Paljon aksaa paksaa ja yks mölytoko

Noni, johan siitä kuukausi taas kerkesi vierähtääkkin. Ei vaan tunnu koskaan olevan sopivaa aikarakoa raapustella.

No mut nyt laitan sitten muutamat treenit ja niistä pienet koosteet raaspustettuna ja joistakin on myös videomateriaalia.

23.3 Ohjatut treenit
Ratapiirros seuraavanlainen

Meillä rata tyssäsi jo oikein tehokkaasti 1-2 esteille, kun koira ei olisi millään halunnut hakea tuota 2 sivuttaista hyppyä. Pakkovalssihan siihen tehtiin. Ensin koitettiin pakkovalssia ihan esteen vieressä, mutta koira rynnisti ohi, koska ei saanut tarpeeksi "tönäisyapua" esteelle. Otettiin stten vähän etäisyyttä esteeseen, että saan pakkovalssin yhteydessä otettua yhden "tönäisyaskeleen" esteeseen päin. Tämä vallan toimikin ja koira ylitti esteen. Vaan tarkoitus kun oli, että pakkovalssin suorittaisi esteestä kauempana, eli tuolla kolmosputken tuntumassa, niin kävi meille vähän hankalaksi, koska Brandy ei yksinkertaisesti osannut. Kotitreeniin meni tämä.
No sitten minä onnistuin kiirehtimällä ryssimään meidän A:n kontaktin. Koira otti älyttömän hienosti kontaktin, mutta otin sen palkkaamatta mukaan tuonne putkeen, joten arvata saattaa, että koira lähti seuraavilla kontaktisuorituksilla jo liikkeeseen mukaan, vaikkei lupaa siihen ole. Hinkattiin hetki tätä pysäytystä kuntoon, ettei siitä saa lähteä liikkeeseen mukaan.
Sitten olikin tämä 7-9 esteen hässäkkä, jossa minä olin auttamattomasti hyvin useasti myöhässä sekä omalla liikkumisellani pilasin koiran linjat. Tätä treenattiin.


Treenasin sitten tuota 1-2 asteen systeemiä itekseni vapaavuorolla ja oli kuin siinä ei mitään ongelmaa olisi koskaan ollutkaan. Sain ottaa ihan kunnolla etäisyyttä esteeseen ja Brandy teki niinkuin olisi aina tehnyt.

30.3 Ohjatut treenit

Näissä treeneissä treenattiin aika pitkälti tuota 1-5 hässäkkää, eikä taidettu sitä pötkössä kertaakaan ottaa, vaan lähinnä osissa. Sitten olikin kilpajuoksu 5- 6putki ja 7-8. Sai kyllä ihan oikeasti juosta, että nimeksikään kerkesi tuonne 7 esteelle ohjaamaan. Brandy tuli myös tosi hienosti itsenäisesti tuon 6 putken, vähän arvelin, että juokseeko ohi, kun en ole varsinaisesti sinne ohjaamassa, mutta ei juossut. Putkesta kepeille oli vähän vaikea juttu ja olin itse sataprosenttisen varma, että mun pitää keretä juoksemaan putken päätyy viemään koira paremmalle linjalle, mutta juttu toimi loppujen lopuksi paremmin niin, että jarruttelin koiraa ja annoin sen hakea itse kepeille ja seisoin kauempana.

6.4 Ohjatut treenit

2:lla en oikeen meinannut malttaa että koira tulee kunnolla käteen, joten olin liian nopsakka pakkovalssin aloituksessa ja koira hyppäsi esteen väärältä puolen. No kun osasin sitten loppujen lopuksi odottaa, niin valssi heti siihen perään ja koira kiertämään 3. Tässä sitten olisin kovasti halunnut tehdä sellaisen persjätön tyylisen ratkaisun, mutten onnistunut sitä puhtaasti tekemään ja koira aika ätäkkään lähti tuonne vieressä olevaan putkeen. Päätettiin kokeilla sitten sellaista, että ihan vedän koiran tuolta esteen yli vähän niiston tyyppisesti ja sitten siihen puolivalssi tms. ja sitten putkeen, että koira oli tavallaan koko ajan minulla hallussa. Sitten kovaa juoksua 4 putki 5 este ja A:n alla olevaan putkeen. Tämä oli sikäli hankala, että minun piti aika pitkälle viedä Brandy tuonne putkeen, koska A olisi ollut kiva. Sieltä sitten olisi pitänyt olevinaan jotenkin keretä tuonne 7 ja 8. En muista lopputulosta, että kerettiinkö edes :D
Koitettiin lopuksi sitten tuota irtoamisleijeröintipätkää, elikkä puomilta 19-21. Ainut mikä tuotti ongelmia oli tuon 19 poispäinkäännön kanssa. Brandy ei tajunnut sitä ei yhtään. Vaikka miten käänsi ja ohjasi ja palkka oli odottamassa, niin silti se ampui tuonne nurkkaa kohden yksi-kaksi sinnepäin toistoa taidettiin saada. Tätä harjoitteluun!
No enivei, otettiin sitten ihan "normiohjauksella tuo 19-21. Siinä ei ollut mitään ongelmaa. Koiraa ei voinut vähempää kiinnostaa, että lähdin aivan eri suuntaan ja jäin jälkeen se painoi oikein hienosti eteenpäin. Palkattiin se kylläkin jo tuohon 20 esteen jälkeen, mutta sen yhden toiston jälkeen tultiin siihen tulokseen, ettei se siinä välissä kyllä palkkaa tarvitse ja ampuu aivan varmasti myös sen 21 esteen ihan ongelmitta. Kokeiltiin sitten vielä tuota putkeen vetämistä, ei pikkuinen päti sitä ihan oikein tajunnut, mutta haki kuitenkin putken toisen (väärän) pään, josta kuitenkin palkattiin, koska haki putkeen joka tapauksessa.

11.4 Saija Mustosen agilityvalmennus

Rata oli varsin kiva. 1 este, 2 takaakierto 3 takaakierto ja siihen saksalainen ja A. Meillä tosin Saija sitten sanoi, ettet kyllä mitenkään tuohon ennätä tehdä saksalaista, että tee sylkkäri. Ja se toimikin vallan mainiosti. Sitten oli pitkä luukuttelupätkä A:lta, muuri, hyppy ja pituus ja siitä hiukan käätäen hakien kepeille. Vähän epäröin, että näinköhän Brandy hakee noin kovasta vauhdista kepeille, mutta se haki ne ihan älyttömän upeasti! Hieno Pätvä! Kepeille sitten palkkasin, koska tiesin, ettei kestä jos itse lähden etenemään kepeiltä seuraavalle esteelle. Seuraavalle esteelle tosiaan jarru ja valssi. Ja sauraavalle esteelle. Jossain vaiheessa annoin 10-11 esteen välissä niin jämäkän tässä käskyn (vahingossa) että Brandy teki ihan älyttömän hienon välistävedon jos se vain olisi siihen rataan kuulunut.

Sitten videoltakin nähtäen puomin jälkeen este, johon piti tehdä puolivalssi, että Brandy kääntyy, eikä lennä turvallensa, niinkuin ensimmäisessä toistossa. Sitten keinu, jossa ensimmäisellä toistolla lievähkö lentokeinu. Keinun jälkeen persjättö putkeen, este ja sitten ikäänkuin viistottaen hakien takaakierto (joskin makseilla tuli oikeastaan ilmaiseksi), itse tosi kävin varmuudeksi aina vähän tuuppaisemassa, sitten seuraava este, jonne vein koiran vähän liian pitkälle, josta en sitten kerennyt tarpeeksi hyvin niistoon, jolloin koiran reitti levisi aika herkästi. A, muuri ja siihen taas ajoissa kääntyminen ja jarrukäsky, että koira tietää, jotta käännytään. Kerran annoin turhan täpäkän jarrun ja kesken kovan vaudin A:lta muurille se kääntyi pois, eli jarru toimi älyttömän hyvin! Siitä taas keinu, valssi, este este, putkeen kierto ja niisto. Sitten seuraavalle esteelle piti linjata aika huolella, varsinkin kun Brandy ei vielä ole niin estehakuinen, muuten se tuli ohi.

