tiistai 19. marraskuuta 2013

Pieniä tuokioita tokossa ja agissa

Lauantaina otin ihan asiakseni lähteä viereiselle kentälle, ihan tavoitteellisesti tokoa treenaamaan. Matkaan otin ruututötsät ja ruutunauhan, sekä noutokapulan.

Ensin otettiin paikkamakuuta silläviisiin, että Brandy sai maata paikallaan sen aikaa kun ähersin ruutua pystyyn.. Ja nimenomaan ähersin. Tuuli oli niin kova, että ruututötsät ja ruutunauha sinkoilivat pitkin kenttää. Se oli Brandylle ihan liian suuri häiriö. Paikaltaan se ei lähtenyt, mutta nousi istumaan. Otettiin vielä "normia" paikkamakuuta hetken aikaa, että saatiin hyvä juttu pohjalle.


Ruutu. Suurimmaksi osaksi tehtiin nyt namialustalla. Oltiin reilun 2m päässä ruudusta ja lähetin Brandyä ruutuun, en käyttänyt enää apukättä, vaan mentiin ihan käskyn voimin. Oikein vauhdikasta ja kivaa ruutua. Hyvin se kääntyy myös minua kohden sen jälkeen kun namialusta on popsittu tyhjäksi. Palkkasin vielä pallolla ruudussa seisoskelun jälkeen, ruudun taakse. Maahan menoa ei siis olla yhdistetty ruutuun ollenkaan. Viimeiseksi toistoksi tehtiin ruutu kosketusalustan kanssa. Brandy lähti todella kivalla vauhdilla ruutuun, tsekkasi, ettei ollutkaan namialusta, kääntyi minua kohden ja kosketti alustaa. Palkkasin hurjien kehujen kera pallolla ruudun taakse. Näppärä jätkä! Jätettiin hurjan hienoon suoritukseen.

Tämän jälkeen tehtiin muutama nouto. Viimeksi taisin vikistä täällä meidän rikkoutuneesta noudosta, eli palauttaessa Brandy kaartaa ja tuo vinosti kapulan eteen. Noh.. nyt ei ollut sitä ongelmaa. Nyt ongelmana oli, että Brandy haki kapulan tosi rumasti ja puri sitä matkallansa. Muuten palautus ja luovutus oli kivat.
Miten korjataan ruma hakeminen ja kapulan pureskelu? Minulla ei ole mitään ideaa.. Anyone?

Sitten tehtiin seuruuta ja heräsin siihen tosiasiaan, että meidän seuruu on ihan hirveää. Brandyn vireet on niin katossa, että se edistää ja keulii. Koitin sitten, että saisin paikkaa hihnan avulla korjattua, mutta hihnan kanssa Brandy oli sitä mieltä, ettei nyt vissiin tarvitse edes seurata. Joko se ei seurannut laisinkaan, tai sitten seuruu oli niin flegmaattista ja löysää, ettei sitäkään voi kutsua seuraamiseksi. Edes katsekontakti ei pitänyt. Imuuttaminenkaan ei sitten Brandyä voinut vähempää kiinnostaa, koska "ei mun pidä tota kättä seurata kun mun pitää nähä äiskän silmät". Hitaassa kävelyssä paikka löytyi toisinaan ja siitä palkkailin, mutta heti jos vähän nopeutin, niin edistäminen ja keuliminen jatkui. Huhhoi.



Maanantaina suuntasin agitreeneihin, jotka tosin meinasin ensin lahjakkasti unohtaa ihan tyystin.. Mentiin sitten vähän myöhässä paikalle. Tosin mietiskelin jo matkallani, että tänään ei oteta hyppyjä ollenkaan, tehdään keppi ja kontaktitreeniä. Brandy oli kuin viritetty jousi kun käveltiin treenihallille, liekkö se tajunnut siitä, kun kiskaisin sille BOTin niskaan kävelyn ajaksi. Hallin pihassa se alkoi ko kitisemään. Hallissa se oli sitten yllättävän hiljaa kuitenkin.

