mutta älyttömän hieno tavallinen paikkamakuu oli, oli tosi täpäkkänä, ei juurikaan tuijjotellut muita ilmansuuntia, ei haistellut tms. Viimeisellä minuutilla jossain vaiheessa laski päänsä maahan, muttei mennyt lonkalleen ja tapitti edelleen tiiviisti minua.

Oltiin suoritusvuorossa toisina ja koiria oli yhteensä luokassa neljä tsipaletta. Kehään mentäessä piippasi taas.
Seuruussa (8) völähti liikkeelle lähtiessä. Kokeessa seuruu tuntui omaan makuun ihan hirveän laiskalta työskentelyltä ja tuntui, että koira on vain päiväkävelyllä, eikä sitä kiinnosta tuon taivaallista. Ei ollut normia täpäkkää Brandyseuruuta, mutta videolta katsoen, ei se kyllä päiväkävelyltäkään näytä. Perus hyvä seuruu, ei ihan Brandyä mutta kuitenkin. Seuruun loppupätkillä vissiin keräs kierroksia ja seurasi hetken normiBrandynä. Sitten tulikin seis ja siitä lähdettäessä alkoi haukkuminen, liekkö sitten tuli jo niin paljon kierroksia, ettei enää pääkoppa pystynyt pitää meluja mahassa.
Liikkeestä maahan (10) seuruu tuntui taas omiin näppeihin tosi tahmealta, mutta videolla ihan jees. Maastoutuminen erinomainen, vähän ehkä vino? Muuten oikein olen tyytyväinen.
Luoksari (7) en odottanut tältä ihan hirveästi, koska ei olla koemuodossa pitkääääääään aikaan tehty. Lumipalloleikein lähinnä lenkeillä treenattu. Otin käteen pallon, jolla ajattelin palkata jos tekee hyvän stopin, mutta kuten näkyy, ei stoppi ollut kovin hyvä. Hyvin kuitenkin laukkasi molemmat pätkät.
Liikkeestä seiso (10). Tässä seuraaminen oli mun makuun jo vähän reippaampaa, mutta mieleen hiipi hiljainen ajatus, että meinaakohan se sitten pysähtyä lainkaan. Hyvin pysähtyi, joskin itsellä oli kokeessa sellainen tuntuma että se liikkui perään. Eihän se liikkunut. Etujalkoja taisi yhden askeleen siirtää, mutta takaset ovat paikallaan. Mutta videolta katsoen, hyvin epävarma tuo jääminen. Haistelee ja ihmettelee.
Nouto (10). Ai hittovie miten hieno!!!! Vieraalla kapulalla vieläpä. Hallin kapula otettiin käyttöön, kun unohdin omani. Ei ole varmaan koskaan tehnyt noin hienoa noutoa. Olisin palkannut ruhtinaallisesti, mutta sitten tuossa edestä sivulle siirtyminen louskautus pilasi kaiken, enkä halunnut siitä sitten palkata. Pikkasen ehkä aavistuksen tuli liian likelle, kun seisoi osittain minun jalan päällä ja sitten toi perusasento hitusen vino, mut muuten..
Kaukot (10) oli upeet myöskin. Eka kerta kaukoja näin isossa häiriössä. Kotona ollaan kyllä sisällä tuolta etäisyydeltä avokaukoja tehtykkin.Ja mikä positiivisinta noissa kakeissa, niin ne oli suorat, koira ei lähtenyt vinoon kenottamaan, niinkun sillä on välillä kurjana tapana ollut. Palkkasin kaukojen jälkeen raksuilla. Joskin se sanoi piip jokaisella vaihdolla.
Hyppy (10) ei moitittavaa. Ehkä hitusen hidas istuminen, mut oon oikein tyytyväinen. Palkkasin raksuilla.
Kokonaisvaikutus 9 tätä oisivat minun puolesta saaneet ronskisti alemmas pisteyttää tuon mölyämisen takia.

AVO1 180p sij. 2/4

Päälimmäisenä jäi negatiivisesti mieleen tuo ääntely. Nyt oli huisisti isompaa kun koskaan milloinkaan ennen, eikä ennen ole koskaan HAUKKUNUT. Mutta ei piippaaminenkaan ole koskaan ollut noin pahaa. Veikkaan, että kierrokset nousi ja kupista huljui vaan yli. Epäilen, että syynä on se, ettei olla juurikaan tehty häiriössä ja oltiin AGIhallissa. Tuon piippaamisen kun saisi pois. Joskin meille on muutama kouluttajakin sanonut, että piippaamista tuskin saa koskaan ihan kokonaan pois. Mutta tuo haukkuminen oli kyllä itsellekkin vähän ylläri. Piippaaminenhan me ollaan kentällä saatu oikeestaan kokonaan pois, hallissa tokoillessa sitä hiukan vielä esiintyy..
Teknisestihän koira suoritti kiitettävästi. Nyt treeniin hiljaisuus ja siirtymiset.

Video

Sitten vielä yleismaailmallisia asioita.

Brandy kävi mätsärissä 28.3 ja oli PUN3. Oydahan minun piti sinne alunperin viedä, mutta se kurja nulikka aloitti juoksut muutaman päivää ennen.

Brandyä muistettiin Pohjois-Karjalan Seurakoirat Ry:n toimesta vuosikokouksessa 29.3 muotovalionarvosta!

Lisäksi kävin muutama viikko takaperin laittamassa Oydan alustavasti valmiiksi tämän viikonlopun Outokummun näyttelyä varten. Tänään käyn sitä vielä Brandyn ja Jussin treenaamisen jälkeen laittamassa että on sitten vimpan päälle huomista varten. Tässä neiti kuitenkin pari viikkoa sitten. Hyvinhän se tuntu kaljuuntuvan tuon juoksun seurauksesta :D

Pois se minusta

Hehheh, en edes jaksa puolustella itseäni ja suoranaista laiskuuttani blogin kanssa. Yli vuoden verran, jestas. Tammikuun lopusta taisin alkaa uutta ulkoasua piipertämään, mutta tekstiä en saanut aikaiseksi, vaikka ulkoasun sainkin paikoilleen. Jokui aika sitten oli tullut joltain Anonyymiltä pyyntö/käsky, että blogia tulisi päivittää, joten ehkä minä nyt sitten.

Vaikka kokeneemmat ja viisaammat minua kielsivätkin kirjoittamasta sellaista "mitä on tapahtunut" -postausta, niin aion olla kapinallinen ja kirjoittaa sellaisen pienen tiivistelmän kuitenkin.
Yleisesti voin meidän elämänmuutoksista sanoa sen verran että huhtikuussa ´14 muutimme koirien kanssa  kolmestaan takaisin "alkuperäisille" kotihoodseille. Eli emäntä pisti lusikat jakoon. Harmikseni tämä myös tarkoitti sitä, että Maissi-kissa (ja Munky-kissa) jäi myös meidän laumastamme pois.

