Paljon aksaa paksaa ja yks mölytoko

Noni, johan siitä kuukausi taas kerkesi vierähtääkkin. Ei vaan tunnu koskaan olevan sopivaa aikarakoa raapustella.

No mut nyt laitan sitten muutamat treenit ja niistä pienet koosteet raaspustettuna ja joistakin on myös videomateriaalia.

23.3 Ohjatut treenit
Ratapiirros seuraavanlainen

Meillä rata tyssäsi jo oikein tehokkaasti 1-2 esteille, kun koira ei olisi millään halunnut hakea tuota 2 sivuttaista hyppyä. Pakkovalssihan siihen tehtiin. Ensin koitettiin pakkovalssia ihan esteen vieressä, mutta koira rynnisti ohi, koska ei saanut tarpeeksi "tönäisyapua" esteelle. Otettiin stten vähän etäisyyttä esteeseen, että saan pakkovalssin yhteydessä otettua yhden "tönäisyaskeleen" esteeseen päin. Tämä vallan toimikin ja koira ylitti esteen. Vaan tarkoitus kun oli, että pakkovalssin suorittaisi esteestä kauempana, eli tuolla kolmosputken tuntumassa, niin kävi meille vähän hankalaksi, koska Brandy ei yksinkertaisesti osannut. Kotitreeniin meni tämä.
No sitten minä onnistuin kiirehtimällä ryssimään meidän A:n kontaktin. Koira otti älyttömän hienosti kontaktin, mutta otin sen palkkaamatta mukaan tuonne putkeen, joten arvata saattaa, että koira lähti seuraavilla kontaktisuorituksilla jo liikkeeseen mukaan, vaikkei lupaa siihen ole. Hinkattiin hetki tätä pysäytystä kuntoon, ettei siitä saa lähteä liikkeeseen mukaan.
Sitten olikin tämä 7-9 esteen hässäkkä, jossa minä olin auttamattomasti hyvin useasti myöhässä sekä omalla liikkumisellani pilasin koiran linjat. Tätä treenattiin.


Treenasin sitten tuota 1-2 asteen systeemiä itekseni vapaavuorolla ja oli kuin siinä ei mitään ongelmaa olisi koskaan ollutkaan. Sain ottaa ihan kunnolla etäisyyttä esteeseen ja Brandy teki niinkuin olisi aina tehnyt.

30.3 Ohjatut treenit

Näissä treeneissä treenattiin aika pitkälti tuota 1-5 hässäkkää, eikä taidettu sitä pötkössä kertaakaan ottaa, vaan lähinnä osissa. Sitten olikin kilpajuoksu 5- 6putki ja 7-8. Sai kyllä ihan oikeasti juosta, että nimeksikään kerkesi tuonne 7 esteelle ohjaamaan. Brandy tuli myös tosi hienosti itsenäisesti tuon 6 putken, vähän arvelin, että juokseeko ohi, kun en ole varsinaisesti sinne ohjaamassa, mutta ei juossut. Putkesta kepeille oli vähän vaikea juttu ja olin itse sataprosenttisen varma, että mun pitää keretä juoksemaan putken päätyy viemään koira paremmalle linjalle, mutta juttu toimi loppujen lopuksi paremmin niin, että jarruttelin koiraa ja annoin sen hakea itse kepeille ja seisoin kauempana.

6.4 Ohjatut treenit

2:lla en oikeen meinannut malttaa että koira tulee kunnolla käteen, joten olin liian nopsakka pakkovalssin aloituksessa ja koira hyppäsi esteen väärältä puolen. No kun osasin sitten loppujen lopuksi odottaa, niin valssi heti siihen perään ja koira kiertämään 3. Tässä sitten olisin kovasti halunnut tehdä sellaisen persjätön tyylisen ratkaisun, mutten onnistunut sitä puhtaasti tekemään ja koira aika ätäkkään lähti tuonne vieressä olevaan putkeen. Päätettiin kokeilla sitten sellaista, että ihan vedän koiran tuolta esteen yli vähän niiston tyyppisesti ja sitten siihen puolivalssi tms. ja sitten putkeen, että koira oli tavallaan koko ajan minulla hallussa. Sitten kovaa juoksua 4 putki 5 este ja A:n alla olevaan putkeen. Tämä oli sikäli hankala, että minun piti aika pitkälle viedä Brandy tuonne putkeen, koska A olisi ollut kiva. Sieltä sitten olisi pitänyt olevinaan jotenkin keretä tuonne 7 ja 8. En muista lopputulosta, että kerettiinkö edes :D
Koitettiin lopuksi sitten tuota irtoamisleijeröintipätkää, elikkä puomilta 19-21. Ainut mikä tuotti ongelmia oli tuon 19 poispäinkäännön kanssa. Brandy ei tajunnut sitä ei yhtään. Vaikka miten käänsi ja ohjasi ja palkka oli odottamassa, niin silti se ampui tuonne nurkkaa kohden yksi-kaksi sinnepäin toistoa taidettiin saada. Tätä harjoitteluun!
No enivei, otettiin sitten ihan "normiohjauksella tuo 19-21. Siinä ei ollut mitään ongelmaa. Koiraa ei voinut vähempää kiinnostaa, että lähdin aivan eri suuntaan ja jäin jälkeen se painoi oikein hienosti eteenpäin. Palkattiin se kylläkin jo tuohon 20 esteen jälkeen, mutta sen yhden toiston jälkeen tultiin siihen tulokseen, ettei se siinä välissä kyllä palkkaa tarvitse ja ampuu aivan varmasti myös sen 21 esteen ihan ongelmitta. Kokeiltiin sitten vielä tuota putkeen vetämistä, ei pikkuinen päti sitä ihan oikein tajunnut, mutta haki kuitenkin putken toisen (väärän) pään, josta kuitenkin palkattiin, koska haki putkeen joka tapauksessa.

11.4 Saija Mustosen agilityvalmennus

Rata oli varsin kiva. 1 este, 2 takaakierto 3 takaakierto ja siihen saksalainen ja A. Meillä tosin Saija sitten sanoi, ettet kyllä mitenkään tuohon ennätä tehdä saksalaista, että tee sylkkäri. Ja se toimikin vallan mainiosti. Sitten oli pitkä luukuttelupätkä A:lta, muuri, hyppy ja pituus ja siitä hiukan käätäen hakien kepeille. Vähän epäröin, että näinköhän Brandy hakee noin kovasta vauhdista kepeille, mutta se haki ne ihan älyttömän upeasti! Hieno Pätvä! Kepeille sitten palkkasin, koska tiesin, ettei kestä jos itse lähden etenemään kepeiltä seuraavalle esteelle. Seuraavalle esteelle tosiaan jarru ja valssi. Ja sauraavalle esteelle. Jossain vaiheessa annoin 10-11 esteen välissä niin jämäkän tässä käskyn (vahingossa) että Brandy teki ihan älyttömän hienon välistävedon jos se vain olisi siihen rataan kuulunut.

Sitten videoltakin nähtäen puomin jälkeen este, johon piti tehdä puolivalssi, että Brandy kääntyy, eikä lennä turvallensa, niinkuin ensimmäisessä toistossa. Sitten keinu, jossa ensimmäisellä toistolla lievähkö lentokeinu. Keinun jälkeen persjättö putkeen, este ja sitten ikäänkuin viistottaen hakien takaakierto (joskin makseilla tuli oikeastaan ilmaiseksi), itse tosi kävin varmuudeksi aina vähän tuuppaisemassa, sitten seuraava este, jonne vein koiran vähän liian pitkälle, josta en sitten kerennyt tarpeeksi hyvin niistoon, jolloin koiran reitti levisi aika herkästi. A, muuri ja siihen taas ajoissa kääntyminen ja jarrukäsky, että koira tietää, jotta käännytään. Kerran annoin turhan täpäkän jarrun ja kesken kovan vaudin A:lta muurille se kääntyi pois, eli jarru toimi älyttömän hyvin! Siitä taas keinu, valssi, este este, putkeen kierto ja niisto. Sitten seuraavalle esteelle piti linjata aika huolella, varsinkin kun Brandy ei vielä ole niin estehakuinen, muuten se tuli ohi.

Video koulutuksen loppupätkiltä. Ekaa pätkää ei muistettu videioida.

13.4 Ohjatut treenit

2 esteellä pakkovalssi, joka sujuikin varsin ongelmitta (onhan sitä treenattukkin....) sitten itse siirryin ripeästi esteen toiselle puolelle sillä aikaa kun koira oli putkessa. Niisto siihen sitten. Ongelmakohdat 5-6. En uskaltanut edetä riittävän edistävästi, enkä luottanut koiraa, että se tulee ja menee. Neloselta olisi pitänyt reippaasti lähteä jo vitoselle, mutta jostain syystä jäin odottelemaan koiraa hyvin useasti, jolloin olin jo kutosella myöhässä ja sain koiran niskaani. Jäin kyllä siinä kutosellakin varmistelemaan (ihan turhaan) että koira tulee siitä yli. Sitten seiskaputkeen. Sitten piti juosta nopsakasti. Oma suunnitelmani oli, että juoksen ripeästi pituuden taakse ja otan koiran sieltä vastaan. En ollut tarpeeksi rivakka. Kouluttaja sitten suositteli, että putken ja pituuden välistä juoksen, persjättö, koiran linjaus ja eteenpäin. Helpommin sanottu kun tehty. Brandy aika ohjuksena ampui putkesta ja sai kyllä olla ajoitukset aika kunnossa, että saatiin homma sujumaan. Vitosella olisi sitten pitänyt keretä olla linjaamassa, muttei mitään tsäänssejä. Joten yritys hyvä ottaa koira haltuun ja viedä putken oikeaan päähän. Vikalla toistolla videossa näkyy oikein hieno ampuminen väärään päähän.  Eka toisto maagisesti täydellinen, tokassa jarrutin tässätässä liikaa.

Video

Möllitoko 13.4
Sitten viimeisenä, muttei vähäisimpänä (tai sitten nimenomaan vähäisimpänä)... Meidän möllitoko, tai ehkä pikemminkin MÖLYtoko. Kyllä. Nimensä veroisesti. Koira piti ääntä IHAN koko kokeen ajan PAITSI paikkamakuussa oli ihan hiljaa. Tehtiin AVO-luokan suoritus. Enivei. Koira kävi ihan hillitömillä kierroksilla.
Paikkamakuuseen (8) valmistautuessa se piipitti ja kerkesin jo ajatella että mikähän piippausvieteri sen on sen makuun ajan ja pysyykö edes paikallansa. Mutta kun koiran käskin maahan se ei enää piipattanut yhtään. Itsehän tein paikkiksen tavallisesti, enkä piilopaikkiksena. Reilut kolme minuuttiahan se suorittaa tosi hyvää piilopaikkista yksin, mutta koskaan ei oltu häiriössä tehty, niin en viitsinyt sitten tähän saumaan sitä iskeä. Mutta älyttömän hieno tavallinen paikkamakuu oli, oli tosi täpäkkänä, ei juurikaan tuijjotellut muita ilmansuuntia, ei haistellut tms. Viimeisellä minuutilla jossain vaiheessa laski päänsä maahan, muttei mennyt lonkalleen ja tapitti edelleen tiiviisti minua.