Tehtiin tosiaan puomilla kontaktitreeniä ja samassa tuli hiukan erottelutreeniäkin, koska putki oli siinä aika puomin holilla. Putkihullu koira kun on, niin ensimmäisenähän se hujahti sinne putkeen. Seuraavalla kerralla blokkasin putkea hiukan omalla sijoittumisellani ja nostin kättä selvemmin ylös puomin merkiksi. Ja siitähän se lähti sitten sujumaan. Joskin Brandyllä oli ensimmäisellä toistolla niin paljon vauhtia, että alastulokontakti unohtui kokonaan... Tassu kylläkin osui kontaktille, mutta kontaktia ei suoritettu ihan niin kuin ollaan sovittu ;) Muuten oikein kivaa puomia.



Sitten otettiin keppejä. Ihan perus keppivälin hakemista siten, että tullaan vähän etäämpää.. Tosin tänään ongelma kepeillä oli se, että Brandyllä oli niin tuhoton kiire, että ei malttanut pujotella viimeistä väliä kertaakaan, joten otettiin viimeiseen väliin yksi ohjuri avuksi. Välillä hakemista oli myös ensimmäisessä keppivälissä kun Brandy tuli niin hirvittävällä vauhdilla, ettei kertakaikkiaan sellaisesta vauhdista taipunut siihen ensimmäiseen keppiväliin vaan pujottelu lähti aina toisesta. Lyhennettiin matkaa, pidettiin kulma samana, vauhti väheni ja kepittely onnistui. Miten koiraan asennetaan jarru, ettei se menisi liian kovaa esteille? Kun se ei näemmä itse ymmärrä jarruttaa... Brandyn motto on ihan selkeesti "täysiiiiiiii", ihan sama sinkoaako se muurin osiksi pitkin hallia, roiskuuko rimat tai eikö pysty satasen vauhdista taipumaan keppiväliin, niin ihan sama. Kuhan mennään TÄYSIIIIII..... Omistaja on ehkä vähän erimieltä....

Brandyn kattilan vedet kiehui välillä vähän turhan lähellä pintaa, joten Brandy väsyi taas tosi äkkiä. Puhumattakaan niistä sen omista kunniakierroksista hallin ympäri tai tasajalkapompuista mun vierellä... Vaikka onhan tässä ollut myös liikuntakieltoa ynnämuuta, niin en kyllä yhtään ihmettele jos kunto on muutenkin huonontunut. Lopetettiin siis tähän, etten aja koiraa ihan piippuun. Brandy lähti hallilta vähän sen oloisena, että "hei, eikai me nyt vielä lähdetä??".

Tiistain toko! Joka oli tällä kertaa itsenäinen, koska noutajilla oli kokous. Joten kenttäkoulutusta ei ollut. Mentiin kentälle lenkin päätteeksi, josko koirassa olisi vähän vähemmän virettä seuraamisessa.
Tehtiin ensin paikkamakuu. Alku oli oikein lupaava, mutta sitten minun takaa kulki huutava ja räkyttävä lapinkoira. Brandy ei kestänyt. Nousi jälleen istumaan, muttei lähtenyt mihinkään. Otettiin uudestaan. Reilun minuutin laskeskelin omassa päässäni, palasin Brandyn luokse ja palkkasin. Ei siis noussut. Pitää nyt vissiin tehdä varmuustreeniä ja lisätä sen jälkeen häiriötä.


Sitten tehtiin luoksaria. Tehtiin napakkaa stoppitreeniä, eli kutsuin ja viskasin pallon. Kutsuin ja viskasin pallon. Huomasin onnekseni (tässä vaiheessa) oman tekemäni aika kaardinaalin virheen. Palloa viskatessani, otan tukiaskeleen toisella jalallani........... Ihmekköskään koira ei käden heilautuksesta pysähdy. Voi saakutin saakutti sentään...... Nyt siis vaan alusta asti jälleenkerran treenaamaan, sitä käden heilauttamista ja muun kropan paikallaan pysymistä..