Brandy
Viimeisin postaus käsittelee Brandyn omaa pientä ongelmaa, joka ei ole poistunut minnekkään, vaikka aika paljon ihmisiä olen aisian tiimoilta konsultoinut. Jonkunlaisen avun olenkin tähän löytänyt, mutta edelleen ongelma on olemassa ja jonkun verran stressiä aiheuttaa silloin kun asia on ajankohtainen. Olen jotenkin yhdistänyt tämän käytöksen tietynlaiseen "omimiseen". Tätä tapahtuu muitakin koiria kohtaan kuin Jussia, jos ns. kaikki "ainekset" sattuu kohdilleen. Mutta kaikki ollaan edelleen elävien kirjoissa ja samassa osoitteessa, joten mikään ihan ylitsepääsemätön ongelma ei ole kyseessä. Varsinkin nyt kun sitä on itse oppinut ennakoimaan. Onneksi.

No jos nyt pieni tiivistelmä siitä mitä Brandylle on vuodessa tapahtunut.

Mätsärit
Mätsäreissä Brandy kävi yhteensä 5 kertaa, joista tuloksina PUN1 BIS2, PUN ei sij., SIN ei sij., SIN1 BIS- ja SIN2. Kuten aina ennenkin, ihan ensiluokkaista käyttäytymistä.

Agi & Toko
Näitä hommia tehtiin vuonna 2014 ihan hävettävän vähän. Jossain agikoulutuksessa käytiin ja toodella satunnaisesti omalla treenivuorolla/irtovuorolla. Tokossa kesällä ja syksyllä tsemppailtiin saatiin korjattua liikkeitä, saatiin kasaan luoksarin stoppi, sitten se hajosi, sitten rakensin sitä uudelleen ja sitten se hajosi taas. Tällä hetkellä treenataan paljon kaukoja, luoksarin stoppia tosi varovasti. Tunnari ollaan saatu hajutunnistuksen avulla toimimaan ilman nouto-osaa sisätiloissa kotona kuudella ylimääräisellä kapulalla. Seuruussa treenataan kovasti oikeaa paikkaa, kun edistää niin villisti, myös oikeata virettä kalastellaan, nyt on liian korkea ja hermot ei pysy kasassa.
Nyt vuoden 2015 alusta sain kauan kadoksissa olleen treeni-intoni ainakin suurimmaksi osin takaisin. Päästiin OHJATTUUN agilityryhmään, joka on niin nappijuttu meille, ettei tosikaan! Kouluttajana meillä on hyvinkin tuttu piiskuri Laura. Paljon ollaan saatu hallintaa menoon, vaikka vieläkin se tahtoo paikoitellen olemaan hiukan liian vinhaa. Paitsi omalta kohdaltani, minun ongelmat on lähinnä ihailemaan ja ihmettelemään jääminen ja liiallinen hitaus. Ollaan aikalailla käyty vähintään 2krt viikossa hallilla treenailemassa. Omalla treenivuorolla ja yhdellä irtovuorolla, nyt olen pyrkinyt nostamaan kertoja kolmeen. Riippuen vapaista treenivuoroista, onnistuu tai ei. Treenaillaan agia ja myöskin tokoa. Plus sitten tietysti kotitreeni, joka on käsittänyt hömppätemppuja ja lähinnä perusasentopaikkaa sekä kaukoja. Näin tiivistettynä.

Tokovideo1
Tokovideo2
Tokovideo3
Tokovideo4

Agivideo1
Agivideo2
Agivideo3


Näyttelyt
Vuosi 2014 oli kyllä ihan näyttelyvuosien näyttelyvuosi!
Näyttelyvuosi lähti jo oman postauksenkin saaneesta Jyväskylän KV:sta, jossa tuloksena se ERI2 SA PU3 VARA-CACIB.

Seuraava näyttely oli Parikkalassa 3.5.
" Selvän sukupuolileiman omaava uros. Hyvä tiivis ylälinja. Oikeat mittasuhteet. Hyvä pään vahvuus. Hieman alas kiinnittyneet korvat. Hyvä eturinta. Riittävä runko. Hyvät kulmaukset takana. Tyypillinen karvapeite. Liikkuu hyvin sivulta, hyvällä askelpituudella. Hyvät edestakaisin liikkeet. Keskenään eriväriset silmät." 
AVO ERI1 SA PU2 VARA-SERT
Tuomarina Pirjo Aaltonen

Sittempä oli vuorossa Joensuun kaksipäiväiset.
Lauantai 17.5
"Masculin and very sound mover. Very good front, topline & hindquarter. Correct colours."
AVO ERI1 SA PU1 SERT CACIB VSP
Tuomarina Sirik Zafra, Israel

Sunnuntai 18.5
"3-vuotias, vahva, mittasuhteiltaan & tyypiltään erinomainen uros. Erinomainen sukupuolileima. Hyväilmeinen pää. Hieman raskaat & kookkaat korvat. Alaetuhampaat hieman epäsäännöllisessä rivissä. Vahva luusto & runko. Tasapainoisesti kulmautunut. Liikkuu erinomaisella askelpituudella, hieman löysästi edestä. Koira olisi enemmän edukseen kiinteämmässä kunnossa. Miellyttävä käytös. Esitetään edukseen."
AVO ERI1 SA PU1 SERT VSP
Tuomari Nina Janger

Viimeinen serti saatiin siis plakkariin! Brandy oli siis käyttötulosta tai luonnetestiä vaille Suomen muotovalio.
Vuoden viimeinen näyttely käytiin Nurmeksessa 15.6

"Kooltaan ja mittasuhteiltaan erinomainen, sopivan vahva uros. Hyvä kallo + kuono & purenta & silmät. Hieman raskaat korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvä luusto & käpälät. Erinomainen eturinta & runko. Riittävät kulmaukset. Hyvä karvapeite ja kaunis väri. Erinomaiset liikkeet."
AVO ERI1 SA PU1 VSP
 Tuomarina Hilkka Salohalla.

Vuoden 2015 näyttelyrupeama aloitettiin Ilomantsissa 18.1
"Voimakasrakenteinen uros, jonka toivoisin lanneosaltaan hieman lyhyemmäksi. Hyvä kallo-osa, huulet voisivat olla tiiviimmät. Hyvin rakentunut edestä, vahva raajaluusto. Liikkuu hyvin."
VAL ERI1 SA PU1 VSP
Tuomarina Tanya Ahlman-Stockmari

Video ilomantsista
Roppikehä


Luonnetesti
Minut Joensuun näyttelyn jälkeen lähes väkipakolla vietiin "esi-ilmoittautumaan" syksyllä järjestettävään luonnestestiin. Pitkään jahkailin ja mietin ja punnitsin. Loppujen lopuksi päädyin laittamaan sähköpostilla "virallisen" ilmon moiseen tapahtumaan. Vähän olin skeptinen sen suhteen, että onko Brandy vielä liian epäkypsä. Ja laukauksiahan se nyt ei ainakaan tulisi pääsemään läpi.. Aika turhaan jännäsin. Luonnetesti oli 13.9 ja pisteet näyttivät tältä;

Toimintakyky 1+ kohtuullinen
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taisteluhalu +3 Suuri
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +3 Vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus ++ Laukauskokematon
Yhteispisteet +180
HYVÄKSYTTY!
Tuomareina Tuomareina Lea Kilpeläinen ja Tapio Knuutinen

Luonnetestivideo

TÄMÄHÄN TARKOITTI SITÄ, ETTÄ BRANDYSTÄ TULI SUOMEN MUOTOVALIO! Ei huono.