Oltiin suoritusvuorossa toisina ja koiria oli yhteensä luokassa neljä tsipaletta. Kehään mentäessä piippasi taas.
Seuruussa (8) völähti liikkeelle lähtiessä. Kokeessa seuruu tuntui omaan makuun ihan hirveän laiskalta työskentelyltä ja tuntui, että koira on vain päiväkävelyllä, eikä sitä kiinnosta tuon taivaallista. Ei ollut normia täpäkkää Brandyseuruuta, mutta videolta katsoen, ei se kyllä päiväkävelyltäkään näytä. Perus hyvä seuruu, ei ihan Brandyä mutta kuitenkin. Seuruun loppupätkillä vissiin keräs kierroksia ja seurasi hetken normiBrandynä. Sitten tulikin seis ja siitä lähdettäessä alkoi haukkuminen, liekkö sitten tuli jo niin paljon kierroksia, ettei enää pääkoppa pystynyt pitää meluja mahassa.
Liikkeestä maahan (10) seuruu tuntui taas omiin näppeihin tosi tahmealta, mutta videolla ihan jees. Maastoutuminen erinomainen, vähän ehkä vino? Muuten oikein olen tyytyväinen.
Luoksari (7) en odottanut tältä ihan hirveästi, koska ei olla koemuodossa pitkääääääään aikaan tehty. Lumipalloleikein lähinnä lenkeillä treenattu. Otin käteen pallon, jolla ajattelin palkata jos tekee hyvän stopin, mutta kuten näkyy, ei stoppi ollut kovin hyvä. Hyvin kuitenkin laukkasi molemmat pätkät.
Liikkeestä seiso (10). Tässä seuraaminen oli mun makuun jo vähän reippaampaa, mutta mieleen hiipi hiljainen ajatus, että meinaakohan se sitten pysähtyä lainkaan. Hyvin pysähtyi, joskin itsellä oli kokeessa sellainen tuntuma että se liikkui perään. Eihän se liikkunut. Etujalkoja taisi yhden askeleen siirtää, mutta takaset ovat paikallaan. Mutta videolta katsoen, hyvin epävarma tuo jääminen. Haistelee ja ihmettelee.
Nouto (10). Ai hittovie miten hieno!!!! Vieraalla kapulalla vieläpä. Hallin kapula otettiin käyttöön, kun unohdin omani. Ei ole varmaan koskaan tehnyt noin hienoa noutoa. Olisin palkannut ruhtinaallisesti, mutta sitten tuossa edestä sivulle siirtyminen louskautus pilasi kaiken, enkä halunnut siitä sitten palkata. Pikkasen ehkä aavistuksen tuli liian likelle, kun seisoi osittain minun jalan päällä ja sitten toi perusasento hitusen vino, mut muuten..
Kaukot (10) oli upeet myöskin. Eka kerta kaukoja näin isossa häiriössä. Kotona ollaan kyllä sisällä tuolta etäisyydeltä avokaukoja tehtykkin.Ja mikä positiivisinta noissa kakeissa, niin ne oli suorat, koira ei lähtenyt vinoon kenottamaan, niinkun sillä on välillä kurjana tapana ollut. Palkkasin kaukojen jälkeen raksuilla. Joskin se sanoi piip jokaisella vaihdolla.
Hyppy (10) ei moitittavaa. Ehkä hitusen hidas istuminen, mut oon oikein tyytyväinen. Palkkasin raksuilla.
Kokonaisvaikutus 9 tätä oisivat minun puolesta saaneet ronskisti alemmas pisteyttää tuon mölyämisen takia.

AVO1 180p sij. 2/4

Päälimmäisenä jäi negatiivisesti mieleen tuo ääntely. Nyt oli huisisti isompaa kun koskaan milloinkaan ennen, eikä ennen ole koskaan HAUKKUNUT. Mutta ei piippaaminenkaan ole koskaan ollut noin pahaa. Veikkaan, että kierrokset nousi ja kupista huljui vaan yli. Epäilen, että syynä on se, ettei olla juurikaan tehty häiriössä ja oltiin AGIhallissa. Tuon piippaamisen kun saisi pois. Joskin meille on muutama kouluttajakin sanonut, että piippaamista tuskin saa koskaan ihan kokonaan pois. Mutta tuo haukkuminen oli kyllä itsellekkin vähän ylläri. Piippaaminenhan me ollaan kentällä saatu oikeestaan kokonaan pois, hallissa tokoillessa sitä hiukan vielä esiintyy..
Teknisestihän koira suoritti kiitettävästi. Nyt treeniin hiljaisuus ja siirtymiset.

Video

Sitten vielä yleismaailmallisia asioita.

Brandy kävi mätsärissä 28.3 ja oli PUN3. Oydahan minun piti sinne alunperin viedä, mutta se kurja nulikka aloitti juoksut muutaman päivää ennen.

Brandyä muistettiin Pohjois-Karjalan Seurakoirat Ry:n toimesta vuosikokouksessa 29.3 muotovalionarvosta!

Lisäksi kävin muutama viikko takaperin laittamassa Oydan alustavasti valmiiksi tämän viikonlopun Outokummun näyttelyä varten. Tänään käyn sitä vielä Brandyn ja Jussin treenaamisen jälkeen laittamassa että on sitten vimpan päälle huomista varten. Tässä neiti kuitenkin pari viikkoa sitten. Hyvinhän se tuntu kaljuuntuvan tuon juoksun seurauksesta :D

Pois se minusta

Hehheh, en edes jaksa puolustella itseäni ja suoranaista laiskuuttani blogin kanssa. Yli vuoden verran, jestas. Tammikuun lopusta taisin alkaa uutta ulkoasua piipertämään, mutta tekstiä en saanut aikaiseksi, vaikka ulkoasun sainkin paikoilleen. Jokui aika sitten oli tullut joltain Anonyymiltä pyyntö/käsky, että blogia tulisi päivittää, joten ehkä minä nyt sitten.

Vaikka kokeneemmat ja viisaammat minua kielsivätkin kirjoittamasta sellaista "mitä on tapahtunut" -postausta, niin aion olla kapinallinen ja kirjoittaa sellaisen pienen tiivistelmän kuitenkin.
Yleisesti voin meidän elämänmuutoksista sanoa sen verran että huhtikuussa ´14 muutimme koirien kanssa  kolmestaan takaisin "alkuperäisille" kotihoodseille. Eli emäntä pisti lusikat jakoon. Harmikseni tämä myös tarkoitti sitä, että Maissi-kissa (ja Munky-kissa) jäi myös meidän laumastamme pois.

Brandy
Viimeisin postaus käsittelee Brandyn omaa pientä ongelmaa, joka ei ole poistunut minnekkään, vaikka aika paljon ihmisiä olen aisian tiimoilta konsultoinut. Jonkunlaisen avun olenkin tähän löytänyt, mutta edelleen ongelma on olemassa ja jonkun verran stressiä aiheuttaa silloin kun asia on ajankohtainen. Olen jotenkin yhdistänyt tämän käytöksen tietynlaiseen "omimiseen". Tätä tapahtuu muitakin koiria kohtaan kuin Jussia, jos ns. kaikki "ainekset" sattuu kohdilleen. Mutta kaikki ollaan edelleen elävien kirjoissa ja samassa osoitteessa, joten mikään ihan ylitsepääsemätön ongelma ei ole kyseessä. Varsinkin nyt kun sitä on itse oppinut ennakoimaan. Onneksi.

No jos nyt pieni tiivistelmä siitä mitä Brandylle on vuodessa tapahtunut.

Mätsärit
Mätsäreissä Brandy kävi yhteensä 5 kertaa, joista tuloksina PUN1 BIS2, PUN ei sij., SIN ei sij., SIN1 BIS- ja SIN2. Kuten aina ennenkin, ihan ensiluokkaista käyttäytymistä.

Agi & Toko
Näitä hommia tehtiin vuonna 2014 ihan hävettävän vähän. Jossain agikoulutuksessa käytiin ja toodella satunnaisesti omalla treenivuorolla/irtovuorolla. Tokossa kesällä ja syksyllä tsemppailtiin saatiin korjattua liikkeitä, saatiin kasaan luoksarin stoppi, sitten se hajosi, sitten rakensin sitä uudelleen ja sitten se hajosi taas. Tällä hetkellä treenataan paljon kaukoja, luoksarin stoppia tosi varovasti. Tunnari ollaan saatu hajutunnistuksen avulla toimimaan ilman nouto-osaa sisätiloissa kotona kuudella ylimääräisellä kapulalla. Seuruussa treenataan kovasti oikeaa paikkaa, kun edistää niin villisti, myös oikeata virettä kalastellaan, nyt on liian korkea ja hermot ei pysy kasassa.
Nyt vuoden 2015 alusta sain kauan kadoksissa olleen treeni-intoni ainakin suurimmaksi osin takaisin. Päästiin OHJATTUUN agilityryhmään, joka on niin nappijuttu meille, ettei tosikaan! Kouluttajana meillä on hyvinkin tuttu piiskuri Laura. Paljon ollaan saatu hallintaa menoon, vaikka vieläkin se tahtoo paikoitellen olemaan hiukan liian vinhaa. Paitsi omalta kohdaltani, minun ongelmat on lähinnä ihailemaan ja ihmettelemään jääminen ja liiallinen hitaus. Ollaan aikalailla käyty vähintään 2krt viikossa hallilla treenailemassa. Omalla treenivuorolla ja yhdellä irtovuorolla, nyt olen pyrkinyt nostamaan kertoja kolmeen. Riippuen vapaista treenivuoroista, onnistuu tai ei. Treenaillaan agia ja myöskin tokoa. Plus sitten tietysti kotitreeni, joka on käsittänyt hömppätemppuja ja lähinnä perusasentopaikkaa sekä kaukoja. Näin tiivistettynä.

Tokovideo1
Tokovideo2
Tokovideo3
Tokovideo4

Agivideo1
Agivideo2
Agivideo3


Näyttelyt
Vuosi 2014 oli kyllä ihan näyttelyvuosien näyttelyvuosi!
Näyttelyvuosi lähti jo oman postauksenkin saaneesta Jyväskylän KV:sta, jossa tuloksena se ERI2 SA PU3 VARA-CACIB.