Video koulutuksen loppupätkiltä. Ekaa pätkää ei muistettu videioida.

13.4 Ohjatut treenit

2 esteellä pakkovalssi, joka sujuikin varsin ongelmitta (onhan sitä treenattukkin....) sitten itse siirryin ripeästi esteen toiselle puolelle sillä aikaa kun koira oli putkessa. Niisto siihen sitten. Ongelmakohdat 5-6. En uskaltanut edetä riittävän edistävästi, enkä luottanut koiraa, että se tulee ja menee. Neloselta olisi pitänyt reippaasti lähteä jo vitoselle, mutta jostain syystä jäin odottelemaan koiraa hyvin useasti, jolloin olin jo kutosella myöhässä ja sain koiran niskaani. Jäin kyllä siinä kutosellakin varmistelemaan (ihan turhaan) että koira tulee siitä yli. Sitten seiskaputkeen. Sitten piti juosta nopsakasti. Oma suunnitelmani oli, että juoksen ripeästi pituuden taakse ja otan koiran sieltä vastaan. En ollut tarpeeksi rivakka. Kouluttaja sitten suositteli, että putken ja pituuden välistä juoksen, persjättö, koiran linjaus ja eteenpäin. Helpommin sanottu kun tehty. Brandy aika ohjuksena ampui putkesta ja sai kyllä olla ajoitukset aika kunnossa, että saatiin homma sujumaan. Vitosella olisi sitten pitänyt keretä olla linjaamassa, muttei mitään tsäänssejä. Joten yritys hyvä ottaa koira haltuun ja viedä putken oikeaan päähän. Vikalla toistolla videossa näkyy oikein hieno ampuminen väärään päähän.  Eka toisto maagisesti täydellinen, tokassa jarrutin tässätässä liikaa.

Video

Möllitoko 13.4
Sitten viimeisenä, muttei vähäisimpänä (tai sitten nimenomaan vähäisimpänä)... Meidän möllitoko, tai ehkä pikemminkin MÖLYtoko. Kyllä. Nimensä veroisesti. Koira piti ääntä IHAN koko kokeen ajan PAITSI paikkamakuussa oli ihan hiljaa. Tehtiin AVO-luokan suoritus. Enivei. Koira kävi ihan hillitömillä kierroksilla.
Paikkamakuuseen (8) valmistautuessa se piipitti ja kerkesin jo ajatella että mikähän piippausvieteri sen on sen makuun ajan ja pysyykö edes paikallansa. Mutta kun koiran käskin maahan se ei enää piipattanut yhtään. Itsehän tein paikkiksen tavallisesti, enkä piilopaikkiksena. Reilut kolme minuuttiahan se suorittaa tosi hyvää piilopaikkista yksin, mutta koskaan ei oltu häiriössä tehty, niin en viitsinyt sitten tähän saumaan sitä iskeä. Mutta älyttömän hieno tavallinen paikkamakuu oli, oli tosi täpäkkänä, ei juurikaan tuijjotellut muita ilmansuuntia, ei haistellut tms. Viimeisellä minuutilla jossain vaiheessa laski päänsä maahan, muttei mennyt lonkalleen ja tapitti edelleen tiiviisti minua.

Oltiin suoritusvuorossa toisina ja koiria oli yhteensä luokassa neljä tsipaletta. Kehään mentäessä piippasi taas.
Seuruussa (8) völähti liikkeelle lähtiessä. Kokeessa seuruu tuntui omaan makuun ihan hirveän laiskalta työskentelyltä ja tuntui, että koira on vain päiväkävelyllä, eikä sitä kiinnosta tuon taivaallista. Ei ollut normia täpäkkää Brandyseuruuta, mutta videolta katsoen, ei se kyllä päiväkävelyltäkään näytä. Perus hyvä seuruu, ei ihan Brandyä mutta kuitenkin. Seuruun loppupätkillä vissiin keräs kierroksia ja seurasi hetken normiBrandynä. Sitten tulikin seis ja siitä lähdettäessä alkoi haukkuminen, liekkö sitten tuli jo niin paljon kierroksia, ettei enää pääkoppa pystynyt pitää meluja mahassa.
Liikkeestä maahan (10) seuruu tuntui taas omiin näppeihin tosi tahmealta, mutta videolla ihan jees. Maastoutuminen erinomainen, vähän ehkä vino? Muuten oikein olen tyytyväinen.
Luoksari (7) en odottanut tältä ihan hirveästi, koska ei olla koemuodossa pitkääääääään aikaan tehty. Lumipalloleikein lähinnä lenkeillä treenattu. Otin käteen pallon, jolla ajattelin palkata jos tekee hyvän stopin, mutta kuten näkyy, ei stoppi ollut kovin hyvä. Hyvin kuitenkin laukkasi molemmat pätkät.
Liikkeestä seiso (10). Tässä seuraaminen oli mun makuun jo vähän reippaampaa, mutta mieleen hiipi hiljainen ajatus, että meinaakohan se sitten pysähtyä lainkaan. Hyvin pysähtyi, joskin itsellä oli kokeessa sellainen tuntuma että se liikkui perään. Eihän se liikkunut. Etujalkoja taisi yhden askeleen siirtää, mutta takaset ovat paikallaan. Mutta videolta katsoen, hyvin epävarma tuo jääminen. Haistelee ja ihmettelee.
Nouto (10). Ai hittovie miten hieno!!!! Vieraalla kapulalla vieläpä. Hallin kapula otettiin käyttöön, kun unohdin omani. Ei ole varmaan koskaan tehnyt noin hienoa noutoa. Olisin palkannut ruhtinaallisesti, mutta sitten tuossa edestä sivulle siirtyminen louskautus pilasi kaiken, enkä halunnut siitä sitten palkata. Pikkasen ehkä aavistuksen tuli liian likelle, kun seisoi osittain minun jalan päällä ja sitten toi perusasento hitusen vino, mut muuten..
Kaukot (10) oli upeet myöskin. Eka kerta kaukoja näin isossa häiriössä. Kotona ollaan kyllä sisällä tuolta etäisyydeltä avokaukoja tehtykkin.Ja mikä positiivisinta noissa kakeissa, niin ne oli suorat, koira ei lähtenyt vinoon kenottamaan, niinkun sillä on välillä kurjana tapana ollut. Palkkasin kaukojen jälkeen raksuilla. Joskin se sanoi piip jokaisella vaihdolla.
Hyppy (10) ei moitittavaa. Ehkä hitusen hidas istuminen, mut oon oikein tyytyväinen. Palkkasin raksuilla.
Kokonaisvaikutus 9 tätä oisivat minun puolesta saaneet ronskisti alemmas pisteyttää tuon mölyämisen takia.

AVO1 180p sij. 2/4

Päälimmäisenä jäi negatiivisesti mieleen tuo ääntely. Nyt oli huisisti isompaa kun koskaan milloinkaan ennen, eikä ennen ole koskaan HAUKKUNUT. Mutta ei piippaaminenkaan ole koskaan ollut noin pahaa. Veikkaan, että kierrokset nousi ja kupista huljui vaan yli. Epäilen, että syynä on se, ettei olla juurikaan tehty häiriössä ja oltiin AGIhallissa. Tuon piippaamisen kun saisi pois. Joskin meille on muutama kouluttajakin sanonut, että piippaamista tuskin saa koskaan ihan kokonaan pois. Mutta tuo haukkuminen oli kyllä itsellekkin vähän ylläri. Piippaaminenhan me ollaan kentällä saatu oikeestaan kokonaan pois, hallissa tokoillessa sitä hiukan vielä esiintyy..
Teknisestihän koira suoritti kiitettävästi. Nyt treeniin hiljaisuus ja siirtymiset.