Terveys
Päälimmäisinä muistikuvina on lähinnä revähdykset ja pahat jumit viime vuoden lopun puolelta. Niitä on hoidettu hieronnoilla. Hyvin ovat sitten menneetkin ohi. Lisäksi taisi olla yksi paha suolistotulehdus, mutta ei kai muuta mainitsemisen arvoista.


Jussi

Jussi on saanut jatkaa oloaan söpönä tissivälikoirana silloin tällöin temputellen. Jonkun verran sen kanssa on leikkimielisesti alettu treenailemaan tokon alo juttuja. Esim. jäävää maahanmenoa jne.

Temppuvideo1
Temppuvideo2
"Toko"video1

Jussi kävi ´14 kahdessä mätsärissä, joista tulokseksi SIN ei sij ja PUN ei sij. Nyt 2015 vuoden alussa käytiin myös mätsäilemässä SIN4 arvoisesti.

Muuten Kebabille ei kuulu sen suurempia asioita, paitsi nyt vuoden alussa eräällä lenkillä hän pissasi taas verta, aivan niinkuin viime vuonnakin samoihin aikoihin. Saatiin taas jälleen diagnoosi suurentuneesta eturauhasesta ja erittäin lämpimät suositukset kastrointiin. Noh, sitten koitti päivä 6.2 kun Jubba autaan tietämättömänä kohtalostaan kiikutettiin Tohtori Konnun vastaanotolle. Muutama piikki tuikattiin pyllyyn ja Jubbanen pääsi untenmaille. Nyt on jo toipuminen pitkälti ohi, eikä Jussi ole tainnut vieläkään tajuta, että häneltä on jotain haarovälistä viety. Ero koirassa tosin on nyt jo melko silmiinpistävä. Aiemmin minulla oli ihan älyttömän nirso koira, jolle ei kelvanneet minkään maailman maku-takuu tai nirsojen koirien ruuat, nyt minulla on koira, joka ei ole jättänyt ainuttakaan ateriaan väliin. Menee myös paljolti kaikkea ylimääräistä, mikä ei olisi aiemmin mennyt. Pöydille ei todellakaan voi enää vahtimatta jättää yhtään mitään syötävää, vaikkei se aiemmin ole ollut mikään ongelma, kun kumpikaan koira ei ole edes miettinyt koskevansa niihin. Lisäksi Jussista on tullut, noh ehkä vähän rauhallisempi, mutta myös älyttömän leikkisä ja entistäkin huomiohakuisempi. Juurikin esim. tuossa muutama ilta takaperin varsin jopa hämmästyin, kun Jussi _repi_ minun kanssa lelua kilpaa ja oikein tapporavisteli sitä! Jussi <3

 









Oyda
Nohevimmat varmaan ovatkin jo tietoisia, tai vähintään ulkoasusta huomaavat, että joukkoon on eksynyt myös kolmas koira. Tämä koira on Oyda. Oyda on oikein noheva pieni aussie neiti, joka on syntynyt 9.5.2014. Oyda haettiin viime kesänä Saksasta ja on viralliselta nimeltään Talisman Someone Like You. Oyda ei asu minun luonani, mutta on minun omistuksessani ja nään sen kanssa säännöllisin väliajoin, se on hoidossa luonani joitakin aikoja sekä satunnaisesti treenailen sen kanssa. 

Oikun kanssa ollaan käyty neljästi mätsäreissä tuloksin PUN4, 2x PUN ei sij. ja SIN ei sij. Lisäksi käytiin Ilomantsin näyttelyssä 18.1 tuloksella PEK2
Arvostelu;
"Feminiininen kokonaisuus. Hyvä kallo-osa, hyvät silmät, hieman raskaat korvat. Vielä kehittymätön edestä, etuosan tulee kokonaisuudeltaan vakiintua, taipumusta kääntää eturaajoja ulos. Kokoon sopiva runko ja raajaluusto. Liikkuu hyvin takaa. Runsas pentukarvapeite, hyvä käytös."
Tuomarina Tanya Ahlman-Stockmari 

Video ilomantsista

22.2.2014 Jyväskylä KV

"Ei ole mitään odotuksia, kunhan käydään pyörähtämässä" - taisi olla minun suustani päästämä lausahdus useaankin kertaan, sen jälkeen kun luin Jyväskylän näyttelysivulta, että aussieita oli ilmoitettu yhteensä 40kpl joista jopa 21 oli uroksia! Tähän mennessä taitaa olla suurin määrä aussieita mihin ollaa itse osallistuttu...
Ja ei, minulla ei tuosta määrästä ollut minkäänlaisia odotuksia.

Näyttelyyn tosiaan startattiin kello viisi aamulla. Mukana matkassa oli Emmi ja Emmin mudi Csilla. Lisäksi oli Annan ja Myrn, jotka olivat syy, miksi noin aikaisin aamulla lähdimme, sillä he osallistuivat rallytoko kisaan. Brandyn kanssa tosiaan olimme paikalla kolmisen tuntia ennen oman kehän arvioitua alkamisaikaa. Siellä se häkissä varsin rauhallisesti vietti aikaansa. Välillä käytiin ulkona tarpeita tekemässä, sitten hinkkailtiin pienesti tokoja ja leikittiin patukalla. Ja tietysti laitettiin karvat ojennukseen ennen kehää.

Avo-uroksia oli paikalla 7kpl, poissa oli 4kpl. Kehään mennessä EH olisi mukava, ERI olisi jee ja SA olisi tuplajeejee! Brandy esiintyi oikein nätisti, vaikka olimme letkan viimeisenä, vähän se kiskoi, mutta ei onneksi kovin pahasti.
Kehästä saimme ERIn. Sitten tuomari alkoi laittamaan neljää ERIn saanutta koiraa järjestykseen. Ensin tuomari osoitti meidät kolmanneksi. Mutta yhden kolmen ryhmäjuoksukierroksen jälkeen, halusi meidän juoksevan kahdestaan kakkosena olleen koiran kanssa. Juoksukierroksen päätteeksi tuomari halusi meidän vaihtavan paikkoja, eli siirryimme kakkospaikalle. Sitten tuomari halusi vielä, että juoksemme ykkösenä olleen koiran kanssa kierroksen ympäri, kierroksen jälkeen järjestys pysyi samana. Saimme Brandyn kanssa juosta siis ihan mukavasti kierroksia, saatiin omistajalle ainakin pientä hikeä ja hengästystä päälle.
Luokka 1 oli siis arvatenkin Nipa, eli Glenhouse's Youre Myhero, jolle häviämme joka kerta :D, Brandy oli sitten luokkakakkonen, kolmantena tuli Riekonhovin Force Majeure ja neljäntenä Easy Jailhouse Rock. Tuomari halusi kahdelle ensimmäiselle antaa SA:t, eli Brandylle ja Nipalle.