Seuraava näyttely oli Parikkalassa 3.5.
" Selvän sukupuolileiman omaava uros. Hyvä tiivis ylälinja. Oikeat mittasuhteet. Hyvä pään vahvuus. Hieman alas kiinnittyneet korvat. Hyvä eturinta. Riittävä runko. Hyvät kulmaukset takana. Tyypillinen karvapeite. Liikkuu hyvin sivulta, hyvällä askelpituudella. Hyvät edestakaisin liikkeet. Keskenään eriväriset silmät." 
AVO ERI1 SA PU2 VARA-SERT
Tuomarina Pirjo Aaltonen

Sittempä oli vuorossa Joensuun kaksipäiväiset.
Lauantai 17.5
"Masculin and very sound mover. Very good front, topline & hindquarter. Correct colours."
AVO ERI1 SA PU1 SERT CACIB VSP
Tuomarina Sirik Zafra, Israel

Sunnuntai 18.5
"3-vuotias, vahva, mittasuhteiltaan & tyypiltään erinomainen uros. Erinomainen sukupuolileima. Hyväilmeinen pää. Hieman raskaat & kookkaat korvat. Alaetuhampaat hieman epäsäännöllisessä rivissä. Vahva luusto & runko. Tasapainoisesti kulmautunut. Liikkuu erinomaisella askelpituudella, hieman löysästi edestä. Koira olisi enemmän edukseen kiinteämmässä kunnossa. Miellyttävä käytös. Esitetään edukseen."
AVO ERI1 SA PU1 SERT VSP
Tuomari Nina Janger

Viimeinen serti saatiin siis plakkariin! Brandy oli siis käyttötulosta tai luonnetestiä vaille Suomen muotovalio.
Vuoden viimeinen näyttely käytiin Nurmeksessa 15.6

"Kooltaan ja mittasuhteiltaan erinomainen, sopivan vahva uros. Hyvä kallo + kuono & purenta & silmät. Hieman raskaat korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvä luusto & käpälät. Erinomainen eturinta & runko. Riittävät kulmaukset. Hyvä karvapeite ja kaunis väri. Erinomaiset liikkeet."
AVO ERI1 SA PU1 VSP
 Tuomarina Hilkka Salohalla.

Vuoden 2015 näyttelyrupeama aloitettiin Ilomantsissa 18.1
"Voimakasrakenteinen uros, jonka toivoisin lanneosaltaan hieman lyhyemmäksi. Hyvä kallo-osa, huulet voisivat olla tiiviimmät. Hyvin rakentunut edestä, vahva raajaluusto. Liikkuu hyvin."
VAL ERI1 SA PU1 VSP
Tuomarina Tanya Ahlman-Stockmari

Video ilomantsista
Roppikehä


Luonnetesti
Minut Joensuun näyttelyn jälkeen lähes väkipakolla vietiin "esi-ilmoittautumaan" syksyllä järjestettävään luonnestestiin. Pitkään jahkailin ja mietin ja punnitsin. Loppujen lopuksi päädyin laittamaan sähköpostilla "virallisen" ilmon moiseen tapahtumaan. Vähän olin skeptinen sen suhteen, että onko Brandy vielä liian epäkypsä. Ja laukauksiahan se nyt ei ainakaan tulisi pääsemään läpi.. Aika turhaan jännäsin. Luonnetesti oli 13.9 ja pisteet näyttivät tältä;

Toimintakyky 1+ kohtuullinen
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taisteluhalu +3 Suuri
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +3 Vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus ++ Laukauskokematon
Yhteispisteet +180
HYVÄKSYTTY!
Tuomareina Tuomareina Lea Kilpeläinen ja Tapio Knuutinen

Luonnetestivideo

TÄMÄHÄN TARKOITTI SITÄ, ETTÄ BRANDYSTÄ TULI SUOMEN MUOTOVALIO! Ei huono.

Terveys
Päälimmäisinä muistikuvina on lähinnä revähdykset ja pahat jumit viime vuoden lopun puolelta. Niitä on hoidettu hieronnoilla. Hyvin ovat sitten menneetkin ohi. Lisäksi taisi olla yksi paha suolistotulehdus, mutta ei kai muuta mainitsemisen arvoista.


Jussi

Jussi on saanut jatkaa oloaan söpönä tissivälikoirana silloin tällöin temputellen. Jonkun verran sen kanssa on leikkimielisesti alettu treenailemaan tokon alo juttuja. Esim. jäävää maahanmenoa jne.

Temppuvideo1
Temppuvideo2
"Toko"video1

Jussi kävi ´14 kahdessä mätsärissä, joista tulokseksi SIN ei sij ja PUN ei sij. Nyt 2015 vuoden alussa käytiin myös mätsäilemässä SIN4 arvoisesti.

Muuten Kebabille ei kuulu sen suurempia asioita, paitsi nyt vuoden alussa eräällä lenkillä hän pissasi taas verta, aivan niinkuin viime vuonnakin samoihin aikoihin. Saatiin taas jälleen diagnoosi suurentuneesta eturauhasesta ja erittäin lämpimät suositukset kastrointiin. Noh, sitten koitti päivä 6.2 kun Jubba autaan tietämättömänä kohtalostaan kiikutettiin Tohtori Konnun vastaanotolle. Muutama piikki tuikattiin pyllyyn ja Jubbanen pääsi untenmaille. Nyt on jo toipuminen pitkälti ohi, eikä Jussi ole tainnut vieläkään tajuta, että häneltä on jotain haarovälistä viety. Ero koirassa tosin on nyt jo melko silmiinpistävä. Aiemmin minulla oli ihan älyttömän nirso koira, jolle ei kelvanneet minkään maailman maku-takuu tai nirsojen koirien ruuat, nyt minulla on koira, joka ei ole jättänyt ainuttakaan ateriaan väliin. Menee myös paljolti kaikkea ylimääräistä, mikä ei olisi aiemmin mennyt. Pöydille ei todellakaan voi enää vahtimatta jättää yhtään mitään syötävää, vaikkei se aiemmin ole ollut mikään ongelma, kun kumpikaan koira ei ole edes miettinyt koskevansa niihin. Lisäksi Jussista on tullut, noh ehkä vähän rauhallisempi, mutta myös älyttömän leikkisä ja entistäkin huomiohakuisempi. Juurikin esim. tuossa muutama ilta takaperin varsin jopa hämmästyin, kun Jussi _repi_ minun kanssa lelua kilpaa ja oikein tapporavisteli sitä! Jussi <3

 









Oyda
Nohevimmat varmaan ovatkin jo tietoisia, tai vähintään ulkoasusta huomaavat, että joukkoon on eksynyt myös kolmas koira. Tämä koira on Oyda. Oyda on oikein noheva pieni aussie neiti, joka on syntynyt 9.5.2014. Oyda haettiin viime kesänä Saksasta ja on viralliselta nimeltään Talisman Someone Like You. Oyda ei asu minun luonani, mutta on minun omistuksessani ja nään sen kanssa säännöllisin väliajoin, se on hoidossa luonani joitakin aikoja sekä satunnaisesti treenailen sen kanssa. 

Oikun kanssa ollaan käyty neljästi mätsäreissä tuloksin PUN4, 2x PUN ei sij. ja SIN ei sij. Lisäksi käytiin Ilomantsin näyttelyssä 18.1 tuloksella PEK2
Arvostelu;
"Feminiininen kokonaisuus. Hyvä kallo-osa, hyvät silmät, hieman raskaat korvat. Vielä kehittymätön edestä, etuosan tulee kokonaisuudeltaan vakiintua, taipumusta kääntää eturaajoja ulos. Kokoon sopiva runko ja raajaluusto. Liikkuu hyvin takaa. Runsas pentukarvapeite, hyvä käytös."
Tuomarina Tanya Ahlman-Stockmari 

Video ilomantsista

Agilityn yhteenveto ja hiukan tokoakin

Elikkäs 10.2 ainakin ollaan merkintöjen mukaan käyty agiliitelyssä.

Tehtiin tämänmoista rataa

2-3 -väli oli sinällään, vaikea, että Brandyllä oli ihan hillitön vauhti kun se tuli, enkä saanut sitä jätkevästi kääntymään tuonne kolmoselle. Jos ohjasin koira vasemmalla puolella, se ei kääntynyt järkevästi ja jos koira oli oikealla, se varsin nopeasti suhahti kakkoselta 11 putkeen.. Jos aloitin 2 esteestä, koira kääntyi vallan mainiosti, koska vauhtia oli paljon vähemmän.
Tosi kivasti Brandy myös kuunteli puomin jälkeen, että kumpaan päähän putkea kuului lähteä, vaikka väärä pää olikin vähän paremmin hollilla. Kun oikea putken pää (6) löytyi, niin minähän vallan pinkaisin kovaan juoksuun, että kerkeisin ohjaamaan kierron 8:lle. Hienosti Brandy aika itsenäisesti haki sitten 7 putken, vaikka menin reilusti edellä ja huusin vain putkea mennessäni. Näin vallan pätevästi kerkesin ohjaamaan 8 esteen kierron. Siitä sitten valssi ja 9-10. Sitten tulikin ongelma. En vaan kerennyt ohjaamaan 10ltä 11 putkeen. Aina Brandy meni väärään päähän, eli tuonne 4, koska se oli paljon paremmin hollilla. Tähän jäi siis ratkaisu keksimättä.
No jatkettiin sitten siten, että lähetin vain 11 putkeen. Sitten 13-15 tein ihan vaan "pyörittämällä", tässä ongelmana oli vähän se, että Brandyn hypyt tuntuivat menevän vähän pitkiksi, mutta se toimi. 17-18 oli tosi hankala ja ihan uusi kulma Brandylle. Ekalla toistolla vauhti oli niin kova, ettei ihan tajunnut edes mihin piti lähteä seuraavaksi, mutta toisella toistolla haki jo kepeille aika kivasti. Yllättävän hyvin haki kyllä, vaikka ihan uusi kulma oli. Kepeiltä oli myös kovin vaikea loppukulma tuonne putkelle, varsinkin kun olen varsin palkannut Brandyä kepeiltä eteenpäin, joten luonnollinen hakeminen oli Brandyllä eteenpäin. Enkä itse uskaltanut lähteä takaaleikkaamaan ennakoivasti, koska ei olla Brandyn kanssa sellaista treenattu. Loppu meni buenosti.

17pvä käytiin myös liitelyillä, mutta en ole piirtänyt tästä edes rataa, joten en kuollaksenikaan muista, että mitä tehtiin... Harjoiteltiin kyllä ainakin "estejumppaa", eli että Brandy oppisi hyppäämään vähän lähemmäs estettä, ettei aina hyppäisi kilometrin päähän esteestä.. Mutta muuta en sitten muistakkaan...