Video

Sitten vielä yleismaailmallisia asioita.

Brandy kävi mätsärissä 28.3 ja oli PUN3. Oydahan minun piti sinne alunperin viedä, mutta se kurja nulikka aloitti juoksut muutaman päivää ennen.

Brandyä muistettiin Pohjois-Karjalan Seurakoirat Ry:n toimesta vuosikokouksessa 29.3 muotovalionarvosta!

Lisäksi kävin muutama viikko takaperin laittamassa Oydan alustavasti valmiiksi tämän viikonlopun Outokummun näyttelyä varten. Tänään käyn sitä vielä Brandyn ja Jussin treenaamisen jälkeen laittamassa että on sitten vimpan päälle huomista varten. Tässä neiti kuitenkin pari viikkoa sitten. Hyvinhän se tuntu kaljuuntuvan tuon juoksun seurauksesta :D

Maanantain ja keskiviikon agilityt!

Maanantaina 9.3 meillä olikin ohjattu agi. Rata oli ilmeisesti 1lk:n rata, muutamaa kommervenkkiä lukuunottamatta. Radan pohjapiirros oli seuraavanlainen;

Ja vaikka koska meille erikoisherkkuna tarjottiin tällainen helppo luukutusrata, keksittiin siihen muutama muuttuja vaikeuttamaan asioita. Rata piti ohjata "ilman käsiä", eli käyttää vain muita vartaloapuja ja ääntä kertomaan koiralle mihin mennään. Se olikin ihan uudenlainen haaste meille molemmille.
Heti 3 putkessa meille tuli ongelma, koska koira ei osannut minun vartaloavuilla hakea sinne, ja minun piti keilata koira sinne todella voimakkaasti. Myös kepeille haku oli hiukan hukassa ja koiralla tuntui olevan vähän turhan hoppu edessä häämöttävään putkeen, koska ei muutamaan kertaan meinannut malttaa kepitellä loppuun asti. Älyttömän hieno puomin alastulo kontakti, jossa pyysin kouluttajan palkkariassarina koiran palkkaamaan, koska oli niin hieno, eikä juossut laput silmillä läpi, niinkun sillä on tupannut olemaan tapana treenien ensimmäisiä kontakteja tehdessä...
10 putkella lähti tosi mukavasti minun mukaan, eikä ampunut suoraan nenän edessä olevaan putken päähän, joskin mulla oli ihan älyttömän voimakas vartaloapu ja juoksin todella voimakkaasti "putken ohi", joten koira siitä hiukan hämääntyi ja meinasi juosta minun kanssa putken ohitse. Tässä välissä minä juoksin liian hiljaa, enkä kerennyt valssaamaan esteelle nro 12 joten se levisi kuin jokisen eväät. Tätä taidettiinkin treenata sitten iso osa treenistä. Brandy ei myöskään valssin jälkeen osannut hakea kunnolla minun vasemmalle puolelle, joten palkattiin ihan siitäkin, että hakee pelkillä vartaloavuilla sinne vasemmalle ja käsi laskeutuu vasta kun palkkaan. Brandy ei myöskään osannut ilman minun käsiapua leijeröidä tuota 3&19 putkea hypätessään estettä nro 14. Tätä sitten yritettiin treenata etupalkan avulla, ei ihan saatu toimimaan halutulla tavalla.

Keskiviikkona 11.3 sama rata itsenäisesti harjoitellen. Annoin itselleni (ja koiralle) sen verran helpotusta, että tehtiin ihan normaalisti käsiä käyttäen. Putkeen hakeminen ei ollut käsiapujen kanssa mikään ongelma. este nro 4 levisi jonkun verran, sain vähän parannettua kun annoin jarrukäskyä siihen plus unohdin koiran putkeen ja se tuli selän taakse, joskin Brandy seivasi tämän tilanteen. Kepeille hakeminen oli tänään todella vaikeaa ja jos olin itse yhtään "liian kaukana/edellä" niin koira haki kakkosväliin. Kepitteli kyllä älyttömän hienosti joka kerta loppuun asti. Hyvät puomin kontaktit, palkkailin niistä. Sitten treenattiin tuota valssihässäkkää, muutamasti olin taas liian hidas ja täten auttamattomasti myöhässä. Otettiin teho treeniin ja alkoi loppuunsa sujua tosi kivasti. Plus harjoiteltiin tähän sitten vielä tiukkaa kääntymistä missä palkkasin vasempaan käteen. Haki heti vasemmalle paremmin, kun oli käsi mukana. Putken leijjeröinnissä ei ollut mitään ongelmaa, joten selkeesti tarvitsee leijeröinteihin käsiavun. Leijeröin myös esteen nro 5/20, koska olin auttamattomasti taas hölkkälenkillä, josta syystä myöhässä ja sen jälkeen paniikkihuusin koiraa luvattoman etäältä pussiin. Sinnehän se tottelevaisesti sujahti. Joskin se ei sitten pelastanut ollenkaan rengastilannetta, kun itse olin niin kaukana. Rengas ei muutenkaan ole vahva este vielä, jonka lisäksi oli todella haastavassa kulmassa. Tätä piti vähän harjoitella, että ylipäätänsä pääsee renkaasta puhtaasti läpi. Muutenkin nuo vaikeammat kulmat pitää renkaan kanssa ottaa treeniin, sillä... noh onneksi meidän seuralla on hajoava rengas.. Loppupätkä oli vähän sellaista tuuri/kalastelu ohajusta. Hyvin Brandy kuitenkin haki putken oikeaan päähän, kun annoin voimakkaan kääntävän vartaloavun. Loput kaksi estettä olisi varmaan pitänyt miettiä vähän viisaammin, koska ohaustekniikoita siihen tuli varmaan neljää erilaista....

Keskiviikon omatoimitreenistä videota

Myös Jussi oli keskiviikon treeneissä mukana, mutta Jussia kiinnosti enempi hallin hajut kuin hötsääminen. Kyllähän se mukana tuli, mutta ei sitä kyllä ihan älyttömästi kiinnostanut :P Kepit se osaa hienosti itsenäisesti kun olen sen oikealla puolella, mutta jos olen vasemmalla puolella, niin se tarvii "käsivispausta" tuekseen. Kontakteista ei harjaherralla ollut mitään muistikuvaa, kunnes ruvettiin hiukan miettimään, että pitiköhän siihen kuitenkin pysähtyä ;) Treenattiin myös paljon pussia, joka on Jussin inhokki. Lopulta pussi alkoi sujua todella hyvin ja sen pystyi itsenäisesti sinne lähettämään sitä suorittamaan. Hieno Kebab!

Pois se minusta

Hehheh, en edes jaksa puolustella itseäni ja suoranaista laiskuuttani blogin kanssa. Yli vuoden verran, jestas. Tammikuun lopusta taisin alkaa uutta ulkoasua piipertämään, mutta tekstiä en saanut aikaiseksi, vaikka ulkoasun sainkin paikoilleen. Jokui aika sitten oli tullut joltain Anonyymiltä pyyntö/käsky, että blogia tulisi päivittää, joten ehkä minä nyt sitten.