Sitten valio ja vetskut pyörähtivät kehässä ja yksi valio tuli kanssamme ERI:n ja SA:n kera PU kehään.
PU kehässä oli siis yhteensä 4 koiraa. Junnu, kaksi avointa ja yksi valio. Muutamat kerrat tuomari juoksutti meitä ympäri, mutta järjestys pysyi samana. PU1 oli junnu-uros Imperial-Whist's-Hert-Honors Des Terres De Laumeneel, jolle meni serti. PU2 Glenhouse's Youre Myhero, jolle vara-sert ja cacib. Brandy sitten kolmantena jonossa eli PU3 ja saatiin kotiintuomisiksi VARA-CACIB. PU4 oli sitten valiouros Svante, eli Leading Angel's The Devils Diamond. Svante on sama koira, jolle Brandy hävisi joka kerta junnukehissä virossa.

Arvostelu kuului seuraavasti:
"Strong 2year old male. Typical masculine head. Good body structure, good topline. Could have better muscle definition. Narrow in hocks in movement. Correct bite."
AVO ERI2 SA PU3 VARA-CACIB

Tuomarina Petru Muntean, Romania

Tuosta arvostelusta jäi mietityttämään kohta "Could have better muscle definition", elikkä tuomari toivoisi parempaa lihaksistoa.. Omasta mielestäni Brandyllä ei nyt mitenkään erikoisen huono lihaksisto ole.. Kasvattajan kanssa tässä myöhemmin mietittiinkin, että olisikohan tuomari tarkoittanut, että muzzle, eli toivoisi enemmän täytettä kuonoon... Sitä on Brandylle toivottu useasti ennenkin.. Eli liekkö kirjurin kuulo/kirjoitusvirhe tämä.. Tai sitten tuomari on vaan halunnut lisää lihasta.. Miten lienee, ei voi tietää!


 

Jussi oli hoidossa ollessaan näyttänyt lähinnä tältä <3

Vetoa ja muuta viikonloppuriehaa

....ja kuten lupasin, niin saatte hiukan dokumentaatiota meidän vetoaskareista! Olimme siis tosiaan äitini luona, jossa etupihalla harjoittelimme vetämistä niin crossaten, kuin potkurinkin edessä.

Brandy on tapansa mukaan ollut erittäin innokas opiskelija, mutta ainakaan näin pienellä ajalla ei ole havaittavissa kovinkaan suurta oppimista.
Lähdettiin siis ihan alkeista, eli tutustuttiin potkuriin, joka ei ollut juttu eikä mikään. Ihan sama kun olisi esitellyt tuolia, myöskään tämän "tuolin" liikkuminen ei aiheuttanut sen kummempia järkytyksiä.
Joskin jossain vaiheessa meinasi paimen-nappi mennä päälle, kun potkuttelin yksikseni potkuria takaisin varastoon ja Brandy oli irti. Sitä ei Brandy kestänyt, vaan alkoi selvästi paimentamaan. Hyppi päin, yritti napsia jostain kiinni ja louskutti vierellä juosten. Tälle toiminalle laitettiin stoppi ihan tykkänään.

No jospa siihen itse vetoon. Aloitettiin ihan crossaten. Minä tosin vain pitelin narun perästä kiinni, eli mitään vöitä ei ollut käytössä. Ensimmäisinä päivinä jätin tai heitin palkan (lelu) odottamaan määränpäähän. Tämä toimii vallan hyvin ja koira vetää ihan tosissaan. Veto/liikkumis/menemiskäskynä meillä on "menemene". Jarrutuskäskyä ei olla vielä opeteltu, koska itse vetäminenkin on ihan lapsenkengissä.
Viimeisinä päivinä harjoiteltiin vaihtelevasti sitten niin, että joko vein/heitin sen palkan odottamaan tai olevinaan vein/heitin palkan, vaikka todellisuudessa palkka oli minun taskussa. Ja käskytin koiraa vetämään. Hyvin se aina lähti vetämään, mutta monta kertaa tajusi, että jutussa oli jokin koira haudattuna, eikä enää vetänyt superteholla. Palkkasin sitten heittämällä palkan koiran eteen, sillon kun se vielä veti edes jotenkuten.
Jos en koiraa "huijjannut" olevinaan viemällä, tai heittämällä palkkaa, sitä ei kiinnostanut vetää yhtään. Se vain kyttäsi minua ja tuntui sanovan, että "en mä mitään tonne lähde kun se palkka on sulla!" Tällaista toimintaa voitte nähdä tuolla videolla, ensimmäisessä crossailukohdassa.

Potkurin kanssa mentäessä ei oikeastaan ollut mitään eroa crossailuun. Brandy ei yhtään arastanut perässä tulevaa vempelettä, joten tästä ei tarvinne sepustaa sen kummemmin. Treenailtiin samalla tavoin kun crossatessakin. Joskin itsestä meno tuntui hurjalta, vaikkei treenimatka ollut varmaan kuin kymmenisen metriä suoraa tietä :D Sai kyllä olla tosi skarppina koko ajan ja sen takia potkurin kyydistä kuvattu videomateriaali on hiukan sekavaa! Jarruttaa sai kyllä ihan tehokkaasti sitten kun koira pääsi palkalle! Yhden kerran otettiin pieni mutka oikealle. Brandy olisi mieluusti oikaissut penkan kautta, joten tätä pitänee myös harjoitella hiukan.

Ja tosiaan vetonaruna meillä oli paremman puutteessa, mustista ja mirristä ostettu joustohihnan pätkä ja royal caninin lyhyt talutin. Toimiva yhdistelmä näin paremman puutteessa, joskin kunhan homma saadaan paremmin käyntiin, pitää investoida johonkin vähän järkevämpään.

Muita viikonlopun rientoja oli sitten pitkät lenkit metsässä ja sunnuntaina 2.2 lähdettiin Roukalahdelle Patchcoat kasvattajan Miimin järjestämään aussielenkkitapahtumaan.

Vekki, Brandyn puoliveljen poika 18vko vanha Rex ja Brandy

Yhteensä koiria taisi olla paikalla 12 plus omistajat. Jonkun verran Brandy narttujen pyllyissä roikkui, muttei nyt sen kummemmin. Eräs 18vko:n ikäinen pentu oli Brandyn mielestä liian läheinen ja sille piti vähän pöristä. Paikalle tuli myös toinen uros. Muutaman kerran pojat mittailivat toisiaan, mutta kielloista sitten lopettivat. Muuten hyvin kohteliaasti toisiaan väistelivät ja välttelivät kontaktia sekä pissivät puskiin vuorotellen.
Alla lyhyt video menoloista!

Treenipläjäys

En edes taas muista, että milloin on tehty mitäkin ja minä päivinä, mutta olen sentään piirtänyt radat muistiin ja pari video-otostakin on haalittu kasaan.. Tuskin mitään kovin kattavaa sepitystä näistä saan aikaiseksi, mutta yritys ainakin hyvä.

Aloitetaan siis agilitystä.

Ollaan tehty mm. 