Sitten käytiin eilen, eli 25.2 OHJATUISSA agitreeneissä! Tästä riemusta sai maksaa 2,5e lisää, mutta se on kyllä ihan sen väärti ja maksaisin mielelläni vaikka 5e, koska tämä on meille oikeasti ihan mielettömän hyödyllinen! Tuntuu, että ei edistytä tuossa omassa ryhmässä juurikaan, koska mulle ei ole kukaan neuvomassa että miten kannattaisi jossain kohdassa ohjata tai jos koira tekee väärin, niin kertomassa että mitä minä teen väärin kun koira tekee väärin. Käyn varmasti jatkossakin joka viikko jos vain pääsen ja mikäli meidät joka viikko sinne otetaan :D

Aiheena oli putki-kontaktierottelu! Jos mietitään aihetta, niin treenit ei menneet kovin vahvasti, mutta yleisesti olin tosi tyytyväinen!
1-2 tosi kivasti ja kakkosen jälkeen koira vas. käteen ja siitä olisi _pitänyt_ mennä puomille. Kaksi ensimmäistä putkirallia oli ehkä enempi minun vikaa, koska rintamasuunta vähän viittasi putkeen. Mutta jossain vaiheessa putki alkoi selvästi olemaan enempi Brandyn mieleen, koska minun rintamasuunta oli selvästi ihan rajusti keskikentälle päin ja kouluttaja seisoi puoliksi putken suun edessä ja silti Brandy melkeimpä rynni putkeen. Kerran sitten otettiin ihan selvästi pelkkä puomi ja sen jälkeen ei enää putkeen hakenut, joten liekkö alkoi sitten ihan muistista tekemään, eikä niinkään ohjauksesta.
Koska Brandy pysyy melko pätevästi kontakteilla, niin jätin sen odottamaan puomin kontaktille ja menin itse valmiusasemiin neloselle, johon tehtiin pakkovalssi. 5-6 ei ongelmaa.Seiskalle sitten kierto ja niisto sekä siitä sitten lähetys ja hieno irtoaminen 8lle. 9llä ongelmana olin lähinnä minä itse, koska unohdin jatkuvasti ottaa koiran oikeaan käteen, jolloin koira luonnollisesti hyppäsi 9:n väärältä puolelta. Mutta sitten kun itse muistin, että mitä piti tehdä, niin saatiin oikein päheesti tämä toimimaan! A:lle hienosti ja siitä putkeen ja loppupalkka siihen.

Toisella rundilla ei ongelmaa ollut laisinkaan 3 puomilla, vaan Brandy haki suoraan puomille. Myös 6-9 meni virheittä, mutta sitten tulikin A - putkiongelma. Jostain syystä Brandy keksi nyt tuolla A:llakin tuon putken siellä alla ja haki siihen jatkuvasti. Joskin minun juoksulinja hiukan vihjasi ehkä putkeen, mutta sitä oli vaikea muuttaa, joten tultiin siihen tulokseen, että pysäytetään homma ihan pieneksi hetkeksi ennen A:ta ja putkea ja kerrotaan selkeästi kumpi on seuraava.
Kotiläksyksi saatiin niiston harjoitteleminen siten, että palkkaan niistossa ihan samantien siihen esteen taakse, että saataisiin niistosta tiiviimpi. Lisäksi omatoimista putki-kontaktierottelua siten, että olen varsin eleetön ja pidän kädet kurissa kun mennään kontakteille ja sitten kun putkeen, niin kädet saa heilua. Lisäksi kouluttaja tuli siihen tulokseen, että kontakteilla minun ei kannata enää palkata koiraa nameilla, vaan vapauttaa se mahdollisimman nopeasti ja palkaksi vain jatkaa rataa ja palkata se sen jälkeen. Koska kouluttajan mielestä Brandylle ehdottomasti paras palkka on se tekeminen, radan jatkaminen.

Hiukan tosin ärsytti, kun mentiin radalle, niin Brandy oli jostain syystä tosi röyhkeä ja meni moikkailemaan toisia koiria, vaikkei ennen ole niin tehnyt. Lisäksi tyttöjen pyllyt oli todella ihania ja niiden jälkeen piti jäädä vallan maiskuttelemaankin... Lisäksi jos kuuntelin kouluttajan ohjeita, niin Brandy oli tosi malttamaton, louskutti ihan jatkuvasti ja jos käskin sen maahan, niin se pysyi siinä ehkä tuurilla viisi sekuntia, jonka jälkeen nousi taas louskuttamaan. Tai sitten maahan käskiessä rupesi turhautumistaan tarjoamaan muita temppuja, kuten kierimistä ja kuolemistemppua..... Sinällään varsin ärsyttävää, koska oli ensinnäkin todella hankala kuulla, mitä kouluttaja sanoi ja toisekseen puolet keskittymisestä meni siihen koiran käskyttämiseen ja osat ohjeista meni vähän ohi.


Tokoilusta sen verran, että ainakin oletettavasti olen saanut seuruupaikkaa vähän korjattua, joskin tässä on käytössä vielä ihan hillitön käsiapu, mutta eiköhän se siitä hinkkaamalla parane sekin! Ja toinen hiukan edistysaskeleita ottanut liike on luoksarin stoppi! Vihdoinkin Brandy alkaa jarruttelemaan napakammin kun heilautan kättä. Joskin nyt on hiukan alkanut ennakoimaan ja hidastumaan, mutta tiedän, että ne on paljon helpommin korjattavissa sitten. Tai ainakin oletus on tämä. Katsotaan vain, niin kohta kiroilen, kun stoppi on täydellinen, mutta koira on kuin lönkyttävä lehmä...

Varsin vauhdikasta treeniä

Ihan näin yleisenä mietintämyssynä, välillä tuntuu, että Brandy on niin pirun hankala harrastuselikko. Sillä on niin paljon virtaa, niin paljon vauhtia ja niin kovat kierrokset joka asiassa. Tilannetta kuitenkin sikäli helpottaa se, että kaikesta huolimatta Brandyllä pysyy aika kivasti paketti kasassa, äänenkäyttöä lukuunottamatta. Se kestää myös toistoja, ilman että kierrokset tuplaantuisi (voiko ne enää enempää nousta? :D) tai että koira turhaantuisi.
Mitä tästä sitten on haittaa? Noh. Ihan päälimmäisenä kun Brandy käy kierroksilla, se ei aina ihan kerkeä katsomaan, että mistä se ottaa kiinni. Brandy ei missään nimessä näyki tai napsi, ei todellakaan. Sen sihti ei aina vaan toimi, joten patukan sijaan sen suussa saattaa ollakkin minun käsi, jonka se kyllä itse huomaa vallan pian. Lisäksi jos palkkaan sitä namilla, niin toisinaan sillä on niin kiire saada se nami, että saattaa mennä puoli kättä samalla kun nami. Tästä itseasiassa mainitsin eräissä juhlissa ja näytin kädessä komeilevia mustelmia, eräs juhlavieras oli ehdottomasti sitä mieltä, että ko. koira tulisi viedä piikille ja että sillä on päässä vikaa kun johtajaansa puree. Koira ei kuulemma voi purra vahingossa. Kyllä minä ihan vilpittömästi voin sanoa, että Brandy puree vahingossa. Niin pitkään kun se ei jää roikkumaan käteen, tai "pure tyhjään käteen" sanoisin osumien olevan 100% vahinkoja. Joskin, aiheessa pysyäksemme, saattaisi hutiprosentti olla pienempi, mikäli koiralla ei kierrokset kävisi ihan niin pilvissä.
Kierrokset ja vauhti haittaa harrastuksia mm. juuri sen vauhdikkuuden ja "kiireen" takia. Agilityssä Brandy ei aina ihan pysty keskittymään kaikkeen mitä se tekee. Sen pitäisi säädellä omaa vauhtiaan, tarkastella minun ohjausta, jonka lisäksi myös keskittyä siihen omaan tekemiseen. Noh... ei ihan aina onnistu. Yleensä Brandy joustaa omasta tekemisestä.. Useimmiten se on se vauhdin säätely ja radan suoritustarkkuus. Brandylle ei tunnu olevan ihan niin justiinsa vaikka muuri räjähtäisi osiksi pitkin kenttää, putket lentäisi pitkin seiniä tai joka ikinen rima roiskuisi, kuhan mennään ihan täysiä. Ihan täysiä meinaa myös sitä, ettei aina tarvitse jarruttaa esim. kepeille, vaan voi ihan hyvin mennä satalasissa ekaan keppiväliin, törmätä keppiin ja heittää volttia siinä kepin ympäri... Ohjausta se pyrkii lukemaan todella tarkkaan ja kuuntelee mitä sille kerrotaan, loppu vaan on sitten minusta kiinni.
Lisäksi koska Brandy käy niin kierroksilla, niin se väsyy nopeasti. Ylimääräinen, turha töhöttäminen vie sen energiaa siitä, mihin se varsinaisesti pitäisi kuluttaa. Esim. agissa se ei oikeastaan ole varmaan sekuntiakaan ravivauhtia hiljemmässä vauhdissa. Jos jään korjaamaan vaikka tippunutta rimaa, se juoksee ympyrää minun ympärillä, eikä esim. tule rauhallisesti seisomaan vierelle. Lisäksi se louskuttaa ihan turhasta ja huutaa nykyisin radalla kuin hullu. 
Vauhdikkuus haittaa myös toista pääharrastusta, eli tokoa. Paikkis on jo ihan pienestä pitäen ollu hankala juttu. Se on niin tylsää, maata nyt vaan paikallaan mitään tekemättä, vaikka ihan hyvin voisi vaikka vetää päätöntä rallia tai tehdä mieluummin vaikka seuruuta. Brandystä niin huomaa, että sillä on paikkista tehdessä ihan mielettömän tylsää siinä mielessä, että se tekisi mieluummin jotain muuta. Se on aina lähtökuopissaan ja levoton, vaikka paikkis on aina ollut rauhallinen juttu, annan rauhottavia signaaleja sekä palkkaan tosi eleettömästi liikkeen loputtua. Ei koskaan leikkiä tai suurieleisiä kehuja, ettei kierrokset nouse ja yhdisty paikkikseen.
Tämä näkyy myös ihan perustreeneissä, vaikka seuraamisessa. Brandyllä on kierrokset niin kovilla ettei se vaan malta tehdä tyynesti ja vähäeleisesti. Nyt meillä onkin isona ongelmana edistäminen. Edistämisen lisäksi Brandy myös keulii ja pomppii. Sen olemus on koko ajan sellainen "hhggggnnnnn!!! Eteenpäin, aaaa, siistii, ei hitto." Tuntuu, että se joutuu itsekin tekemään hommia, että pysyy kasassa, eikä räjähdä liitoksistaan.
Tämä toki voi olla myös jäänteitä siitä, kun oli se melko pitkä treenaamattomuuskausi, treenattiin, muttei tavoitteellisesti ja intensiivisesti. Voiko siis johtua siitä, että Brandystä nyt vaan on ihan sairaan sikasiistiä päästä tekemään? Onko se vire voinut jäädä päälle? Miten sen saisi pienennettyä? Vireharjoituksia? Millaisia?

Olisi jännä nähdä miten Brandyllä riittäisi keskittymiskyky johonkin jälkeen. Itselle tulee päähän vain sellainen mielikuva, missä Brandy ottaisi jäljen, seuraisi sitä hetken, mutta kappas sitten olisikin joku kiva risu, johon pitäisi käyttää metsänraivaajan taitoja ja sitten unohdettiinkin mitä oltiin tekemässä, joten sama vetää persrallia pitkin metsää. Joskin Brandy on tehnyt kivan intensiivistä työtä, kun meillä iltalenkillä on tapana leikkiä sellaista "missä avain" -leikkiä. Eli pudotan avaimet lenkin varrella johonkin. Aluksi se oli ihan tiellä, mistä ne näkyivät ja nyt olen tiputellut niitä risukkoon ja ruohikkoon tai lumeen. Otan Brandyn vierelle, osoitan suunnan ja käsken etsiä avaimet. Joka kerta ne on löytyneet. Hieman hätiköityä se työskentely on, mutta kesken se ei lopeta koskaan.