Vaikka kokeneemmat ja viisaammat minua kielsivätkin kirjoittamasta sellaista "mitä on tapahtunut" -postausta, niin aion olla kapinallinen ja kirjoittaa sellaisen pienen tiivistelmän kuitenkin.
Yleisesti voin meidän elämänmuutoksista sanoa sen verran että huhtikuussa ´14 muutimme koirien kanssa  kolmestaan takaisin "alkuperäisille" kotihoodseille. Eli emäntä pisti lusikat jakoon. Harmikseni tämä myös tarkoitti sitä, että Maissi-kissa (ja Munky-kissa) jäi myös meidän laumastamme pois.

Brandy
Viimeisin postaus käsittelee Brandyn omaa pientä ongelmaa, joka ei ole poistunut minnekkään, vaikka aika paljon ihmisiä olen aisian tiimoilta konsultoinut. Jonkunlaisen avun olenkin tähän löytänyt, mutta edelleen ongelma on olemassa ja jonkun verran stressiä aiheuttaa silloin kun asia on ajankohtainen. Olen jotenkin yhdistänyt tämän käytöksen tietynlaiseen "omimiseen". Tätä tapahtuu muitakin koiria kohtaan kuin Jussia, jos ns. kaikki "ainekset" sattuu kohdilleen. Mutta kaikki ollaan edelleen elävien kirjoissa ja samassa osoitteessa, joten mikään ihan ylitsepääsemätön ongelma ei ole kyseessä. Varsinkin nyt kun sitä on itse oppinut ennakoimaan. Onneksi.

No jos nyt pieni tiivistelmä siitä mitä Brandylle on vuodessa tapahtunut.

Mätsärit
Mätsäreissä Brandy kävi yhteensä 5 kertaa, joista tuloksina PUN1 BIS2, PUN ei sij., SIN ei sij., SIN1 BIS- ja SIN2. Kuten aina ennenkin, ihan ensiluokkaista käyttäytymistä.

Agi & Toko
Näitä hommia tehtiin vuonna 2014 ihan hävettävän vähän. Jossain agikoulutuksessa käytiin ja toodella satunnaisesti omalla treenivuorolla/irtovuorolla. Tokossa kesällä ja syksyllä tsemppailtiin saatiin korjattua liikkeitä, saatiin kasaan luoksarin stoppi, sitten se hajosi, sitten rakensin sitä uudelleen ja sitten se hajosi taas. Tällä hetkellä treenataan paljon kaukoja, luoksarin stoppia tosi varovasti. Tunnari ollaan saatu hajutunnistuksen avulla toimimaan ilman nouto-osaa sisätiloissa kotona kuudella ylimääräisellä kapulalla. Seuruussa treenataan kovasti oikeaa paikkaa, kun edistää niin villisti, myös oikeata virettä kalastellaan, nyt on liian korkea ja hermot ei pysy kasassa.
Nyt vuoden 2015 alusta sain kauan kadoksissa olleen treeni-intoni ainakin suurimmaksi osin takaisin. Päästiin OHJATTUUN agilityryhmään, joka on niin nappijuttu meille, ettei tosikaan! Kouluttajana meillä on hyvinkin tuttu piiskuri Laura. Paljon ollaan saatu hallintaa menoon, vaikka vieläkin se tahtoo paikoitellen olemaan hiukan liian vinhaa. Paitsi omalta kohdaltani, minun ongelmat on lähinnä ihailemaan ja ihmettelemään jääminen ja liiallinen hitaus. Ollaan aikalailla käyty vähintään 2krt viikossa hallilla treenailemassa. Omalla treenivuorolla ja yhdellä irtovuorolla, nyt olen pyrkinyt nostamaan kertoja kolmeen. Riippuen vapaista treenivuoroista, onnistuu tai ei. Treenaillaan agia ja myöskin tokoa. Plus sitten tietysti kotitreeni, joka on käsittänyt hömppätemppuja ja lähinnä perusasentopaikkaa sekä kaukoja. Näin tiivistettynä.

Tokovideo1
Tokovideo2
Tokovideo3
Tokovideo4

Agivideo1
Agivideo2
Agivideo3


Näyttelyt
Vuosi 2014 oli kyllä ihan näyttelyvuosien näyttelyvuosi!
Näyttelyvuosi lähti jo oman postauksenkin saaneesta Jyväskylän KV:sta, jossa tuloksena se ERI2 SA PU3 VARA-CACIB.

Seuraava näyttely oli Parikkalassa 3.5.
" Selvän sukupuolileiman omaava uros. Hyvä tiivis ylälinja. Oikeat mittasuhteet. Hyvä pään vahvuus. Hieman alas kiinnittyneet korvat. Hyvä eturinta. Riittävä runko. Hyvät kulmaukset takana. Tyypillinen karvapeite. Liikkuu hyvin sivulta, hyvällä askelpituudella. Hyvät edestakaisin liikkeet. Keskenään eriväriset silmät." 
AVO ERI1 SA PU2 VARA-SERT
Tuomarina Pirjo Aaltonen

Sittempä oli vuorossa Joensuun kaksipäiväiset.
Lauantai 17.5
"Masculin and very sound mover. Very good front, topline & hindquarter. Correct colours."
AVO ERI1 SA PU1 SERT CACIB VSP
Tuomarina Sirik Zafra, Israel

Sunnuntai 18.5
"3-vuotias, vahva, mittasuhteiltaan & tyypiltään erinomainen uros. Erinomainen sukupuolileima. Hyväilmeinen pää. Hieman raskaat & kookkaat korvat. Alaetuhampaat hieman epäsäännöllisessä rivissä. Vahva luusto & runko. Tasapainoisesti kulmautunut. Liikkuu erinomaisella askelpituudella, hieman löysästi edestä. Koira olisi enemmän edukseen kiinteämmässä kunnossa. Miellyttävä käytös. Esitetään edukseen."
AVO ERI1 SA PU1 SERT VSP
Tuomari Nina Janger

Viimeinen serti saatiin siis plakkariin! Brandy oli siis käyttötulosta tai luonnetestiä vaille Suomen muotovalio.
Vuoden viimeinen näyttely käytiin Nurmeksessa 15.6

"Kooltaan ja mittasuhteiltaan erinomainen, sopivan vahva uros. Hyvä kallo + kuono & purenta & silmät. Hieman raskaat korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvä luusto & käpälät. Erinomainen eturinta & runko. Riittävät kulmaukset. Hyvä karvapeite ja kaunis väri. Erinomaiset liikkeet."
AVO ERI1 SA PU1 VSP
 Tuomarina Hilkka Salohalla.

Vuoden 2015 näyttelyrupeama aloitettiin Ilomantsissa 18.1
"Voimakasrakenteinen uros, jonka toivoisin lanneosaltaan hieman lyhyemmäksi. Hyvä kallo-osa, huulet voisivat olla tiiviimmät. Hyvin rakentunut edestä, vahva raajaluusto. Liikkuu hyvin."
VAL ERI1 SA PU1 VSP
Tuomarina Tanya Ahlman-Stockmari

Video ilomantsista
Roppikehä


Luonnetesti
Minut Joensuun näyttelyn jälkeen lähes väkipakolla vietiin "esi-ilmoittautumaan" syksyllä järjestettävään luonnestestiin. Pitkään jahkailin ja mietin ja punnitsin. Loppujen lopuksi päädyin laittamaan sähköpostilla "virallisen" ilmon moiseen tapahtumaan. Vähän olin skeptinen sen suhteen, että onko Brandy vielä liian epäkypsä. Ja laukauksiahan se nyt ei ainakaan tulisi pääsemään läpi.. Aika turhaan jännäsin. Luonnetesti oli 13.9 ja pisteet näyttivät tältä;

Toimintakyky 1+ kohtuullinen
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taisteluhalu +3 Suuri
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +3 Vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus ++ Laukauskokematon
Yhteispisteet +180
HYVÄKSYTTY!
Tuomareina Tuomareina Lea Kilpeläinen ja Tapio Knuutinen

Luonnetestivideo

TÄMÄHÄN TARKOITTI SITÄ, ETTÄ BRANDYSTÄ TULI SUOMEN MUOTOVALIO! Ei huono.