 

Tällainen kieputus. Tämä oli osa radasta, mutta ei tosiaan treenattu kuin tätä osaa radasta (että saataisiin sujumaan puhtaasti, lisäksi taidettiin treenata keppejä ja puomia hetsattuna, jos en ihan väärin muista. Tässä kieputuksessa, ainut hankala kohta oli 7. Brandystä on hirmu epävarmaa hypätä minusta pois päin. Tein siis seiskalla siten, että lähetin sen kaukaa putkeen (6) ja kerkesin hyvin juosta tuonne seiskan taakse. Vedin Brandyn siis esteiden välistä oikealle hyppypuolelle ja ikäänkuin sylkkärillä heitin sen sitten hyppyyn. En tiedä miksi tällaista liikettä kutsutaan hienoin agilitytermein, kun ei se mahda pelkkä sylkkäri kuitenkaan olla. Brandyn siis tosi vaikea hypätä minusta pois päin ja tätä sitten olen treenannut ihan yksistäänkin omissa treeneissä, että palkkaan sen heti tuonne esteen taakse. En vaan ole kovin hyvää tulosta nähnyt, kun tuntuu, ettei Brandyä nyt varsinaisesti se palkka edes kiinnostaisi, kun mieluummin jatkaisi rataa, eikä jäisi natustelemaan palkkoja. Kovin huono onnistumisprosentti siis tässä liikkeessä. Tai sitten teen itse jotenkin väärin, sen suurimman prosentin joka epäonnistuu, luultavasti tämä on todennäköisempi vaihtoehto.
Mutta tosiaan kaikki muu meni oikein priimasti ja upeat A:n kontaktit tuonne loppuun, mikäli seiskasta selvittiin.

Tämäkin vain osa radasta mikä oli kentällä, mutta tätä kohtaa me treenattiin. Ongelma taas, yllätys yllätys kakkos esteellä, missä koira piti heittää pois päin itsestä. Nyt onneksi minulla oli silmäpari kertomassa mitä tein väärin. Joko vedin koiraa väärin, joko olin sen edessä tai sitten vain jäädyin paikalleni. Saatiin kuitenkin muutamat onnistumiset (kiitos Brandyn joka jaksaa ziljoona toistoa, vaikka ohjaaja on niin vammainen ettei osaa...). Kepeille haku oli hiukka vaikeahkoa, koska Brandy tuli putkesta sata lasissa, eikä ihan osannut säädellä vauhtiaan kepeille (jonka vuoksi yleensä kurvasi vasta kakkosväliin, koska ei pystynyt taipumaan ensimmäiseen, kun vauhti oli niin kova). Otin ohjurin tähän avuksi auttamaan koiralle hahmottamista siinä vauhdin huumassa. Upea irtoaminen kepeiltä putkeen. Ensimmäistä kertaa A oli radalla, joten Brandy ei aluksi hiffannut, että sekin pitää suorittaa, vaan juoksi muutamaan otteeseen siitä ohi. Kun tajusi, että sitäkin voi tehdä radalla, niin A:lle upeat kontaktit!

Tästä radasta olen hirmuisen ylpeä, koska tämä on ihkaensimmäinen rata, joka ollaan menty upeasti alusta loppuun! Tämä tosin on melko suoraviivaista ja pelkkää juoksemistam eikä mitään kieputteluja, mutta kuitenkin! Ainut ongelma tässä radassa oli 1-3. Jos jätin koiran ykkösen taakse ja menin odottamaan kakkosen taakse, en mitenkään, millään ohjaustekniikalla saanut sitä kääntymään kolmoselle, joka oli tosi kummallisessa linjassa näihin kahteen ensimmäiseen nähden. Plus että hirvitti se vauhti, millä Brandy tuon renkaan suoritti. Brandyn tuntien onnettomuusriski siinä on varsin korkea kun vauhti lisätään maksimiin..... Se tosiaan oli ihan ainut radan ongelmakohta. Kaikki muu aivan upeaa ja puhdasta niinkuin lopunviimein. Jos aloitettiin radan suoritus renkaasta (2), niin päästiin rata alusta loppuun. 3 esteltä irtosi upeasti 4 putkeen, siitä hienot kontaktit A:lle. Aluksi keppien hakemisessa oli taas vähän roplematiikkaan, mutta pienellä hiomisella nekin saatiin puhtaaksi osaksi radan suoritusta. Hieno, joskin hitaahko keinu (RADALLA!!). Hitaus tosin luultavasti johtui osittain siitä, että karjaisin kohtuu lujasti Brandyä hidastamaan, ettei tule lentokeinua. Loppurata koiralla upeaa itsenäistä etenemistä, etenkin puomin kontaktin jälkeen ei tarvinnut huutaa, kuin "eteen" ja koirahan kulki!

Yleisesti ottaen yksi ongelma on tuntunut poistuvan keskuudestamme, joka on se rimojen roiskiminen. Todella harva se kerta enää tippuu rimat. Joskin meidän agissa tuntuu olevan enemmän tai vähemmän näitä maanis-depressiivisyyden oireita. Jotkut treenit menee huipusti ja seuraavien treenien jälkeen tekisi mieli heittää hanskat nurkkaat ja haistattaa pitkät koko lajille.

Sitten muutama video kun käytiin treenaamassa 23.12. Tein tuollaisen yksinkertaisen rataympyrän, mihin sain tuota sylkkärihommaa treenaukseen, kepit ja keinun radalle. Sylkkärihomma oli taas yllätys yllätys kaikkein haastavin homma tällä radalla, vaikka sitä harjoiteltiin todella paljon erikseen.

viimeisessä videossa nähtävillä keinun suuri vetovoima....


Sitten muutama sananen tokoilusta. Ollaan tehty, noh, melkein kaikilla iltaruuilla voittajan kaukoja, ihan nami nenän edessä taktiikalla, jotta saataisiin mahdollisimman vähän steppaavia suorituksia. Tätä nyt varmaan tehdään ihan hyvä tovi, että saadaan 100% onnistumisprosentti näin lähietäisyydelle, josta sitten lähden ottamaan etäisyyttä. AVOn kaukoissa ei ole etäisyysongelmaa. Lähinnä VOIn. Lisäksi ollaan nyt kovasti yritetty korjata sitä seuruupaikkaa, melkolailla tuloksetta. Heti jos vähän kovennan kävelyvauhtia normaaliin, niin edistäminen alkaa taas. Hitaassa vauhdissa osaa paikan nykyään pitää melko kivana. Jääviä tehty lähes 100% onnistumisilla. Ja lyhyitä paikkiksia eri paikoissa. Lisäksi ruutua, jossa olen selkeästi ottanut liian ison edistymisharppauksen, koska koira on selkeästi epävarma. Palataan siis namialustaan/kosketusalustaan (vaihtelevasti) takaisin. Nouto melko mukavissa kuoseissa, se hakeminen pitäisi vaan saada vähän nätimmäksi. Kokeiltiin myös metallikapulaa, sitä ei tykkää oikein tyhjiltään pitää (vaikka pitää kuitenkin), mutta sen noudossa ei ole mitään ongelmaa! Lisäksi käytiin hallilla harjoittelemassa ihan asiaksemme AVOn hyppyä, joka alkoi sujua kokeenomaisesti erinomaisen arvoisesti loppua kohden! Eli suurin osa AVOn liikkeistä erittäin hyvin kasassa. Nyt se paikkis vain kuntoon ja kokeenomaisia treenejä, niin sitten ollaankin melkolailla kisavalmiita! :)

Sitten tähän loppuun voisin vielä kirjoittaa vuoden viimeisestä mätsärikäynnistä eli 7.12 käytiin Sohvin Valinnan järjestämissä mätsäreissä ja Brandy pönöttelikin oikein mallikkaasti itsensä PUN3!