Välihuomautuksena kuitenkin, että en missään nimessä valita! Sain mitä halusin! Intensiivisen, vietikkään ja räjähdysherkän harrastuskoiran! Miljoona kertaa mieluummin otan koiran, jonka kanssa teen töitä saadakseni sille pienemmän vireen, kuin sellaisen, jolla pitää hikihatussa tehdä hommia että koiraa ylipäätänsä kiinnostaa. Itse olen tottunut siihen, joten nyt onkin varsin haasteellista työstää ihan erilaista koiraa. Jussin kanssa pitää käyttää kaikki kehusanat, hyppiä ja kiekua, riehua ja kannustaa. Brandyn kanssa pyrin olemaan mahdollisimman vähäeleinen ja palkkaamaan suht rauhallisesti.


No mutta jos siihen treenaamiseen. Käytiin maanantaina tämän vuoden ensimmäisellä ryhmäagitunnilla. Ryhmä on siis ihan uusi, paikalla oli tosin vain yksi koirakko meidän lisäksi.

Rata oli varsin kiva, joskin paljon vauhtia vaativa. Ykkösesteen kulma oli Brandylle haastava, se tuppasi tulemaan siitä ohi. Itse siis odotin keppien/A:n luona. Vaihtelevasti siitä sitten leijeröin, tai en keppien takaa putkeen. Nelosella Brandy tuppasi herkästi roiskaamaan riman, koska kääntyminen ja kova kiire putkelle. Myös kuutoseste oli aluksi Brandylle hankala, koska sekin oli kummallisessa kulmassa. Täytynee siis harjoitella näitä vaikeassa asennoissa olevia esteitä ja niiden suorittamista. Kutoselta leijeröin pussiin. Aluksi Brandy haki todella kovasti putkeen, eikä tosiaan auttanut, vaikka käytännössä seisoin putken suun edessä, niin se rynni sinne siitä huolimatta. Toisinaan tuli siis hyvinkin kiire juosta 8 muurille ohjaamaan. Kontaktit A:lla hitsin buenot! Loppurata ihan iisi biisi, lukuuottamatta 18-19 putkiväliä, onneksi toi koira kuitenkin irtoaa niin hitsin hyvin, että ei tarvinnut ihan vierellä juosta kuitenkaan.

Lisäksi ollaan tokotuokioltu tällä viikolla. Pakkasten takia ei kovin pätevästi, mutta jotain kuitenkin. Kotona sisällä iltaruuat on menneet perusasentojen ja seuraamisen yhden askeleen siirtymien, sekä kaukokäskyjen merkeissä. AVOn kaukot on oikeastaan jo kisakunnossa, hiukan tuppaa ensimmäisessä käskyssä olemaan aina epäselvyyksiä, mutta sanotaanko 80% onnistuminen. VOIn kaukoissa pissii i-s s-i vaihto. Brandy ei osaa "peruuttaa istualleen", vaikka olen yrittänyt hissittää sitä tässä kuukauden päivät. Lisäksi i-s vaihdossa, se liikuttaa aina toista takajalkaa taaksepäin, vaikka muuten koira ei liiku. Ulkona ollaan pääasiassa yritetty nyt korjata sitä seuruuta. En vaan keksi siihen järkevää ja toimivaa menetelmää. Brandyllä on siinä niin korkea vire, että sitä vähän kiinnostaa mikään imuutus. Hihnan kanssa se painaa niin kovaa, että minun on hankala kävellä eteenpäin, koska hihna painaa jalkoja. Hitaassa vauhdissa on jo kohtuullisen hyvä, mutta miten saan siirrettyä sen normaalivauhtiin? Palkkaan myös joka ikinen kerta taakse, olen aina palkannut, joten koira ei odota palkkaa eteen, joka aiheuttaisi edistämisen.

Tulipas paljon lätinää ilman kuvia, mutta koittakaa kestää :D

Treenipläjäys

En edes taas muista, että milloin on tehty mitäkin ja minä päivinä, mutta olen sentään piirtänyt radat muistiin ja pari video-otostakin on haalittu kasaan.. Tuskin mitään kovin kattavaa sepitystä näistä saan aikaiseksi, mutta yritys ainakin hyvä.

Aloitetaan siis agilitystä.

Ollaan tehty mm. 

 

Tällainen kieputus. Tämä oli osa radasta, mutta ei tosiaan treenattu kuin tätä osaa radasta (että saataisiin sujumaan puhtaasti, lisäksi taidettiin treenata keppejä ja puomia hetsattuna, jos en ihan väärin muista. Tässä kieputuksessa, ainut hankala kohta oli 7. Brandystä on hirmu epävarmaa hypätä minusta pois päin. Tein siis seiskalla siten, että lähetin sen kaukaa putkeen (6) ja kerkesin hyvin juosta tuonne seiskan taakse. Vedin Brandyn siis esteiden välistä oikealle hyppypuolelle ja ikäänkuin sylkkärillä heitin sen sitten hyppyyn. En tiedä miksi tällaista liikettä kutsutaan hienoin agilitytermein, kun ei se mahda pelkkä sylkkäri kuitenkaan olla. Brandyn siis tosi vaikea hypätä minusta pois päin ja tätä sitten olen treenannut ihan yksistäänkin omissa treeneissä, että palkkaan sen heti tuonne esteen taakse. En vaan ole kovin hyvää tulosta nähnyt, kun tuntuu, ettei Brandyä nyt varsinaisesti se palkka edes kiinnostaisi, kun mieluummin jatkaisi rataa, eikä jäisi natustelemaan palkkoja. Kovin huono onnistumisprosentti siis tässä liikkeessä. Tai sitten teen itse jotenkin väärin, sen suurimman prosentin joka epäonnistuu, luultavasti tämä on todennäköisempi vaihtoehto.
Mutta tosiaan kaikki muu meni oikein priimasti ja upeat A:n kontaktit tuonne loppuun, mikäli seiskasta selvittiin.

Tämäkin vain osa radasta mikä oli kentällä, mutta tätä kohtaa me treenattiin. Ongelma taas, yllätys yllätys kakkos esteellä, missä koira piti heittää pois päin itsestä. Nyt onneksi minulla oli silmäpari kertomassa mitä tein väärin. Joko vedin koiraa väärin, joko olin sen edessä tai sitten vain jäädyin paikalleni. Saatiin kuitenkin muutamat onnistumiset (kiitos Brandyn joka jaksaa ziljoona toistoa, vaikka ohjaaja on niin vammainen ettei osaa...). Kepeille haku oli hiukka vaikeahkoa, koska Brandy tuli putkesta sata lasissa, eikä ihan osannut säädellä vauhtiaan kepeille (jonka vuoksi yleensä kurvasi vasta kakkosväliin, koska ei pystynyt taipumaan ensimmäiseen, kun vauhti oli niin kova). Otin ohjurin tähän avuksi auttamaan koiralle hahmottamista siinä vauhdin huumassa. Upea irtoaminen kepeiltä putkeen. Ensimmäistä kertaa A oli radalla, joten Brandy ei aluksi hiffannut, että sekin pitää suorittaa, vaan juoksi muutamaan otteeseen siitä ohi. Kun tajusi, että sitäkin voi tehdä radalla, niin A:lle upeat kontaktit!

Tästä radasta olen hirmuisen ylpeä, koska tämä on ihkaensimmäinen rata, joka ollaan menty upeasti alusta loppuun! Tämä tosin on melko suoraviivaista ja pelkkää juoksemistam eikä mitään kieputteluja, mutta kuitenkin! Ainut ongelma tässä radassa oli 1-3. Jos jätin koiran ykkösen taakse ja menin odottamaan kakkosen taakse, en mitenkään, millään ohjaustekniikalla saanut sitä kääntymään kolmoselle, joka oli tosi kummallisessa linjassa näihin kahteen ensimmäiseen nähden. Plus että hirvitti se vauhti, millä Brandy tuon renkaan suoritti. Brandyn tuntien onnettomuusriski siinä on varsin korkea kun vauhti lisätään maksimiin..... Se tosiaan oli ihan ainut radan ongelmakohta. Kaikki muu aivan upeaa ja puhdasta niinkuin lopunviimein. Jos aloitettiin radan suoritus renkaasta (2), niin päästiin rata alusta loppuun. 3 esteltä irtosi upeasti 4 putkeen, siitä hienot kontaktit A:lle. Aluksi keppien hakemisessa oli taas vähän roplematiikkaan, mutta pienellä hiomisella nekin saatiin puhtaaksi osaksi radan suoritusta. Hieno, joskin hitaahko keinu (RADALLA!!). Hitaus tosin luultavasti johtui osittain siitä, että karjaisin kohtuu lujasti Brandyä hidastamaan, ettei tule lentokeinua. Loppurata koiralla upeaa itsenäistä etenemistä, etenkin puomin kontaktin jälkeen ei tarvinnut huutaa, kuin "eteen" ja koirahan kulki!

Yleisesti ottaen yksi ongelma on tuntunut poistuvan keskuudestamme, joka on se rimojen roiskiminen. Todella harva se kerta enää tippuu rimat. Joskin meidän agissa tuntuu olevan enemmän tai vähemmän näitä maanis-depressiivisyyden oireita. Jotkut treenit menee huipusti ja seuraavien treenien jälkeen tekisi mieli heittää hanskat nurkkaat ja haistattaa pitkät koko lajille.

Sitten muutama video kun käytiin treenaamassa 23.12. Tein tuollaisen yksinkertaisen rataympyrän, mihin sain tuota sylkkärihommaa treenaukseen, kepit ja keinun radalle. Sylkkärihomma oli taas yllätys yllätys kaikkein haastavin homma tällä radalla, vaikka sitä harjoiteltiin todella paljon erikseen.

viimeisessä videossa nähtävillä keinun suuri vetovoima....