Terveys
Päälimmäisinä muistikuvina on lähinnä revähdykset ja pahat jumit viime vuoden lopun puolelta. Niitä on hoidettu hieronnoilla. Hyvin ovat sitten menneetkin ohi. Lisäksi taisi olla yksi paha suolistotulehdus, mutta ei kai muuta mainitsemisen arvoista.


Jussi

Jussi on saanut jatkaa oloaan söpönä tissivälikoirana silloin tällöin temputellen. Jonkun verran sen kanssa on leikkimielisesti alettu treenailemaan tokon alo juttuja. Esim. jäävää maahanmenoa jne.

Temppuvideo1
Temppuvideo2
"Toko"video1

Jussi kävi ´14 kahdessä mätsärissä, joista tulokseksi SIN ei sij ja PUN ei sij. Nyt 2015 vuoden alussa käytiin myös mätsäilemässä SIN4 arvoisesti.

Muuten Kebabille ei kuulu sen suurempia asioita, paitsi nyt vuoden alussa eräällä lenkillä hän pissasi taas verta, aivan niinkuin viime vuonnakin samoihin aikoihin. Saatiin taas jälleen diagnoosi suurentuneesta eturauhasesta ja erittäin lämpimät suositukset kastrointiin. Noh, sitten koitti päivä 6.2 kun Jubba autaan tietämättömänä kohtalostaan kiikutettiin Tohtori Konnun vastaanotolle. Muutama piikki tuikattiin pyllyyn ja Jubbanen pääsi untenmaille. Nyt on jo toipuminen pitkälti ohi, eikä Jussi ole tainnut vieläkään tajuta, että häneltä on jotain haarovälistä viety. Ero koirassa tosin on nyt jo melko silmiinpistävä. Aiemmin minulla oli ihan älyttömän nirso koira, jolle ei kelvanneet minkään maailman maku-takuu tai nirsojen koirien ruuat, nyt minulla on koira, joka ei ole jättänyt ainuttakaan ateriaan väliin. Menee myös paljolti kaikkea ylimääräistä, mikä ei olisi aiemmin mennyt. Pöydille ei todellakaan voi enää vahtimatta jättää yhtään mitään syötävää, vaikkei se aiemmin ole ollut mikään ongelma, kun kumpikaan koira ei ole edes miettinyt koskevansa niihin. Lisäksi Jussista on tullut, noh ehkä vähän rauhallisempi, mutta myös älyttömän leikkisä ja entistäkin huomiohakuisempi. Juurikin esim. tuossa muutama ilta takaperin varsin jopa hämmästyin, kun Jussi _repi_ minun kanssa lelua kilpaa ja oikein tapporavisteli sitä! Jussi <3

 









Oyda
Nohevimmat varmaan ovatkin jo tietoisia, tai vähintään ulkoasusta huomaavat, että joukkoon on eksynyt myös kolmas koira. Tämä koira on Oyda. Oyda on oikein noheva pieni aussie neiti, joka on syntynyt 9.5.2014. Oyda haettiin viime kesänä Saksasta ja on viralliselta nimeltään Talisman Someone Like You. Oyda ei asu minun luonani, mutta on minun omistuksessani ja nään sen kanssa säännöllisin väliajoin, se on hoidossa luonani joitakin aikoja sekä satunnaisesti treenailen sen kanssa. 

Oikun kanssa ollaan käyty neljästi mätsäreissä tuloksin PUN4, 2x PUN ei sij. ja SIN ei sij. Lisäksi käytiin Ilomantsin näyttelyssä 18.1 tuloksella PEK2
Arvostelu;
"Feminiininen kokonaisuus. Hyvä kallo-osa, hyvät silmät, hieman raskaat korvat. Vielä kehittymätön edestä, etuosan tulee kokonaisuudeltaan vakiintua, taipumusta kääntää eturaajoja ulos. Kokoon sopiva runko ja raajaluusto. Liikkuu hyvin takaa. Runsas pentukarvapeite, hyvä käytös."
Tuomarina Tanya Ahlman-Stockmari 

Video ilomantsista

Agilityn yhteenveto ja hiukan tokoakin

Elikkäs 10.2 ainakin ollaan merkintöjen mukaan käyty agiliitelyssä.

Tehtiin tämänmoista rataa

2-3 -väli oli sinällään, vaikea, että Brandyllä oli ihan hillitön vauhti kun se tuli, enkä saanut sitä jätkevästi kääntymään tuonne kolmoselle. Jos ohjasin koira vasemmalla puolella, se ei kääntynyt järkevästi ja jos koira oli oikealla, se varsin nopeasti suhahti kakkoselta 11 putkeen.. Jos aloitin 2 esteestä, koira kääntyi vallan mainiosti, koska vauhtia oli paljon vähemmän.
Tosi kivasti Brandy myös kuunteli puomin jälkeen, että kumpaan päähän putkea kuului lähteä, vaikka väärä pää olikin vähän paremmin hollilla. Kun oikea putken pää (6) löytyi, niin minähän vallan pinkaisin kovaan juoksuun, että kerkeisin ohjaamaan kierron 8:lle. Hienosti Brandy aika itsenäisesti haki sitten 7 putken, vaikka menin reilusti edellä ja huusin vain putkea mennessäni. Näin vallan pätevästi kerkesin ohjaamaan 8 esteen kierron. Siitä sitten valssi ja 9-10. Sitten tulikin ongelma. En vaan kerennyt ohjaamaan 10ltä 11 putkeen. Aina Brandy meni väärään päähän, eli tuonne 4, koska se oli paljon paremmin hollilla. Tähän jäi siis ratkaisu keksimättä.
No jatkettiin sitten siten, että lähetin vain 11 putkeen. Sitten 13-15 tein ihan vaan "pyörittämällä", tässä ongelmana oli vähän se, että Brandyn hypyt tuntuivat menevän vähän pitkiksi, mutta se toimi. 17-18 oli tosi hankala ja ihan uusi kulma Brandylle. Ekalla toistolla vauhti oli niin kova, ettei ihan tajunnut edes mihin piti lähteä seuraavaksi, mutta toisella toistolla haki jo kepeille aika kivasti. Yllättävän hyvin haki kyllä, vaikka ihan uusi kulma oli. Kepeiltä oli myös kovin vaikea loppukulma tuonne putkelle, varsinkin kun olen varsin palkannut Brandyä kepeiltä eteenpäin, joten luonnollinen hakeminen oli Brandyllä eteenpäin. Enkä itse uskaltanut lähteä takaaleikkaamaan ennakoivasti, koska ei olla Brandyn kanssa sellaista treenattu. Loppu meni buenosti.

17pvä käytiin myös liitelyillä, mutta en ole piirtänyt tästä edes rataa, joten en kuollaksenikaan muista, että mitä tehtiin... Harjoiteltiin kyllä ainakin "estejumppaa", eli että Brandy oppisi hyppäämään vähän lähemmäs estettä, ettei aina hyppäisi kilometrin päähän esteestä.. Mutta muuta en sitten muistakkaan...