Sitten seuruut. Samaa viretilaa kuin aikaisemmin. Onneksi toi koira ei kuitenkaan väsy, vaikka ei saisikaan palkkaa. Se on niin ihana kun se yrittää yrittämistään! Harjoittelin seuruun oikeaa paikkaa imuuttamalla. Oli hajuisia herkkuja, joita Brandy ei vaan voinut ignoorata! Sain siis hiukan imutettua ja palkattua oikeasta paikasta. Tätä hinkattiin _pitkään_ onneksi Brandyn pääkoppa tosiaan on sellainen joka kestää ja kestää! Sain jo kättä nostettua hiukan poiskin nenästä ja käsiavulla seuruupaikka on suhteellisen oikea, ainakin parempi kuin ennen! Nyt vaan tätä imuutus ja käsiaputreeniä hetken aikaa ja sitten häivyttämään sitä kättä mahdollisimman nopeasti pois. Josko se siitä joku päivä taas..



Kotosalla ollaan oikeastaan joka iltaruualla tehty kaukoja. Matkaa ei ole kuin se 1½m. i-m ja m-i vaihdot menee ihan puhtaasti. Seisomisia vielä treenaillaan puhtaammiksi. Seuraava etappi oisi varmaan siirtää tätä enempi tuonne ulkotiloihin ja pidentää välimatkaa.





keskiviikko 6. marraskuuta 2013

ErittäinHyvän arvoinen reissu Viroon.

Kieltämättä tämä reissu harmittaa ihan kohtuullisesti. Oisivat nyt edes ERIä antaneet! :D

tämä kuva oikeastaan otettu ennen latvian reissuun lähtöä, mutta menkööt...


Matkaan lähdettiin perjantaina (18.10) päivällä, sillä lautta jorpakon yli Viroon lähti vasta iltamyöhään Helsingistä. Mia kurvasi ensin Joensuuhun, josta sitten ajoimme enonkoskelle hakemaan Mian kasvatin Paten (Zharmant's Cafe Latte), siitä sitten savonlinnaan hakemaan taasen kyytiin Brandyn sisko Prada ja hänen omistaja Tanja, jonka jälkeen sitten vielä mikkelin suunnille hakemaan Cata (Wolffhouse-Caratia Oakajee).

Virossa, hotellilla oltiin lähimain taas puolen yötä ja käytiin aikalailla samointein nukkumaan, sillä kehät oli melko aamusta.

Näyttelypaikallekkin päästiin ihan ongelmitta lauantaina (19.10). Myös Viron näyttelypaikka oli AHDAS. Matot sentään pysyi kehässä paikoillaan. Brandy oli taas hirmu ahdistuneen oloinen ensimmäisenä näyttelypäivänä. Mutta onneksi se säilyttää silti toimintakykynsä.

EH


Brandyn arvostelu lauantailta
""Nice size, masculine in type. Little long in body, good topline, nature long tail. Little (jotain) chest, better in front than in rear. Moderate jotain jotain. Prefer better rear and front angulations. Accetable condition. Beutiful coat, nice condition. Prefer more typical and efficient movement and more (jotain) in rear."
EH


Tuomarina Tomasz Borkowski

Sunnuntaina kehä oli mukavemmassa paikassa ja tilaa häkeille oli kivasti. Ainut mikä tällä kertaa mätti, oli se, että kehämatot oli jostain syystä ihan hirvittävän liukkaat! Brandy veti kehässä lähes kyljellee liukastuessaan (ja minä melkein perästä), koirilla oli ihan hirvittävän varovaista liikkumista kaikilla.  Brandy oli taas ihana perusBrandy, iloisine häntineen ja ilmeineen, ahdistuksesta ei tietoakaan.