Sitten muutama sananen tokoilusta. Ollaan tehty, noh, melkein kaikilla iltaruuilla voittajan kaukoja, ihan nami nenän edessä taktiikalla, jotta saataisiin mahdollisimman vähän steppaavia suorituksia. Tätä nyt varmaan tehdään ihan hyvä tovi, että saadaan 100% onnistumisprosentti näin lähietäisyydelle, josta sitten lähden ottamaan etäisyyttä. AVOn kaukoissa ei ole etäisyysongelmaa. Lähinnä VOIn. Lisäksi ollaan nyt kovasti yritetty korjata sitä seuruupaikkaa, melkolailla tuloksetta. Heti jos vähän kovennan kävelyvauhtia normaaliin, niin edistäminen alkaa taas. Hitaassa vauhdissa osaa paikan nykyään pitää melko kivana. Jääviä tehty lähes 100% onnistumisilla. Ja lyhyitä paikkiksia eri paikoissa. Lisäksi ruutua, jossa olen selkeästi ottanut liian ison edistymisharppauksen, koska koira on selkeästi epävarma. Palataan siis namialustaan/kosketusalustaan (vaihtelevasti) takaisin. Nouto melko mukavissa kuoseissa, se hakeminen pitäisi vaan saada vähän nätimmäksi. Kokeiltiin myös metallikapulaa, sitä ei tykkää oikein tyhjiltään pitää (vaikka pitää kuitenkin), mutta sen noudossa ei ole mitään ongelmaa! Lisäksi käytiin hallilla harjoittelemassa ihan asiaksemme AVOn hyppyä, joka alkoi sujua kokeenomaisesti erinomaisen arvoisesti loppua kohden! Eli suurin osa AVOn liikkeistä erittäin hyvin kasassa. Nyt se paikkis vain kuntoon ja kokeenomaisia treenejä, niin sitten ollaankin melkolailla kisavalmiita! :)

Sitten tähän loppuun voisin vielä kirjoittaa vuoden viimeisestä mätsärikäynnistä eli 7.12 käytiin Sohvin Valinnan järjestämissä mätsäreissä ja Brandy pönöttelikin oikein mallikkaasti itsensä PUN3!

Pieniä tuokioita tokossa ja agissa

Lauantaina otin ihan asiakseni lähteä viereiselle kentälle, ihan tavoitteellisesti tokoa treenaamaan. Matkaan otin ruututötsät ja ruutunauhan, sekä noutokapulan.

Ensin otettiin paikkamakuuta silläviisiin, että Brandy sai maata paikallaan sen aikaa kun ähersin ruutua pystyyn.. Ja nimenomaan ähersin. Tuuli oli niin kova, että ruututötsät ja ruutunauha sinkoilivat pitkin kenttää. Se oli Brandylle ihan liian suuri häiriö. Paikaltaan se ei lähtenyt, mutta nousi istumaan. Otettiin vielä "normia" paikkamakuuta hetken aikaa, että saatiin hyvä juttu pohjalle.

Ruutu. Suurimmaksi osaksi tehtiin nyt namialustalla. Oltiin reilun 2m päässä ruudusta ja lähetin Brandyä ruutuun, en käyttänyt enää apukättä, vaan mentiin ihan käskyn voimin. Oikein vauhdikasta ja kivaa ruutua. Hyvin se kääntyy myös minua kohden sen jälkeen kun namialusta on popsittu tyhjäksi. Palkkasin vielä pallolla ruudussa seisoskelun jälkeen, ruudun taakse. Maahan menoa ei siis olla yhdistetty ruutuun ollenkaan. Viimeiseksi toistoksi tehtiin ruutu kosketusalustan kanssa. Brandy lähti todella kivalla vauhdilla ruutuun, tsekkasi, ettei ollutkaan namialusta, kääntyi minua kohden ja kosketti alustaa. Palkkasin hurjien kehujen kera pallolla ruudun taakse. Näppärä jätkä! Jätettiin hurjan hienoon suoritukseen.

Tämän jälkeen tehtiin muutama nouto. Viimeksi taisin vikistä täällä meidän rikkoutuneesta noudosta, eli palauttaessa Brandy kaartaa ja tuo vinosti kapulan eteen. Noh.. nyt ei ollut sitä ongelmaa. Nyt ongelmana oli, että Brandy haki kapulan tosi rumasti ja puri sitä matkallansa. Muuten palautus ja luovutus oli kivat.
Miten korjataan ruma hakeminen ja kapulan pureskelu? Minulla ei ole mitään ideaa.. Anyone?

Sitten tehtiin seuruuta ja heräsin siihen tosiasiaan, että meidän seuruu on ihan hirveää. Brandyn vireet on niin katossa, että se edistää ja keulii. Koitin sitten, että saisin paikkaa hihnan avulla korjattua, mutta hihnan kanssa Brandy oli sitä mieltä, ettei nyt vissiin tarvitse edes seurata. Joko se ei seurannut laisinkaan, tai sitten seuruu oli niin flegmaattista ja löysää, ettei sitäkään voi kutsua seuraamiseksi. Edes katsekontakti ei pitänyt. Imuuttaminenkaan ei sitten Brandyä voinut vähempää kiinnostaa, koska "ei mun pidä tota kättä seurata kun mun pitää nähä äiskän silmät". Hitaassa kävelyssä paikka löytyi toisinaan ja siitä palkkailin, mutta heti jos vähän nopeutin, niin edistäminen ja keuliminen jatkui. Huhhoi.

Maanantaina suuntasin agitreeneihin, jotka tosin meinasin ensin lahjakkasti unohtaa ihan tyystin.. Mentiin sitten vähän myöhässä paikalle. Tosin mietiskelin jo matkallani, että tänään ei oteta hyppyjä ollenkaan, tehdään keppi ja kontaktitreeniä. Brandy oli kuin viritetty jousi kun käveltiin treenihallille, liekkö se tajunnut siitä, kun kiskaisin sille BOTin niskaan kävelyn ajaksi. Hallin pihassa se alkoi ko kitisemään. Hallissa se oli sitten yllättävän hiljaa kuitenkin.

Tehtiin tosiaan puomilla kontaktitreeniä ja samassa tuli hiukan erottelutreeniäkin, koska putki oli siinä aika puomin holilla. Putkihullu koira kun on, niin ensimmäisenähän se hujahti sinne putkeen. Seuraavalla kerralla blokkasin putkea hiukan omalla sijoittumisellani ja nostin kättä selvemmin ylös puomin merkiksi. Ja siitähän se lähti sitten sujumaan. Joskin Brandyllä oli ensimmäisellä toistolla niin paljon vauhtia, että alastulokontakti unohtui kokonaan... Tassu kylläkin osui kontaktille, mutta kontaktia ei suoritettu ihan niin kuin ollaan sovittu ;) Muuten oikein kivaa puomia.

Sitten otettiin keppejä. Ihan perus keppivälin hakemista siten, että tullaan vähän etäämpää.. Tosin tänään ongelma kepeillä oli se, että Brandyllä oli niin tuhoton kiire, että ei malttanut pujotella viimeistä väliä kertaakaan, joten otettiin viimeiseen väliin yksi ohjuri avuksi. Välillä hakemista oli myös ensimmäisessä keppivälissä kun Brandy tuli niin hirvittävällä vauhdilla, ettei kertakaikkiaan sellaisesta vauhdista taipunut siihen ensimmäiseen keppiväliin vaan pujottelu lähti aina toisesta. Lyhennettiin matkaa, pidettiin kulma samana, vauhti väheni ja kepittely onnistui. Miten koiraan asennetaan jarru, ettei se menisi liian kovaa esteille? Kun se ei näemmä itse ymmärrä jarruttaa... Brandyn motto on ihan selkeesti "täysiiiiiiii", ihan sama sinkoaako se muurin osiksi pitkin hallia, roiskuuko rimat tai eikö pysty satasen vauhdista taipumaan keppiväliin, niin ihan sama. Kuhan mennään TÄYSIIIIII..... Omistaja on ehkä vähän erimieltä....

Brandyn kattilan vedet kiehui välillä vähän turhan lähellä pintaa, joten Brandy väsyi taas tosi äkkiä. Puhumattakaan niistä sen omista kunniakierroksista hallin ympäri tai tasajalkapompuista mun vierellä... Vaikka onhan tässä ollut myös liikuntakieltoa ynnämuuta, niin en kyllä yhtään ihmettele jos kunto on muutenkin huonontunut. Lopetettiin siis tähän, etten aja koiraa ihan piippuun. Brandy lähti hallilta vähän sen oloisena, että "hei, eikai me nyt vielä lähdetä??".

Tiistain toko! Joka oli tällä kertaa itsenäinen, koska noutajilla oli kokous. Joten kenttäkoulutusta ei ollut. Mentiin kentälle lenkin päätteeksi, josko koirassa olisi vähän vähemmän virettä seuraamisessa.
Tehtiin ensin paikkamakuu. Alku oli oikein lupaava, mutta sitten minun takaa kulki huutava ja räkyttävä lapinkoira. Brandy ei kestänyt. Nousi jälleen istumaan, muttei lähtenyt mihinkään. Otettiin uudestaan. Reilun minuutin laskeskelin omassa päässäni, palasin Brandyn luokse ja palkkasin. Ei siis noussut. Pitää nyt vissiin tehdä varmuustreeniä ja lisätä sen jälkeen häiriötä.

Sitten tehtiin luoksaria. Tehtiin napakkaa stoppitreeniä, eli kutsuin ja viskasin pallon. Kutsuin ja viskasin pallon. Huomasin onnekseni (tässä vaiheessa) oman tekemäni aika kaardinaalin virheen. Palloa viskatessani, otan tukiaskeleen toisella jalallani........... Ihmekköskään koira ei käden heilautuksesta pysähdy. Voi saakutin saakutti sentään...... Nyt siis vaan alusta asti jälleenkerran treenaamaan, sitä käden heilauttamista ja muun kropan paikallaan pysymistä..

Sitten seuruut. Samaa viretilaa kuin aikaisemmin. Onneksi toi koira ei kuitenkaan väsy, vaikka ei saisikaan palkkaa. Se on niin ihana kun se yrittää yrittämistään! Harjoittelin seuruun oikeaa paikkaa imuuttamalla. Oli hajuisia herkkuja, joita Brandy ei vaan voinut ignoorata! Sain siis hiukan imutettua ja palkattua oikeasta paikasta. Tätä hinkattiin _pitkään_ onneksi Brandyn pääkoppa tosiaan on sellainen joka kestää ja kestää! Sain jo kättä nostettua hiukan poiskin nenästä ja käsiavulla seuruupaikka on suhteellisen oikea, ainakin parempi kuin ennen! Nyt vaan tätä imuutus ja käsiaputreeniä hetken aikaa ja sitten häivyttämään sitä kättä mahdollisimman nopeasti pois. Josko se siitä joku päivä taas..

Kotosalla ollaan oikeastaan joka iltaruualla tehty kaukoja. Matkaa ei ole kuin se 1½m. i-m ja m-i vaihdot menee ihan puhtaasti. Seisomisia vielä treenaillaan puhtaammiksi. Seuraava etappi oisi varmaan siirtää tätä enempi tuonne ulkotiloihin ja pidentää välimatkaa.

Esim. treeniä

Hupsista. Lähti liian aikaiseen :D

No mutta asiaan. Käytiin syyskuun lopuilla treenailemassa sekä tokoa, että agia. Joskaan en juurikaan muista niistä yhtään mitään.... Pitäs vissiin kirjottaa treenien jälkeen aina.. Facebookpäivityksien perusteella on kuitenkin ilmeisimmin mennyt oikein kivaisasti.