Sitten käytiin eilen, eli 25.2 OHJATUISSA agitreeneissä! Tästä riemusta sai maksaa 2,5e lisää, mutta se on kyllä ihan sen väärti ja maksaisin mielelläni vaikka 5e, koska tämä on meille oikeasti ihan mielettömän hyödyllinen! Tuntuu, että ei edistytä tuossa omassa ryhmässä juurikaan, koska mulle ei ole kukaan neuvomassa että miten kannattaisi jossain kohdassa ohjata tai jos koira tekee väärin, niin kertomassa että mitä minä teen väärin kun koira tekee väärin. Käyn varmasti jatkossakin joka viikko jos vain pääsen ja mikäli meidät joka viikko sinne otetaan :D

Aiheena oli putki-kontaktierottelu! Jos mietitään aihetta, niin treenit ei menneet kovin vahvasti, mutta yleisesti olin tosi tyytyväinen!
1-2 tosi kivasti ja kakkosen jälkeen koira vas. käteen ja siitä olisi _pitänyt_ mennä puomille. Kaksi ensimmäistä putkirallia oli ehkä enempi minun vikaa, koska rintamasuunta vähän viittasi putkeen. Mutta jossain vaiheessa putki alkoi selvästi olemaan enempi Brandyn mieleen, koska minun rintamasuunta oli selvästi ihan rajusti keskikentälle päin ja kouluttaja seisoi puoliksi putken suun edessä ja silti Brandy melkeimpä rynni putkeen. Kerran sitten otettiin ihan selvästi pelkkä puomi ja sen jälkeen ei enää putkeen hakenut, joten liekkö alkoi sitten ihan muistista tekemään, eikä niinkään ohjauksesta.
Koska Brandy pysyy melko pätevästi kontakteilla, niin jätin sen odottamaan puomin kontaktille ja menin itse valmiusasemiin neloselle, johon tehtiin pakkovalssi. 5-6 ei ongelmaa.Seiskalle sitten kierto ja niisto sekä siitä sitten lähetys ja hieno irtoaminen 8lle. 9llä ongelmana olin lähinnä minä itse, koska unohdin jatkuvasti ottaa koiran oikeaan käteen, jolloin koira luonnollisesti hyppäsi 9:n väärältä puolelta. Mutta sitten kun itse muistin, että mitä piti tehdä, niin saatiin oikein päheesti tämä toimimaan! A:lle hienosti ja siitä putkeen ja loppupalkka siihen.

Toisella rundilla ei ongelmaa ollut laisinkaan 3 puomilla, vaan Brandy haki suoraan puomille. Myös 6-9 meni virheittä, mutta sitten tulikin A - putkiongelma. Jostain syystä Brandy keksi nyt tuolla A:llakin tuon putken siellä alla ja haki siihen jatkuvasti. Joskin minun juoksulinja hiukan vihjasi ehkä putkeen, mutta sitä oli vaikea muuttaa, joten tultiin siihen tulokseen, että pysäytetään homma ihan pieneksi hetkeksi ennen A:ta ja putkea ja kerrotaan selkeästi kumpi on seuraava.
Kotiläksyksi saatiin niiston harjoitteleminen siten, että palkkaan niistossa ihan samantien siihen esteen taakse, että saataisiin niistosta tiiviimpi. Lisäksi omatoimista putki-kontaktierottelua siten, että olen varsin eleetön ja pidän kädet kurissa kun mennään kontakteille ja sitten kun putkeen, niin kädet saa heilua. Lisäksi kouluttaja tuli siihen tulokseen, että kontakteilla minun ei kannata enää palkata koiraa nameilla, vaan vapauttaa se mahdollisimman nopeasti ja palkaksi vain jatkaa rataa ja palkata se sen jälkeen. Koska kouluttajan mielestä Brandylle ehdottomasti paras palkka on se tekeminen, radan jatkaminen.

Hiukan tosin ärsytti, kun mentiin radalle, niin Brandy oli jostain syystä tosi röyhkeä ja meni moikkailemaan toisia koiria, vaikkei ennen ole niin tehnyt. Lisäksi tyttöjen pyllyt oli todella ihania ja niiden jälkeen piti jäädä vallan maiskuttelemaankin... Lisäksi jos kuuntelin kouluttajan ohjeita, niin Brandy oli tosi malttamaton, louskutti ihan jatkuvasti ja jos käskin sen maahan, niin se pysyi siinä ehkä tuurilla viisi sekuntia, jonka jälkeen nousi taas louskuttamaan. Tai sitten maahan käskiessä rupesi turhautumistaan tarjoamaan muita temppuja, kuten kierimistä ja kuolemistemppua..... Sinällään varsin ärsyttävää, koska oli ensinnäkin todella hankala kuulla, mitä kouluttaja sanoi ja toisekseen puolet keskittymisestä meni siihen koiran käskyttämiseen ja osat ohjeista meni vähän ohi.


Tokoilusta sen verran, että ainakin oletettavasti olen saanut seuruupaikkaa vähän korjattua, joskin tässä on käytössä vielä ihan hillitön käsiapu, mutta eiköhän se siitä hinkkaamalla parane sekin! Ja toinen hiukan edistysaskeleita ottanut liike on luoksarin stoppi! Vihdoinkin Brandy alkaa jarruttelemaan napakammin kun heilautan kättä. Joskin nyt on hiukan alkanut ennakoimaan ja hidastumaan, mutta tiedän, että ne on paljon helpommin korjattavissa sitten. Tai ainakin oletus on tämä. Katsotaan vain, niin kohta kiroilen, kun stoppi on täydellinen, mutta koira on kuin lönkyttävä lehmä...

Agijuttuja ja vetojuttuja!

Maanantaina 27pvä, kuten normaalistikin, mentiin agitreeneihin. Sinne oli rakennettu vallan helppo rata, joskin juoksemista taas oli.

Sellanen. Yllättävän kivuttomasti Brandy tällä kertaa pysyi lähdössä, muutamia kertoja sitä jouduin sinne palauttamaan ja muutaman kerran palkkailin. Vireet oli radalle mennessä yllättävän alhaiset, mutta ekan hypyn mentyä ne kierrokset nousi ja koira huusi pitkin rataa. No, ehkä tästä on suunta tosiaan parempaan! Tuo eka suora oli Brandylle jostain syystä tosi vaikea, tai sitten tein siitä sille vaikean. Brandy oli melko haluton tulemaan tuota 2 estettä. En tiedä johtuiko siitä, että siinä tuli ikäänkuin "seinä vastaan" vai imikö pussi sitä vain sitten niin kovasti (tuo pussi oli kyllä oikeastaan lähempänä 4 estettä, näin jälkikäteen tarkastellessani...). Kokeilin siten, että esteen 2 takana oli odottamassa ruokapalkka, että pääsisin itse jo vähän juoksemaan tuolla lähempänä pussia. Mutta Brandy ei millään itsenäisesti hakenut tuota kakkosestettä jos olin vähänkään kauempana. Sitten minulle tulikin kiire ohjaamaan nelosta ja putkea. Tosin minun onnini, että koira irtoaa niin pätevästi. Persjättö sitten tuohon puomille. Oikein pätevät kontaktit. 9 esteen ohjasin ensin tuolta oikealta puolelta, tai oikeastaan olin odottamassa 9:n takana, mutta tässä koira käytännössä hyppäsi päälle, eikä kääntynyt 10:lle Joten päätin ohjata vasemmalta puolelta, joskin silti piti äyskäistä aika käskevästi koiralle, että se kääntyi, vaikka pitkäksi se meni siitä huolimatta.10:n jälkeen koira vähän kyseli, että minnes sitten, mutta hyvin se sitten lähti 11 ja 12. Itse tein takaaleikkauksen sitten tuohon 10-11 välissä. Esteeltä nro. 12, Brandy kovasti haki vieressä olleeseen putkeen. Itse kuitenkin tajusin muuttaa omaa toimintaani, eli huomautin koiralle minne oltiin menossa ja käänsin selvästi oman rintamasuuntani puomille, niin johan koirakin tuli mukana. Joitakin rimanroiskeita tuli, pääasiassa 9-12 esteillä. Yhtään täysin puhdasta rataa ei saatu, joko ohjaus sössi jotenkin tai sitten rimoja roiskui.
Treenattiin vain vähän aikaa tätä rataa ja loppuajasta tehtiin vain keinuharjotuksia. Koitin saada keinulle vauhtia ja otettiin siihen erilaisia lähetyksiä. Eli kerrankin osasin lopetella ajoissa!