ErittäinHyvän arvoinen reissu Viroon.

Kieltämättä tämä reissu harmittaa ihan kohtuullisesti. Oisivat nyt edes ERIä antaneet! :D

tämä kuva oikeastaan otettu ennen latvian reissuun lähtöä, mutta menkööt...

Matkaan lähdettiin perjantaina (18.10) päivällä, sillä lautta jorpakon yli Viroon lähti vasta iltamyöhään Helsingistä. Mia kurvasi ensin Joensuuhun, josta sitten ajoimme enonkoskelle hakemaan Mian kasvatin Paten (Zharmant's Cafe Latte), siitä sitten savonlinnaan hakemaan taasen kyytiin Brandyn sisko Prada ja hänen omistaja Tanja, jonka jälkeen sitten vielä mikkelin suunnille hakemaan Cata (Wolffhouse-Caratia Oakajee).

Virossa, hotellilla oltiin lähimain taas puolen yötä ja käytiin aikalailla samointein nukkumaan, sillä kehät oli melko aamusta.

Näyttelypaikallekkin päästiin ihan ongelmitta lauantaina (19.10). Myös Viron näyttelypaikka oli AHDAS. Matot sentään pysyi kehässä paikoillaan. Brandy oli taas hirmu ahdistuneen oloinen ensimmäisenä näyttelypäivänä. Mutta onneksi se säilyttää silti toimintakykynsä.

EH

Brandyn arvostelu lauantailta
""Nice size, masculine in type. Little long in body, good topline, nature long tail. Little (jotain) chest, better in front than in rear. Moderate jotain jotain. Prefer better rear and front angulations. Accetable condition. Beutiful coat, nice condition. Prefer more typical and efficient movement and more (jotain) in rear."
EH

Tuomarina Tomasz Borkowski

Sunnuntaina kehä oli mukavemmassa paikassa ja tilaa häkeille oli kivasti. Ainut mikä tällä kertaa mätti, oli se, että kehämatot oli jostain syystä ihan hirvittävän liukkaat! Brandy veti kehässä lähes kyljellee liukastuessaan (ja minä melkein perästä), koirilla oli ihan hirvittävän varovaista liikkumista kaikilla.  Brandy oli taas ihana perusBrandy, iloisine häntineen ja ilmeineen, ahdistuksesta ei tietoakaan.

Brandyn arvostelu sunnuntailta:
"Good size, but too long in loin. Good head + expression, good bite. Nice back + front. Accetable topline, need more angulation in more. Good substance in body, but need more bone. Must move with more drive. Nice coat."
EH

Tuomarina Ole Staunskjaer

Muilla reissulaisilla meni myös ns. kohtuullisesti. Pate oli molempina päivinä ROP-BABY-pentu. Prada la ERI AVK2 ja su EH, sekä Cata molempina päivinä EH, itse esitin Catan sunnuntaina. 

Brandy ja minä ennen kehään menoa (c) Tanja

Sitten ajelemaan satamaa kohti. Kun oltiin suomen puolella ja mentiin takaisin autoon, kiinnitimme huomiota Brandyn kakomiseen. Ajateltiin, että sillä on jäänyt jotain kurkkuun, joten annettiin vettä, josko se huuhtoisi palasen pois kurkusta kiusaamasta. Brandy kakoi kohti itää ajellessa silloin tällöin. Yhdessä vaiheessa pysähdyimme sitten ostamaan ruisleipää, että josko se saisi mahdollisen karvan pois kurkusta ärsyttämästä ja vettä siihen päälle. Brandy oli vallan mielissään tästä syöpöttelytuokiosta.

Ryhmä rämä autossa. ylärivi Cata ja Prada ja alhaalla sitten Pate ja Brandy (c) Tanja

Vaan kun pääsimme taas yöllä kotiin ja Brandy otettiin pois autosta, varmistui se, mitä olimme karvan lisäksi alkaneet epäillä. Kennelyskä (veikkaamme, että Brandy sai sen jo latvian reissussa sillä itämisaika on vähintään sen kolmisen päivää ja muillakin latviassa olleilla koirilla on ollut kennelyskää..). Brandyn lähtiessä juoksemaan, se sai ihan hillittömän yskäkohtauksen, josta ei meinannut loppua tulla. Tätä sitten sairastettiin nelisen päivää, jonka jälkeen alkoi helpottamaan. Tämän lisäksi Brandyllä oli vissiin reissussa halennut kynsi, joka oli aika hurjan näköinen ja Brandy sitä vähän nuolikin. Mutta se ei varsinaisesti ollut koiraa haittaava, eikä erittänyt mitään (esim. verta) niin sain neuvon tulla näyttämään kynttä eläinlääkäriin vasta yskän mentyä ohi (koska esim. kynnen kuorimista vaativaa rauhoitusta ei olisi muutenkaan voinut yskässä tehdä).
Myös Jussi sai kennelyskän, joskin vähän pahempana kun Brandy. Jussilla yskä kesti reilun viikon ja ensimmäisinä päivinä sen kakominen oli niin rajua, että se sai aikaan oksennusrefleksin jolloin Jussi oksensi sitten mahansa sisältöä ulos, limalla kuorrutettuna.

Brandyn yskää videolla

Jubba unilla

Tänään 6.11 yskät on molemmilla koirilla ohi ja karanteeniviikkokin alkaa olla lopuillaan, joten kävimme näyttämässä kynttä Martinalla. Brandyn kynsi olikin lähtenyt parantumaan erinomaisesti iteksijään, joten ei tarvinnut kuin muutaman viilauksen kynsiviilalla parempaan muotoon ja vola. Lupa rällätä! Vihdoin päästään siis kunnon lenkeille ja normaaliin arkirytmiin!

Brandy pääsee leikkimään irrallaan, ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon!

On se vaan niin Best In!

18.8 aamusella mietin, että jaksanko kerätä luuni, pakata tavarat ja kävellä toiselle puolen joensuuta mätsäriin. Mietin myös, kumman koiran, vai kummankin kanssa sinne lähtisin. Sain kuitenkin vastauksen, sillä taivas heitti muutamaa pisaran vettä, eli siis Jussi jäisi kotiin.

Pakkasin siis tavarat, otin Brandyn mukaan ja lähdettiin käyskentelemään kohti ravirataa. Puolimatkassa pienimuotoinen ajatus putkahti päähäni.. VOI PER****, unohdin rokotustodistukset... En ehtisi enää hakea niitä, joten ajattelin, että käännyn vain takaisin kotiin ja jätän menemättä koko mätsäriin. Soitin kuitenkin äidilleni ja kyselin sijaintia, kävi kuitenkin ilmi, että ihana hyväsydäminen äitini hakisi rokotustodistukset minun kotoani ja toisi ne minulle. Käännyin siis takaisin raviradan suuntaan ja jatkoin matkaa. Pyysin ilmoittautumisessa, että voidaanko ilmoittautua (ettei ilmoaika mene umpeen) ja näytän rokotustodistukset sitten kun saan ne käsiini, onneksi tämä onnistui. Kaikkien näiden mutkien kautta päästiin siis lopunviimeksi osallistumaan mätsäriin.