26.9
"Brandy teki kokonaisen keinun!!!! Ihan itse! Byhyyyyyy :'))) Nyt vaan hiotaan siitä hyvä ja nopeampi keinu. Upeeta kepittelyä ja kontakteja myös. Muuten aika rimanroiskimista. Ja muistina taas itselle, _ÄLÄ TEE LIIKAA_. Pitää yrittää muistaa jarrutella omaa tekemisenhalua vaikka Brandy niin hienosti aina välillä tekeekin" 

muutamat videot sitten samaiselta päivältä;

30.9

"Hitsit, että miulla oli pätevä agikoira tänään, teki just niinkun mie käskin (eli myös väärin :D)! Kepeillä tosin oli joku kummallisuus, koska lopetti kepittelyn, ihan joka kerta puolivälissä ja ei löytänyt rytmiä ollenkaan. Piti sitten ottaa ohjureita, että saatiin muutama puhdas suoritus alle. Mut hienoa puomia ja keinua teki!"


1.10
"Brandy oli tänään tokossa oikein pätevä ja völinääkin oli vähemmän. Täytynee ottaa tavaksi lenkkeillä 2h ennen treenejä Hieno paikkamakuu oli vielä lopussa, ehkä se siitä korjaantuu ! Saatiin myös parannettua jäävää seisomista, joskin kouluttaja oli vähän sitä mieltä, että olen aavistuksen liikaa perfektionisti siinä."

 on se hyvä toi facebook, kun tunnun päivittävän sinne enemmän koirien juttuja kun omia.. Tai ainakin hyvin monet päivitykset liittyy jollain tapaa koiriin..

sitten vielä kevennykseksi video lenkiltä... ja toinenkin
 
 

Aivoton banaani agi- ja tokokentällä

Käväistiin agilityssä maanantaina 23.9. Hallissa oli aluksi muutama medikoirakko ennen meitä. Völinähän siitä syntyi kun muut sai treenata ja itse joutui olemaan paikallaan. Mentiin sitten välinevaraston nurkkaan tokoesteiden sekaan istumaan, ettei Brandy nähnyt radalla olevaa koirakkoa. Völinä väheni huomattavasti.

Nostin rimakorkeudet vaihtelevasti maksiin ja mediin, renkaan maksiin ja muurin jätin miniksi, koska olin liian laiska kokoamaan sitä maksiksi... Rata oli melko helppo, joskin siinä oli joitain vaikeita kulmia joillekkin esteille. Siinä olisi pitänyt juosta ja kovaa. Itseäni kuitenkin hiukan hirvitti Brandyn hiukan päättömältä vaikuttava meno, joten otin itse melko rauhallisesti, enkä edes yrittänyt juosta kovaa. En sitten tiedä turhautuiko Brandy tästä entisestään. Tällä kerralla oli vähän sama ongelma kun edellisellä. Brandy kuunteli todella hyvin minun ohjeita ja teki juuri niin kun minä käskin tehdä, mutta ilmeisesti Brandyn aivokapasiteetti ei riitä sen lisäksi keskittymään myös siihen omaan tekemiseen. Eli se Brandyn oma tekeminen on ihan hirveää häsläystä. Juurikin tuo muurijuttu, jonka lisäksi oli niin kiire kepeille, että törmäsi toisena olevaan keppiin ja teki jonkunlaisen ihmeellisen piruettiympyrän sen kanssa ja kaatui kyljelleen...
Varmasti puuttuu nyt varmuuttakin ja lihaksistokaan ei ole niin kuoseissa, että hallitsisi itsensä paremmin, mutta sitten varmaan olisi ihan hyvä olla juoksematta ilman sitä toista aivopuoliskoa...

Tehtiin ensin pätkää 1-6. Eli aikamoista putkirallia. Ensimmäinen ongelma. Kulma muurille. Huhhuh. Koska Brandy on tyyppiä, mennään eikä meinata, niin se ei ihan osannut löytää järkevää kulmaa itsenäisesti, vaan hyppäsi siitä mistä nopeiten pääsee. Monet kerrat sivussa oleva muurin osa jäi keikkumaan ja kerran koko muuri oli atomeina ympäri kenttää. Ajattelin siis hiukan ottaa juttua turvallisemmin, ja ottaa koiran "kiinni" tuossa muurin edustalla ja ohjata siitä vähän suoremmin muurille. Tosi kivasti Brandy tulikin likelle ja otti mukavasti hyvän kulman muurille. Joskin tästä koitui minulle ongelma, koska seuraavana oli suora putki, jonka Brandy pinkoo nanosekunneissa. Ei siis mitään mahiksia keretä ohjaamaan tuolle kauimmaiselle mutkaputkelle. Itse siis juoksin vasta kolmos putken alkupäässä kun Brandy ihmetteli 3 ja 4 putken välillä, että "mitäs sitten". Toki tuossa jos koira irtoaisi ihan äärettömän hyvin, niin sen olisi saanut menemäänkin tonne neloseen, mutta ei Brandy nyt ihan noin hyvin irtoa, vaikka se hyvin irtoaakin. No saatiin tällä tyylillä ihan kohtuullisesti tehtyä, vaikka taas muurille oli vähän hankala kulma. Tehtiin myös siten että otettiin esteet 2-9. Tämä jopa toimi kohtuullisen hyvin, koska kerkesin koiran mukaan paljon paremmin kun ei tarvinnut ottaa sitä "kiinni" tuossa muurin edessä, vaan pääsin jo etenemään tonne putkelle päin, tästä saatiin melko hyvät irtoamisetkin tuonne 4 putkeen.

Lisäksi tehtiin irtonaisena pätkää 11-14. Ei ongelmaa. Pussi ei ollut mitenkään erityinen juttu, vaikkei sitä oltu pitkään aikaan otettukkaan. Sehän on melkeen kun putki ja Brandy rakastaa putkia.

Treenattiin erillisenä vielä tuota pussia ja rengasta, keppejä sekä keinua.
Kepeillä haettiin sitä oikeaa aloitusväliä. Muuten näissä ei ongelmaa olekaan. Täytyy vaan ensikerralla muistaa ottaa se ohjuri tuohon ekaan väliin. Tosin nauratti kun tehtiin keppejä ensimmäisen kerran, niin Brandy päätti keppien puolivälissä, että "ei saakeli, tossahan on vieressä putki, meenkin sinne!!". Eli se lopetti keppien tekemisen puolivälissä ja sujahti siitä oikein luontevasti putkeen. En pystynyt pidättämään naurua siinä vaiheessa. Onneksi ei tehnyt enää toista kertaa...

Sitten meidän murheenkryyni, eli keinu. Se vaan on niin jännä. Nykyään tosin uskon, että Brandyä enemmän jännittää se liike kuin se ääni. Tehtiin siis sillätavoin, että laskin keinua sitä mukaa mitä Brandy siihen kiipesi. En siis antanut vauhdilla laskea, mutta koira tavallaan laski sitä kuitenkin itse. Annoin vähän pamahtaakkin, eikä Brandy ollut äänestä moksiskaan. Se hirmu reippaasti aina lähti keinulle kiipeämään, mutta puolivälissä se meni vähän sellaiseksi ryömimiseksi, mutta keinun liikkeen loputtua, koira oli ihan normaali. Ja oli kyllä ihana huomata, että Brandy oli silti innokkaasti aina aloittamassa "liikettä" uudelleen. Eli ei olisi malttanut pysyä istumassa ja odottamassa sen aikaa, että itse menin pitelemään keinua ja annoin luvan tulla keinulle. Mutta sitten taas keinun puolivälissä alkoi hurjasti jännittämään. Paljon kehuja ja namuja, niin eiköhän me tämä keinu kuntoon joskus saada!


Tokotreenit olikin sitten vuorossa tiistaina. Päädyimme sitten ilmeisesti kisaamaan tähtäävien ryhmään (koska ilmeisesti muita kisaavia ei ollut), koska liikkeet olivat melko alkeellisia. Brandy oli hirmu rauhaton. Ja suureksi yllätyksekseni se olisi halunnut hirveästi mennä moikkailemaan muita koiria, mitä se nyt ei juurikaan ennen ole yrittänyt tehdä.. Lisäksi kultakurkku lauloi taas. Jos vähänkin oltiin paikallaan, eikä tehty mitään, Brandy kyllä huomautti asiasta joko haukkumalla lakkaamatta tai kitisemällä. Suurimmaksi osaksi siis meidän herkut kului siihen, että palkkasin sitä kun se oli hiljaa ja kohtuullisen rauhallisesti. Joko koira väsyi loppua kohden tai se alkoi tajuamaan jutun ideaa, koska ei melunnut ihan yhtä paljon kun alkutunnista.

Aloitettiin luoksepäästävyydellä. Kouluttaja sai kyllä minua kätellä ihan rauhassa ja Brandy istuikin sen hetken hienosti aloillaan, mutta heti kun kouluttaja siirsi huomionsa Brandyyn, Brandy ratkesi riemusta. Ei pysynyt pylly maassa. Tehtiin tätä niin pitkään kunnes saatiin se pylly pysymään maassa, joskin kouluttajan eleet ja huomiointi olivat kovin minimissä.
Paikkamakuu, päätin ottaa varmanpäälle, eli oli koirasta vain vajaat kaksi metriä ja kävin palkkailemassa välillä. Ihan hyvä että otinkin varman päälle, sillä Brandy oli ihan älyttömän levoton! Se oli koko ajan lähtövalmiudessa ja kun se tajusi, ettei saa lähteä, se kehitti paljon sijaistekemistä. Se nuuski maata, söi lehtiä, katseli ties minne, kääntyi lonkalleen.... No, treeniä treeniä. Kotona nyt jos saataisiin edes se alon tasoinen paikkis varmaksi, niin sitten olisi hyvä häiriössäkin tehdä ja sitten voisi jatkojalostaa sen siihen piilopaikkikseen..

Lisäksi oli jäävää maahanmenoa. Muut ottivat sitä peruutustekniikalla ja me otettiin ihan tavallisesti. Tosi kivoja ja ripeitä maastoutumisia. Tehtiin kokonaisena liikkeenä kerran, muuten aikalailla palkkasin siitä maahanmenosta. Tehtiin syrjemmällä myös jäävää seisomista siten, että peruutin ja pyysin seisahtumaan, tosi pätevästi teki sitäkin. Mukavaa huomata, että nämä liikkeet toimii häiriössäkin, vaikka ne vasta oli ihan rikkipoikkihajalla.

Sitten oli luoksaria. En kehdannut tehdä ollenkaan avoluoksaria, koska ollaan tosiaan vasta pallonheittovaiheessa, niin tein sitten ihan huvin vuoksi normaalia luoksaria, mikä onkin ihan hyvä juttu, koska se on hidastunut, luultavasti juurikin tämän avoilun takia. Pitää näköjään treeniä sitä vauhtiakin useammin, ettei se nyt kokonaan unohdu. Kouluttajan mielestä vauhti oli ihan vallan riittävä, mutta noh... minusta ei.. Ensimmäisellä kerralla jäi istumaan tosi levottomasti, eikä keskittynyt ollenkaan. Oli kuulemma etujaloillaan steppaillut ja pyöritellyt päätään kuin pöllö, saatiin siis neuvoksi harjoitella tätä rauhallisesti jäämistä. Kun "sinulla on niin vilkas koira", aijjaa! :D

Tehtiin väliajoilla sitten perusasentoa ja palkkailin siitä, lisäksi yhden askeleen seuruita, ja kääntymisiä. Lisäksi vähän peruuttamisia ja sivuaskelia oikealle.