Sitten jos nyt jotain muutakin, niin käytiin maanantaina myös ostamassa pakastin täyteen (kirjaimellisesti ihan täyteen) koirille lihoja. Jonka lisäksi vierailtiin M&M katselemassa vetovaljaita. Melkein löydettiin sopivat, muttei kuitenkaan, joten jäivät kaupan hyllylle. Joskin ostin Nutrolin -öljyä.

Brandy edustaa valjasmallauksessa.

Sain sitten vinkin Joensuulaisesta yrityksestä, joka valmistaa mittatilauksesta koirille vetovaljaita. Soitin sitten paikkaan, kysyäkseni, että voinko tuoda koiran sinne mitattavaksi, jotta saadaan varmasti oikeat mitat. Itse vierastan niin paljon kaikkien mittatilausjuttujen tekemistä, koska aina tulee jotenkin vääränlaiset tai ei niin hyvin istuvia. En sitten tiedä, että onko mittaajassa vai tekijässä vika. Puhelimen päässä kuitenkin sanottiin, että heiltä mahdollisesti hyllystä löytyy sopivia valjaksia, joten eikun tervetuloa.

Tänään sitten lähdettiin päivälenkkeilyn ohella Brandyn kanssa karsikkoon kävelemään Polar Dogin myymälään. Pihalla odotti kuusipäinen huskylauma :D Varsin mukava oli herra, joka meitä palveli ja maltillisesti mallasi ja sovitti Brandylle erilaisia valjaita. Sopivat sitten hyllystä löytyikin, joten ei tarvinnut erikseen alkaa väsäämään mittojen mukaisesti. Ammattilaisen valitsemana, luotan, että valjaat ovat oikeanlaiset! Valjaat kustansivat 32e.

Siinäpä ne ihan uunituoreet Polar Dogilta ostetut Björkis -merkkiset valjaat!

Kotimatkalla sitten vähän jo harjoiteltiin vetämisen alkeita. Vein kepin odottamaan pienen matkan päähän, laitoin hihnan kiinni valjaisiin ja kannustin koiraa kepille. Ensin Brandy oli vedon tuntiessaan aivan hämillään, että mitähän kummaa ja lopetti vedon. Brandyähän on kovasti opetettu olemaan vetämättä hihnassa (vaihtelevalla menestyksellä, muttei se nyt ihan nelivetona vedä), joten ihmekkös kun oli vähän kysymysmerkkinä. Muutaman toistokerran jälkeen alkoi homma kuitenkin sujumaan sinne päin ja loppuun saatiin varsin kiva, melko pitkäkin pätkä pientä crossailua. Joskin mikä tässä nyt mätti, niin että hihna ei ollut joustohihna (joskin itse sitten pyrin omalla kädelläni joustamaan, ettei tulisi sellaista "nyppäisyä") ja että hihna tosiaan oli minulla kädessä. Mutta varsin pätevältä vaikutti tämä alku.

Josko sitten viikonlopun aikaan saatte kuulla hiukan enemmän tästä vetoharrasteista, sillä aikomuksena on mennä äidilleni viettämään muutama päivä. Ja jee! Siellä on potkuri! Eiköhän me sitä yritellä testailla, joskin ihan koiran mukaan mennään :) Voisin vaikka yrittää ihan videon muodossa teille tätä dokumentoida. Brandy ei ole tainnut edes koskaan nähdä potkuria, joten ihan alkeista lähdetään!
Kuulemisiin!

 

Suunnitelmallisempia treenejä

Kuten otsikko kertoo! Onneksemme olemme saaneet hiukan apua tähän suunnitelmallisuuteen, koska itse olen siinä varsin huono. Tämän takia pitäisi varmaan oikeasti kunnostautua esim. koulutuksien merkeissä.

Ihan ensimmäiseksi vaikka muutama meidän kaukokäskyvideoita. Ensinnä on AVO:n kaukot n. 2m välimatkalla ja sitten VOIn  m-s kaukoja ihan lähietäisyydeltä. Fb:ssä sainkin muutaman hyvän huomion, että käytän mm. naksua väärin, jota en kyllä ole yhtään tajunnut ja se lisäksi tuli mietintöjä, että onkohan Brandyn liian vaikeata tehdä "täydellisiä" kaukoja tuolla alustalla, eli liukuukohan sillä jalat, jonka takia se joutuu ottamaan joitain ns. tukiaskelia. Mmm-m, hyviä pointteja! Tämän takia videointi on erittäin hyvä keksintö + se että kykenee ottamaan palautetta vastaan ja käyttämään sitä hyväkseen!

 

Sitten agitreenailuja!
Maanantaina 20.1 omalla vuorolla oltiin ja kaksi koirakkoa meidän lisäksi, taas aivan uusia tuttavuuksia. No, meidän onni, että olikin vain niin vähän, sillä Laura jäi omalta vuoroltaan meitä vähän jeesaamaan, joka oli varsin mainio juttu, sillä Laura opetti meille mm. muutamia ohjauskuvioita ja hyviä vinkkejä!
Näissä treeneissä otettiin käyttöön myös ensimmäistä kertaa se _kontrollointi_, koira ei lähde juoksemaan pitkin kenttää kun on meidän vuoro, eikä se lähde väliajoillakaan pörräilemään omiaan. En varsinaisesti pitänyt koiraa sivulla, tai jatkuvassa kontaktissa, mutta se oli koko ajan lähellä ja otti kontaktia heti kun pyysin. Radalla en varsinaisesti huomannut käytöksessä eroa, mutta lopputulemana koira ei ehkä niin äkkiä väsynyt.

Siinäpä sen päivän rata. Meille Laura kuitenkin antoi teemaksi jaakotuksen(?) opettelun, lisäksi opeteltiin putkijarrua sekä ohjauksen "linjaamista". Tämä kaikki tapahtui esteillä 5, 4, 10 ja 11. Eli ensimmäisenä lähetettiin koira putkeen, joitakin askelia ennen putkea kutsutaankin koiraa,, jotta se osaa kääntyä putkesta mahdollisimman tiukasti takaisin. Sitten 4, ja itse olen linjaamassa tai jaakottamassa esteellä 10, josta sitten putkeen. Putkijarrussa muutaman kerran kutsuin koiraa liian kovasti, jolloin se kääntyi putkessa ympäri ja tuli samaa reittiä takaisin, käskyä vähän hillitymmäksi ja homma oli purkissa. Tuli myös kiinnittää huomiota siihen, että annan käskyn tarpeeksi ajoissa.
Tehtiin 10 estettä ensin linjaamalla, eli menin mahdollisimman oikeaan puolen päätyyn estettä ja kierrätin koiran linjan paremmaksi 11 putkea varten. Tässä tosin ongelmaksi muodostui se, että jäin ihmettelemään ja ihailemaan kun saatiin suoritus tehtyä ja en sitten ohjannut putkea kovin tunnollisesti, jolloin Brandy pätevänä poikana teki hienosti tosi tiukan kaarroksen ja etsi lähimmän putken pään, eli juuri sen väärän. Eipä haittaa, palkkaa silti! :)
Sitten tehtiin 10 myös jaakottamalla, ensin tuntui, että varmasti sekoan jalkoihini ja pyörin maassa. Vaan siitäpä se lähti sitten muutaman hösöttämisen jälkeen sujumaan. Ja tästä oli itsellenikin jotenkin helpompi jatkaa ohjausta putkelle. Suurimpana ongelmana tässä oli se, että minä hätäilen. MINÄ en malta tehdä rauhassa ja ohjata loppuun. Minulla on vähintään yhtä kiire seuraavalle esteelle kuin Brandylläkin, mikä sitten sotkee tietysti koko kuvion.
Jossain vaiheessa Brandy alkoi kuitenkin hiukka väsymään, mistä tuli riman pudotus, jostain syystä se paineistui heti kun pysäytin homman (eli lakkasin ohjaamasta) ja juoksi putkeen rallattelemaan yksinään. Kutsuin sen sitten luokse josta kehuin, pyysin maahan ja korjasin esteen ja taas kehu ja sitten mentiin taas. Brandylle jäi tästä kuitenkin huono mieli ja seuraavalla kerralla putkesta tullessa se kaartoi todella loivasti ja kiersi 4 esteen ihan pokkana, eikä selvästikkään halunnut sitä hypätä. Tehtiin muutama suoritus siten, että palkkasin ihan vain sen esteen suorittamisesta ja Brandyn paha mieli unohtui!