Brandyn arvostelu sunnuntailta:
"
Good size, but too long in loin. Good head + expression, good bite. Nice back + front. Accetable topline, need more angulation in more. Good substance in body, but need more bone. Must move with more drive. Nice coat."
EH


Tuomarina Ole Staunskjaer

Muilla reissulaisilla meni myös ns. kohtuullisesti. Pate oli molempina päivinä ROP-BABY-pentu. Prada la ERI AVK2 ja su EH, sekä Cata molempina päivinä EH, itse esitin Catan sunnuntaina. 


Brandy ja minä ennen kehään menoa (c) Tanja


Sitten ajelemaan satamaa kohti. Kun oltiin suomen puolella ja mentiin takaisin autoon, kiinnitimme huomiota Brandyn kakomiseen. Ajateltiin, että sillä on jäänyt jotain kurkkuun, joten annettiin vettä, josko se huuhtoisi palasen pois kurkusta kiusaamasta. Brandy kakoi kohti itää ajellessa silloin tällöin. Yhdessä vaiheessa pysähdyimme sitten ostamaan ruisleipää, että josko se saisi mahdollisen karvan pois kurkusta ärsyttämästä ja vettä siihen päälle. Brandy oli vallan mielissään tästä syöpöttelytuokiosta.

Ryhmä rämä autossa. ylärivi Cata ja Prada ja alhaalla sitten Pate ja Brandy (c) Tanja


Vaan kun pääsimme taas yöllä kotiin ja Brandy otettiin pois autosta, varmistui se, mitä olimme karvan lisäksi alkaneet epäillä. Kennelyskä (veikkaamme, että Brandy sai sen jo latvian reissussa sillä itämisaika on vähintään sen kolmisen päivää ja muillakin latviassa olleilla koirilla on ollut kennelyskää..). Brandyn lähtiessä juoksemaan, se sai ihan hillittömän yskäkohtauksen, josta ei meinannut loppua tulla. Tätä sitten sairastettiin nelisen päivää, jonka jälkeen alkoi helpottamaan. Tämän lisäksi Brandyllä oli vissiin reissussa halennut kynsi, joka oli aika hurjan näköinen ja Brandy sitä vähän nuolikin. Mutta se ei varsinaisesti ollut koiraa haittaava, eikä erittänyt mitään (esim. verta) niin sain neuvon tulla näyttämään kynttä eläinlääkäriin vasta yskän mentyä ohi (koska esim. kynnen kuorimista vaativaa rauhoitusta ei olisi muutenkaan voinut yskässä tehdä).
Myös Jussi sai kennelyskän, joskin vähän pahempana kun Brandy. Jussilla yskä kesti reilun viikon ja ensimmäisinä päivinä sen kakominen oli niin rajua, että se sai aikaan oksennusrefleksin jolloin Jussi oksensi sitten mahansa sisältöä ulos, limalla kuorrutettuna.

Brandyn yskää videolla


Jubba unilla


Tänään 6.11 yskät on molemmilla koirilla ohi ja karanteeniviikkokin alkaa olla lopuillaan, joten kävimme näyttämässä kynttä Martinalla. Brandyn kynsi olikin lähtenyt parantumaan erinomaisesti iteksijään, joten ei tarvinnut kuin muutaman viilauksen kynsiviilalla parempaan muotoon ja vola. Lupa rällätä! Vihdoin päästään siis kunnon lenkeille ja normaaliin arkirytmiin!

Brandy pääsee leikkimään irrallaan, ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon!

ERInomaisen arvoinen reissu Latviaan

Kuten otsikko kertoo... olisihan sieltä jotain ekstraakin voinut tulla, mutta näillä mennään!

Perjantaina 11.10 aamulla siis kasvattaja Mia tuli meitä hakemaan ja siitä suunnattiin kohti savonlinnaa hakemaan Brandyn sisko Prada (Zharmant's Baileys) kyytiin, josta sitten Mikkelin suunnille hakemaan kyytiin Maiju ja koiransa Wolff-house Caratia Okajee eli Cata. Siitä lähdettiin sitten muutaman pysähdyksen taktiikalla suuntaamaan kohti Helsinkiä ja satamaa, josta sitten mentiin laivakyydillä Viron puolelle. Viron puolella ei sitten paljoa pysähdelty vaan talla pohjaan ja etelän suuntaan ajamaan.
Kello taisi olla lähemmiltä puoltayötä kun päästiin kohteeseen, eli Latviaan.