Avointen punaisten 1

Saimme odotella kehävuoroamme ihan sopivan aikaa ja pariksemme valikoitui kaverin kääpiösnautseri, joka esiintyi erittäin hyvin. Brandy juoksuosuuksilla meinasi vähän kaahottaa ja seisottaessakaan ei oikein asentoa löytynyt nopeasti. Saatiin kuitenkin punainen nauha. Nauhakehässä Brandy esiintyi erittäin kivasti, joskin juuri meidän seisomisalustaksi tuli kunnon kiviröykkiö ja terävät kivet ihan selvästi tuntuivat Brandystä epämiellyttäviltä tassujen pohjassa. Pareja käteltiin pois tuon tuostakin, joten päästiin välillä vaihtamaan paikkaa pois terävien kivien päältä ja Brandykin tykkäsi täten enemmän esiintyä. Meidät valittiin sitten avoimien punaisten ykköseksi. BIS-kehään tiemme siis kävi.

BEST IN SHOW

BIS-kehässä sai seisottaa _pitkään_ jopa Brandy alkoi tylsistyä ja väsyä, joka todellakin näkyi esiintymisessä. Se ei omasta mielestäni ollut yhtään ryhdikäs. Juostessa vaihtoi helposti väärään askellajiin, joskin ravilla pysyessään liikkui hyvin kauniisti. Sinisten ja punaisten voittajat olivat kaikki samassa bis-kehässä. Koirakoita sijoiteltiin toinen toisensa jälkeen, bis kehän alkaessa en edes ajatellut kärkipään sijoituksia kun hienosti esiintyviä koirakoita oli niin paljon, vaan kun koirakot vähenivät kolmeen, hiipi mieleeni aate, että mahtaisiko se voitto irrota. Muutamien juoksukierrosten, tuomarien mietintähetkien ja seisomispönötysten jälkeen oli jäljellä minä ja Brandy, sekä oikein soma seisojapentu handlerinsa kanssa. Seisojapentukoirakko kuitenkin käteltiin BIS-2 joten... me oltiin Brandyn kanssa voitettu koko homma! Loistavaa! On se Brandy vaan niin hyvä pönöttäjä! Toinen tuomareista kävi minulle vielä erikseen sanomassa, että "sinulla on todella kaunis koira", joka lämmitti mieltä kyllä hurjasti.
Vaan mikä lämmitti Brandyn mieltä vielä enemmän, niin palkintojen joukosta löytyi meille oma agilityputki! Hiukan se on "halpisversio" ja lyhkäisen puoleinen, mutta eiköhän siitä saada jotain iloa aikaiseksi.

Brandyn ilme kun hän sai ikioman agilityputken!

Joensuun näytelmöinnit 10-11.8

Kotinäyttelyt! Ah kuinka luksusta! Ja kehätkin oli vielä lähempänä 11 molempina päivinä, niin ei tarvinnut keskellä yötä nousta reissuun.

Lauantai 10.8
Lauantapäivää mietin, että peruisinko, koska oli tullut tuomarimuutos ja uusi tuomari oli Elena Ruskovaara, jolla olimme käyneet n. ½v aiemmin, saaneet ERIn, ilman SA:ta ja tiesin paikalle tulevan kaksi urosta joista tuomari oli aiemmin tykännyt paljon, joten mietin, että onko reissu ihan turha ja hakea se sama tulos (eri ilman sa:ta) tai huonompi... No en sitten kuitenkaan perunut ja ajattelin ihan huvin ja urheilun vuoksi lähteä kehään juoksemaan.

Kannatti sitten loppujen lopuksi juosta. Nuo uroksia oli kaksi ja nämä olivat juuri ne tuomarin aikaisemmin tykkäämät ja saivatkin ERIt SA:n kera. Avoimia oli sitten kaksi, Brandy ja trikkiuros. Trikkiuros lähti kehästä H:n kanssa, koska oli tuomarin mielestä epäsporttinen. Brandy taasen sai sen ERIn ja sitten meille heilutettiin myös sitä vaaleanpunaista lipukkaa, eli sieltä se SA:kin pärähti, luonnollisesti tätä kautta sitten luokkavoittokin! Parasuroskehässä ei enää jännättänyt, koska tiesin nuorten urosten kurvailevan voittopalkinnoille, hiukan tosin eri järjestyksessä kuin olisin olettanut. Toisaalta harmitti jäädä kolmanneksi, koska cacibit ja sertit menivät paremmille, sertit etenkin harmittaa, sillä kumpikaan näistä nuorista ei enää sertejä tarvitse ja meille ne kyllä tulisivat tarpeeseen. No, ei parane itkeä kun paremmille hävittiin.

Arvostelu;
"Oikea tyyppi, hyvä luusto. Hyvän mallinen, maskuliininen pää. Pyöreät silmät. Hyvä kaula, lanne voisi olla tiiviimpi. Sopivat kulmaukset. Erinomainen vakaa ylälinja. Sujuva etenevä hyvä liike. Erinomainen käytös ja esiintyminen".AVO ERI1 PU3
Tuomarina Elena Ruskovaara

Brandy liikkeessä (c) Satu Anttonen

Sunnuntai 11.8

Lähdin näyttelypäivään melko luottavaisin mielin, sillä esitutkintani perusteella tuomari olisi saattanut tykätä Brandyn tyyppisestä koirasta. Mieleni muuttui seuratessani tuomaria, sen arvostellessa rhodesian koiria. Jakoi melko paljon ERIä, mutta SA:n sai sitten vain ihan muutama yksilö. Noh, josko se ERI sieltä meillekkin sitten vaikka irtoaisi. Toisin kävi. Samaiset nuo-urokset edellispäivältä olivat myös mukana, poistuivat kehästä ERI:n ja SA:n saattelemina, ajattelin, että ehkä meillekkin se eri sieltä kuitenkin tulisi. Varsinkin, kun edellispäivän trikkiuros sai EH:n odotin omasta mielestä tasokkaammalleni koiralle vähintään sitten sitä ERIä, vaan eipä tullut ei.... Tuomarin mielestä Brandy oli EH:n arvoinen. EH, ei minua harmita, ei ollenkaan, se on hyvä tulos. Se harmittaa, että minun mielestäni huonompitasoiset koirat saivat myös eh:t. Mielenkiinnolla haluaisin nähdä niiden arvostelut, että mikä teki Brandystä niiden "tasoisen", varsinkin kun koirat oli eri tyyppisiä. Kenenkään koiraa mitenkään väheksymättä, tämä on vain oma mielipiteeni, tuomarilla on varmasti omat syynsä ja mielipiteensä. Arvostelussa on muutenkin asioita, mitä en Brandyn kohdalta allekirjoita..