Yhteenvetona, koiran pitäisi siis olla vähän rauhallisempi. Se tekee liikkeet kyllä ihan tajuttoman hyvällä vireellä (en kyllä uskaltanut yhtään palkata lelulla tai suuremmilla kehuilla, koska sitten olisi varmaan mennyt yli...), mutta se vire jää vähän päälle liikkeiden jälkeenkin, joka sitten tulee ulos melusaasteena. Liikkeiden aikana Brandy on kyllä ihan hiljaa.

Tuohtumusta

Koska en pääse tänään tekemään näköjään mitään muutakaan, niin voin sitten vallan hyvin kirjoittaa vaikkapa tämän blogikirjoituksen.
Tuohtumushan koskee nyt lähinnä sitä, ettei olla päästy treenikerroille treenailemaan aina syystä X. Puoli vuottahan tuossa vierähti ilman, että päästii käymään oikeastaan yhtään missään, koska kävin töissä. Näyttelyviikonloput/päivät piti pyytää vapaiksi oikeastaan kuukautta ennen, ja ne oli ainuat vapaat mitä sai listaan pyytää/toivoa. Yleensä mulle sattui _aina_ iltavuoro maanantaiksi = agitreeni. Tai sitten oli muuten vaan niin vammainen työpäivä, etten lenkin jälkeen jaksanut mitään muuta kun käydä nukkumaan. Tämäkös otti päähän, sillä tokoilu kärsi, agi kärsi, minä kärsin ja en usko, että koirillakaan niin mukavaa oli kun eivät lenkkien päälle saaneet juuri mitään muuta aktiviteettia, ehkä muutaman lyhyen treenihetken päivässä. Paitsi Jussi on varmaan nauttinut kun on saanut vaan käärylöityä lämpimään sänkyyn...
Brandy ei kuitenkaan onneksi ole hyppinyt seinille, vaikka aktiviteetit vähentyivätkin. Mutta kyllä siinä muutoksia huomasi. Sen lihaskunto ja muutenkin kunto on omasta mielestäni paljon huonompi kun sillon puoli vuotta sitten, se alkoi vahtimaan enemmän ja kun lähdettiin kentälle treenaamaan tosissaan, niin harventuneet treenikerrat näkyivät siten, että koira kuumui. Se oli niin innoissaan kun ei oltu vähään aikaan tehty kunnolla, niin sitten kun lähdettiin tekemään, niin se kuumui. Muuten on kotona käyttäytynyt oikein mallikkaasti, eikä muuta "häiriökäyttäytymistä", kun tuo vahtimisen lisääntyminen, ole ollut havaittavissa.

Nyt onneksi kun itsellä on taas enempi vapaa-aikaa, niin ollaan päästy taas enempi normaaliin treenirytmiin, varsinkin tokon osalta. Sitä ollaan vähintään joka toinen päivä käyty treenaamassa tuossa kentällä ja jos ei olla kentällä käyty, niin ollaan treenattu sitten sisällä jotain pientä. Lisäksi ollaan aloitettu pyörälenkkeily.Mutta mikä edelleen tökkii, on agi ja se pääasiassa saikin minut kirjoittamaan tämän tuohtumuspäivityksen.
Nyt aina, joka kerta kun ei ole ollut mitään, että oltaisiin päästy treenivuorolle, on tullut jotain "takapakkia". mm. viime viikolla meillä oli ripsa kylässä, jonka vuoksi en viitsinyt mennä treenaamaan (en myöskään ohjattuun tokoon tämän takia) ja tänään sitten olin ihan innoissani lähdössä treenaamaan agivuorolle kunnes kiinnitin huomiota siihen, miten Brandy on pitkin päivää nuollut tassuaan ja päätin katsoa, että mitä se sieltä nuolee... Kappas vaan. Tassussa on haava --> treenit peruttu. Voin kertoa, että kylläpä syletti. Alkaa pikkuhiljaa tuntua, ettei meidän ole tarkoitus jatkaa agia, maailmankaikkeus tuntuu olevan niin kovin sitä vastaan..

Noh. katsoo miten tassuhaava lähtee paranemaan, josko päästäisiin jo loppuviikosta vapaavuorolle treenaamaan.... Toivossa on hyvä elää.

Voisin myös samaan syssyyn kertoa meidän eilisistä tokotreenailuista tuossa kentällä.
Muutama kohokohta; alo tasoinen paikkis on jotenkin ihmeen kummassa korjaantunut normaaliksi?!?!? Ihan kun se ei olisi koskaan rikki mennytkään? Kesti myös häiriössä....
Nouto hajosi. NOUTO!?!?!? Brandyn suosikkiliike, jossa ei koskaan, ikinä, milloinkaan ole ollut _mitään_ ongelmaa. Pääasiassa noudossa hajosi palautus. Tuo sen kyllä vauhdikkaasti, mutta kiertää pienen kunniakaarteen ja palauttaa vinosti eteen. Lisäksi rupee puremaan kapulaa, mikäli en ota sitä tarpeeksi nopeasti pois. No, nyt aletaan sitten treenaamaan tätä palautusta. Huoh. Mikä myös pistänyt viime aikoina silmään, niin Brandy ei oikein malttaisi odottaa käskyä kapulalle, se kyllä odottaa sitä käskyä, mutta nykähtelee eteenpäin malttamattomana.

Jäävät toimii mainiosti. Välillä maahan menossa meinaa jäädä kyynärpäilleen könöttämään, mutta tämä nyt on äkkiä korjattavissa. Mutta pääasia että se "jää"!
Seuruut edelleen erittäin vietikkäät ja paikkaa pitäisi korjata.
Luoksarin stoppi edelleen ihan... no... ei toimi.

Elikkä to do -list;
Korjaa noudon palautus
Korjaa seuruun paikkaa
Varmista jäävän maahanmenon asento
Kaukot kisamatkalle
Opeta nyt se saamarin luoksarin stoppi
Paikkiksen treenaaminen ja siirtyminen _todella hitaasti_ piilopaikkikseen
AVO:n hypyn treenaus.

Onhan siinä loppujen lopuksi ihan hyvin hommaa vielä. Ollaan kaiken tämän lisäksi harjoiteltu myös ruutua ja VOIn kaukoja sisätiloissa ja lyhyellä matkalla ulkona.

Ja jos nyt jostain vielä voisin olla tuohtunut, niin bloggerin kirjoitusosio ei toimi minulla millään muulla selaimella kuin IE:llä ja sekös ärsyttää, koska en yleensä IE:tä koskaan käytä. Äksy.

Toko- ja agilitytuokio

16.8, minun yksi harvoista vapaapäivistäni! Varasin itselleni agilityvuoron poksin maneesilta, otin koirat ja lähdin käyskentelemään hallille.Onhan siitä jo puolisen vuotta kun viimeksi hallilla käytiin agilityn merkeissä.
Kävelyhän kestää täältä meidän uudesta kodista sellaisen 30min hallille 3/4 matkasta on asfalttia, mutta loput sitten metsätietä, jossa voipi irti laskea. (muutenkin täällä uuden osoitteen tietämillä harmittavan huonot lenkkireitit :/ Vieressä on kyllä metsäpläntti jossa uskaltaa irti laskea, mutta metsän kävelee ympäri 15minuutissa. Kauempana toki olisi, mutta sinne pitää kävellä 20min asfalttia myöten, ennenkuin tulee metsä vastaan. Täälläkin tosin huono pitää irti kun muita lenkkeilijöitä on niin paljon aina :( Siksipä suurin osa meidän lenkeistä on ollut viimeisen puoli vuotta oikeastaan hihnalenkkejä jossa sitten pysähdytään (joko tuohon lähimetsään tai viereiselle kentälle) juoksemaan ja olemaan irti. Harmillista vain, ettei koirat viitsi yhdessä juosta ja Brandyllekkin yleensä viskon keppiä/palloa/frisbeetä)

Hairahduin aiheesta. Siis niin. Päästyämme hallille Brandy kävi ihan hillittömillä kierroksilla. Se oli kuin viritetty jousi, joka vaan pomppi ja poukkoili hillittömästi sinne tänne. Se kyllä kuunteli tosi hyvin, mutta ei sitten keskittynyt yhtään omaan tekemiseen. Sen hyppytekniikka oli ihan hirvittävä, muttei kuitenkaan roiskinut rimoja. Tein tosi vähän mitään ohjauskuvioita valsseja pääasiassa muutaman takaaleikkauksen. Tehtiin jotain ihan helppoja hyppykuvioita, putkeen ja kepeille hakemista, irtoamista jne. Kontaktiesteitä en ottanut ollenkaan.
Kepeille hakeminen (ja ylipäätänsä tekeminen) oli vähän ruosteessa aluksi. Haki tosi paljon toiseen väliin ja saattoi lopettaa kepittelyn kesken. Loppua kohden taisi aivosoluissa raksutella, mitä kyseisellä esteellä kuuluu tehdä, koska loppua kohden paransi kun sika juoksuaan.

Tehtiin hommia 10min, pieni tauko ja toinen 10min, jonka jälkeen koira oli ihan väsynyt. Se kuluttaa tuolla turhalla kierroksilla käymisellä niin paljon energiaa että vaikka homma olikin kevyttä, se väsyi. Laitoin Brandyn häkkiin ja hassuttelin Jussin kanssa sillä aikaa. Vaan kun näytti siltä, että häkissä vuoroaan odottelevalla Brandyllä oli edelleen kieli polvissa ja hengitys yhtä tiheää kun saumurilla, otin vain muutaman valssikuvion loppuun ja päästin koiran vapalle ja aloin korjaamaan esteitä pois, koira sai höntsäillä vapaasti, vaikka tekemisenhalu olisi ollut vielä ihan tapissa. Syöksyi mm. putkeen kun rauhallisesti kävelin sitä kohti raivatakseni sen, ja pyöri siellä sisällä kun laitoin sitä kasaan... Noh.. Se ainakin tykkää hommasta.

Kun olin esteet raivannut, niin päätin ottaa vielä hiukan tokoa hallin viileydessä. Tosi pätevästi Brandy tekikin. Tosin äänenkäyttöä oli hiukan, edisti ja pokitti vähän seuraamisessa, mutta muuten oikein asiallista. Myös hyvät jäävät saatiin tehtyä.
Lisäksi, kun kerrankin oli tokoeste, niin harjoiteltiin sitten sitä AVOn tokohyppyäkin. Brandyllä tosin ongelmana nyt kovin oli, että se huonosti lähti esteelle yhdellä käskyllä, oli vissiin melko epävarma mitä tulee tehdä. Sen lisäksi jäi kovin lähelle estettä, josta sen on todella vaikea hypätä takaisin. Alettiin siis treenaamaan namialustalla tätä, että saataisiin vähän etäisyyttä esteeseen.

Tässä vielä pientä videokoostetta meidän tekemisestä