Brandy poseeraa latvian reissussa


Minä, Maiju, Cata ja Brandy asuttauduttiin samassa huoneessa (ja sängyssä :D) ja yllättävän kivasti meni yö. Koiratkin osasivat rauhoittua nukkumaan.
Seuraavana aamuna (la 12.10) saatiinkin nukkua ihan hyvän aikaa, sillä kehät olivat vasta kolmen(?) aikaan päivällä. Syötiin älyttömän hyvä aamupala hotellilla jonka jälkeen suunnistimme hyvissä ajoin kohti näyttelypaikkaa. Mikä osoittautui erittäin hyväksi ideaksi, nimittän se tie, jota meidän piti mennä näyttelypaikalle, oli poikki... Ja se oli poikki sen takia, että juna oli hajonnut juuri keskelle tasoristeystä........... Navigaattori tietysti sai hepulin kun yritettiin etsiä vaihtoehtoista reittiä ja toise navigaattorin mielestä mitään muuta reittiä ei ollut kun tämä kyseinen. Karttakirjassakin oli sivunvaihto juurikin sopivasti tässä kohden, joten siitäkään ei oikein saanut mitään selvää. Hiukan meinasi hikeä pukata.
Sitten ystävällinen papparainen tuli meille höpöttämään jotain... latviaksi. Ja ilmeisesti muita kielivaihtoehtoja ei ollut saatavilla (niinkun harvassa muussakaan paikassa ko. maassa..). Onneksi näyttelypaikkakunnan nimen mainitessa pappa oivalsi päämäärämme ja huitoi käsillä vuoron perään, että mihin suuntaan kääntyillä. Käsiviittomien avulla ja muita autoja seuraamalla pääsimme kiertoteiden kautta sitten tälle tielle mikä oli poikki ja navigaattorikin ymmärsi jälleen missä ollaan ja paikansi meidät loppujen lopuksi päämääräämme.



Näyttelypaikka oli AHDAS. Jep. mikään muu sana ei kuvaa sitä paikkaa. Niin ja senkin voin sanoa, että kehämatto oli liimattu niin huonosti paikalleen, että se oli "löysä", joten kun siinä juoksi, niin matto lähti ikäänkuin "alta". Muuten se oli hyvä juosta, eikä koirat liukastelleet.
Ensimmäisenä päivänä Brandy oli todella vaisu. Sitä ahdisti se halli ihan selvästi. Makupalat maistui, mutta ei sillä teholla mitä normaalisti. Myöskään häntä ei viuhtonut lakkaamatta, niinkun yleensä. Otimme siis salaiseksi aseeksi lelun, joka saikin Brandyyn vähän eloa ja reippautta!

Köh. Kehässä oli nähtävissä pienen pientä "naamalla kurvailua". Tuomarihan meillä oli latvialainen, joten aika hyvin kaikki latvialaisomistuksessa/handlauksessa olevat koirat kurvailivat kärkisijoille, kuten myös Brandyn luokassa, josta olen edelleen hiukan katkera..

ERI AVK2



Brandyn arvostelu lauantailta;
"Strong male, a bit long in body. Correct type of head, correct expression. Correct topline, but a bit long in loin. Good volume of body. Correct angulation, but need stronger hind legs. Correct temperament."
ERI AVK2

Tuomarina Ligita Zake 

Näyttelypaikalta suunnattiinkin sitten Riikaan vähän shoppailemaan ja syömään, josta sitten hotelille ja hyvissä ajoin nukkumaan.

Seuraava päivä (su 13.10) alkoikin vähän aikaisemmin, koska kehät oli muistaakseni 12 aikaan. Tällä kertaa matka näyttelypaikalle sujui ilman kiertoteitä. Näyttelypaikka oli edelleen ahdas, mutta kehämme oli tällä kertaa vähän väljemmillä vesillä, joten meidän kehän laidalla ei ihan hirveää ryysistä ollut.