Arvostelu;
"2 year dog carring a nice coat. Nice size, good length of body. Balanced head. Would prefer cleaner bite. Would like more fill of muzzle. Steep in croup altought not enough angulations in rear. Prefer better shoulder place and more langback (?) of shoulder. Would be more cleaner on the move. Nice type, well presented."
suomennettuna. "2 vuotias koira, hyvässä turkissa. Hyvä koko, hyvä rungonpituus. Tasapainoinen pää. Toivoisin puhtaamman purennan. Haluaisin kuonoon enemmän täyteläisyyttä. Jyrkkä lantio, ei kuitenkaan riittäviä kulmauksia takana. Arvostaisin paremmin asettunutta ja kulmautunutta(?) olkapäätä. Olisi puhtaampi liikkeessä. Hyvä tyyppi, hyvin esitetty."
AVO EH1

Tuomarina John R Walsh, Irlanti.

Arvostelussa minua jäi mietityttämään puhtaampi purenta ja etuosan sekä liikkeiden moittiminen... Brandyllähän ei purennassa ole mitään vikaa, se on täydellinen saksipurenta. Sillä on kaksi alaetuhammasta pienempiä kuin muut, mutta ihan määreiden mukaisesti kuitenkin. Olisiko tuomari sitten voinut tarkoittaa kirjaimellisesti likaisia hampaita? Brandyllä kyllä on hammaskiveä, mutta ei kai sitä nyt niin huomattavaa määrää kuitenkaan ole? Lisäksi minun omaan silmään Brandyllä on ihan hyvä etuosa, toki tästäkin on eri mielipiteitä. Lisäksi liikkeissä ei minusta ole moitittavaa, koska näin pienen videopätkän jonka äitini oli kehästä ottanut, ja mielestäni Brandy liikkui hyvin. Siksi en itse allekirjoita kaikkia virheitä arvostelussa. Noh, itse toin koirani arvioitavaksi ja tämä oli tämän tuomarin mielipide, sitä kunnioittakaamme.

LA; AVO ERI1 SA PU3,     SU; AVO EH1 (c) Satu Anttonen

Viimeinkin Saatiin Pyttyjä

Pieksämäkeä kohti starttailimme autoa 20.7. Mukana molemmat koirat, joskin vain toinen kehässä, näyttelykehässä. Jussin tosiaan piti myös juoksennella kehässä, mutta peruin sen ilmon tuomarin muuttuessa. Jussi siis sai olla päivän ratoksi mukana ja tsiigailla meininkejä!

Leiriydyttiin siis aussiekehän laidalle, odottelemaan omaa vuoroa. Ja jännitysmomentti tässä näytelmässä onkin se, että sain etukäteen tietää, että olimme aussieissa ainut uros! Sekös hieman paineita lisäsi! Nyt siis oli mahdollisuudet, mikäli tuomari vain meistä edelleen tykkäisi! Olihan Brandy vuosi sitten tällä samaisella tuomarilla ja sai ERIn, vaikka liikkuminen oli yhtä hyppykoikkaloikkaa. Lisäksi Brandy kävi tällä tuomarilla virossa, ollen PU2, saaden J-sertin -> EE JMVA.. Joten... Toivottiin kovasti, että tuomari edelleen tykkäisi hiukan aikuisemmasta ja kehittyneemmästä Brandy-versiosta.

 

Pääsimmekin ensimmäisenä kehään (siis heti neljän kelpien jälkeen :D). Aloin asettelemaan Brandyä ja tuomari pyysi, etten sitä tekisi, katseli koiraa hetken ja tuli sitten rapsuttelemaan. Brandy sitten hyppäsi tuomarin syliin, varsin iloisena saamastaan huomiosta. Tuomaria ei haitannut, naureskeli vain. Yksi kierros ympäri tämän jälkeen. Sitten päästiin tönöttämään tuomarin arvosteltavaksi. Brandy esiintyi oikein kivasti, vaikkakin vähän tyypillisen mäkihyppääjämäisesti, vaikka koitin asettelemalla asiaa korjata. Sitten vielä kolmio ja edestakaisin.

Rodunomainen lähestyttäessä [x] :D (c) Emmi H.

 Sittenpä meille heiluteltiin punaista läpyskää, jonka jälkeen vilahti myös SE vaaleanpunainen! JIPIII! ERI, SA, luokkavoitto, automaattisesti paras uros ja SERTI! Jep, meidän päivä oli siinä vaiheessa täydellinen!
Narttuja oli 7 ja skaala oli H-SA. Kaksi narttua sai SA:t ja ne sattuivat olemaan saman omistajan ja olin lupautunut esittämään toisen, mikäli molemmat pääsevät PN kehään. Joten siinä sitten löysin itseni juoksemassa myös PN kehässä, narun päässä Riekonhovin Dream Come True, joka oli valio. Meidät sitten osoitettiin PN1, sertiä tämä valio ei ottanut vastaan, koska on luonnetestiä vaille suomen valio. Jotenka tämä esittämäni narttu juoksi Brandyn ja minun kanssa ROP kehässä.

Pieniä toiveita elättelin ROPista, mutta tuomari oli yhden juoksukierroksen jälkeen eri mieltä. ROP ruusuke meni valionartulle ja meille VSP. Ei se kuitenkaan päivääni onnistunut missään määrin pilaamaan, oltiin jo saatu se, mitä ollaan toivottukkin. Loput oli vain plussaa!

VSP EE JMVA Zharmant's Brandy & ROP EE MVA BALTJV-10 Riekonhovin Dream Come True (c) Aku Seppänen

VSP Zharmant's Brandy ja ROP Riekonhovin Dream Come True (c) Emmi H.

Vaan eipä ollut huono päivä muillakaan tuttavilla! Lauran kasvattama ja omistaja shetlanninlammaskoira Meela oli ROP, samassa taloudessa asuva Annan Myrn sai ERI3. Emmin Mudityttö Csilla ROP-pentu! Lisäksi tavattiin myös myöhemmin Jussin kasvattaja Laura, jolla oli mukana kaksi narttua, Vella ja Nukka. Vella sai EH:n ja Nukka oli PN1 SERT ja VSP! Lisäksi tuttavien harjis oli PU1 SERT ROP -> FI MVA! Ei huono päivä siis muillakaan!

Tässä vielä Brandyn arvostelu;
"2v sinimerle. Erittäin hyvän tyyppinen, vielä selkeästi nuori uros. Hyvät linjat, ryhti ja tasapaino. Erittäin hyvä pään muoto, silmät ja ilme. Oikea purenta. Keskivahva luusto, riittävä runko ikäisekseen. Hyvät takakulmaukset Esitetään kesäturkissa, mutta hyvin kunnostettuna. Hyvä liikkuja."
AVO ERI1 SA PU1 SERT VSP
Tuomarina Elina Haapaniemi

Tuomari meille sitten vielä kehän jälkeen sanoi, että Brandy on hurjan hieno kokonaisuus ja on tosi tasapainoinen ja terverakenteinen, sekä omaa hyvät linjat. Se on vain vielä nuori ja kevyessä karvassa.

AVO ERI1 SA PU1 SERT VSP (c) Emmi H.