ERI AVK2 SA PU5







Brandyn arvostelu sunnuntailta:
"Correct size. Good body (jotain?), good coat. Normal temperament. Good movement."
ERI AVK2 PU5 

Tuomarina Savicic Nebojsa

Latviasta ajeltiinkin talla pohjassa hyvää kyytiä aina Joensuuhun asti. Kotona olimme joskun neljän maita aamulla. 

Lisäksi täytynee mainita, että matkakumppanit pärjäsivät oikein kivasti. Puolet kunniasta otan tietenkin itselleni, koska handlasin Brandyn kaunista siskoa Pradaa. Lauantaina Prada oli PN4 ja sunnuntaina aika makiasti (ainoana pitkähäntäisenä narttuna!!!) ERI AVK1 SA PN1 SERT VSP!! (muistilapuksi myös, että tälle tuomarille kannattaa koira esittää vapaasti ;))) ) Catan tulokset oli la ERI JUK2 SA ja su ERI JUK2.

Sisko ja sen veli, Prada ja Brandy

Sisko ja sen veli, Prada ja Brandy


Terveet näkimet!

Käväistiin 9.10 Kivuttomalla järjestetyssä kimppatarkissa molempien koirien kanssa. Silmätarkastajana toimi eläinlääkäri Jaana Pätilä.

Molemmat koirat saivat terveiden silmien paperit!
Brandyn lappu oli täysin moitteeton, ennen tippoja ja tippojen jälkeen!

Jussin lapussa taasen oli joitain "moitteita", muttei mitään vakavaa tai mistä tulisi huolestua.
Jussin lappuun kirjattiin pieni lasiaisvuoto/juoste vasemman silmän taka-osaan, mutta pääsi silti tervein rastitetun paperin kanssa läpi!

Esim. treeniä

Hupsista. Lähti liian aikaiseen :D

No mutta asiaan. Käytiin syyskuun lopuilla treenailemassa sekä tokoa, että agia. Joskaan en juurikaan muista niistä yhtään mitään.... Pitäs vissiin kirjottaa treenien jälkeen aina.. Facebookpäivityksien perusteella on kuitenkin ilmeisimmin mennyt oikein kivaisasti.

26.9
"Brandy teki kokonaisen keinun!!!! Ihan itse! Byhyyyyyy :'))) Nyt vaan hiotaan siitä hyvä ja nopeampi keinu. Upeeta kepittelyä ja kontakteja myös. Muuten aika rimanroiskimista. Ja muistina taas itselle, _ÄLÄ TEE LIIKAA_. Pitää yrittää muistaa jarrutella omaa tekemisenhalua vaikka Brandy niin hienosti aina välillä tekeekin" 

muutamat videot sitten samaiselta päivältä;






30.9

"Hitsit, että miulla oli pätevä agikoira tänään, teki just niinkun mie käskin (eli myös väärin :D)! Kepeillä tosin oli joku kummallisuus, koska lopetti kepittelyn, ihan joka kerta puolivälissä ja ei löytänyt rytmiä ollenkaan. Piti sitten ottaa ohjureita, että saatiin muutama puhdas suoritus alle. Mut hienoa puomia ja keinua teki!"



1.10
"Brandy oli tänään tokossa oikein pätevä ja völinääkin oli vähemmän. Täytynee ottaa tavaksi lenkkeillä 2h ennen treenejä Hieno paikkamakuu oli vielä lopussa, ehkä se siitä korjaantuu ! Saatiin myös parannettua jäävää seisomista, joskin kouluttaja oli vähän sitä mieltä, että olen aavistuksen liikaa perfektionisti siinä."

 on se hyvä toi facebook, kun tunnun päivittävän sinne enemmän koirien juttuja kun omia.. Tai ainakin hyvin monet päivitykset liittyy jollain tapaa koiriin..

sitten vielä kevennykseksi video lenkiltä... ja toinenkin