Sitten treenattiin ihan keskenään (piiskanheiluttajalaura oli tässä vaiheessa jo poistunut) 1, 2 ja 3 suoraa, koska epäilin, ettei Brandy suorittaisi sitä. Juupa joo, pitäisi vissiin siihen koiraankin luottaa hiukan enemmän. Ei ollut Brandylle ongelma eikä mikään. Koko suoran porhalsi varsin esimerkillisesti. Sitten treenattiin 3,4,5,6,7,8 sarjaa. Alkusarjassa ei ollut mitään ongelmaa, muutakuin lähdössä pysyminen. Brandy ei olisi millään malttanut ja varastikin useamman kerran. 5 putkeen varsin pätevästi haki hän, 5 putken jälkeen tuli ongelma. Vaikka omasta mielestäni minulla oli rintamasuunta, kädet ja jalat oikeaan suuntaan, niin putken sijaan Brandy olisi kovasti halunnut hakea keppejä. En sitten tiedä lukitsiko se ne aina putken suulta tullessaan, kun ei millään olisi malttanut kääntyä putkelle. Tässä jouduin siis jättäytymään lähemmäs, ja ottaa Brandyn "mukaan. Sinällään vähän huono, koska Brandy kiitää suoran putken valon nopeudella ja minun pitäisi olla ohjaamassa sitä seiskalle, että saisi linjattua paremmin kepeille. Ei siis saatu linjauksia menemään ihan kun oppikirjassa sanotaan. Mutta haki silti oikein upeasti! Mahti koira! Pilkottiin tätä aika paljon osiin.


Sitten, vaikka en olisi millään jaksanut rättipoikkirikkiväsyneenä lähteä hallille treenaamaan, sai Laura, vallan pätevänä supliikkimiehenä minut ylipuhuttua hallille treenaamaan putki-keppi erottelua keskiviikkoiltana 22.1 klo 21. Mainittakoon, että treenithän alkaa tuolloin 21, mutta minä lähden kävelemään treenihallille klo. 20.20 ja kävelen sieltä myös pois sen 40min. Eli, tunnin treenaamisen jälkeen, kävelyineen kaikkineen oli kotona hiukan vaille 23, jolloin, kumma juttu, ei väsyttänyt juuri ollenkaan enää :D

Joka tapauksessa, meidän treeniharjoitus näytti vallan tältä.

Ihan varma en kaikista estejärjestyksistä ole, koska me nyt ei taaskaan tehty kokonaisena tätä. Tämän päivän treenin teemana oli Brandyn mielestä lähdössä pysyminen (tai siis Ränen kohdalla pysymättömyys). Siis meinasi kyllä ihan huolella alkaa itseäkin kiukuttamaan, koska koira ei vaan kertakaikkiaan malttanut pysyä lähdössä. Se kyllä varsin hyvin tietää mitä siltä odotetaan, mutta ei kun ei malta. Lukemattoman määrän se lähti paikaltaan, vaikka välillä kävin paikallaan pysymisestä palkkaamassa. Väitän kuitenkin, ettei se palkka ole mitään verrattuna siihen, että pääsisi tekemään. Huoh. Tähän siis hillitön tehotreeni, koska varsin pyllystä tällainen toiminta MUR.
Tähän lähtösoheltamiseen meni luvattoman paljon treeniaikaa ja itse kenenkin energiaa. No kun päästiin asiaan, niin ensimmäisenähän minä olen siellä ryssimässä. En ohjannut tarpeeksi topakasti kepeille vaan koira hurahti persvillat tulessa putkeen. Eikun uutta yrittämistä. Nyt otin jopa linjat oikean suuntaisiksi, mutten jäänyt odottamaan koiraa ja kertomaan mitä sen tulee tehdä, ja taas putkeen. Laura sitten painotti piiska ojossa minua rauhoittumaan, hidastamaan, odottamaan ja ohjaamaan koiraa. Ja kun pysyin paikoillani, rauhassa ohjasin, niin kappas kummaa kun alkoi sujumaan. Tehtin monet hienot keppihaut ja kepittelyt ja kuten kuuluu, niin leijeröin seiskaputken. Sitten jalostettiin hommaa pidemmälle ja yritettiin saada kolmosta mukaan geimeihin. Ensin yritin merkkaamalla, mutta Brandy ajatteli, että kaarroksen on oltava tiukka ja kaahasi samalle puolelle kolmosta minun kanssani. Tämä saatiin loppupeleissä toimimaan kierrätyksellä, josta sitten pitikin hiki hatussa kirmata neloselle. Hienostihhan se sinne jossain välissä kirmasikin, mutta linja oli ihan ties mitä. Tehtiin sitten ihan 3 ja 4, 5 sarjaa ja yritettiin miettiä siihen sopivaa ohjausta. Kokeiltiin mm. valssia nelosen jälkeen joka ei toiminut mitenkään päin, koska en tosiaan voittanut kilpajuoksua Brandyn kanssa 3selta 4selle. Kerran jopa olin suht hyvässä ajassa valssaamassa, mutta koira oli kerennyt lukita jo ponnistuskohdan, jolloin noh. ei toiminut eikä koira kääntynyt niinkuin oli suunniteltu. Muutama ihan kiva suoritus sitten saatiin kuitenkin pohjille, siten, että kävin itse linjaamassa esteen luona.

Saatiin Lauralta sitten ihan hyviä treenauspointteja näitä olivat (muutaman oman lisäyksenkin laitoin) mm.
- Putkijarru
- Estekielto
- Minun rauhoittuminen ja kiirehtimisen lopettaminen (mutkun yhyy, tuntuu etten kerkeä!!!)
- Merkkaus
- Esteelle irtoaminen "linjalla"
- Erottelut
- Lähdössä pysyminen
- Pakkovalssi

Ps. jos ihmettelette, että kuka ihme tämä mystinen piiskanheiluttaja Laura on, niin tutustukaa ihmeessä.

Varsin vauhdikasta treeniä

Ihan näin yleisenä mietintämyssynä, välillä tuntuu, että Brandy on niin pirun hankala harrastuselikko. Sillä on niin paljon virtaa, niin paljon vauhtia ja niin kovat kierrokset joka asiassa. Tilannetta kuitenkin sikäli helpottaa se, että kaikesta huolimatta Brandyllä pysyy aika kivasti paketti kasassa, äänenkäyttöä lukuunottamatta. Se kestää myös toistoja, ilman että kierrokset tuplaantuisi (voiko ne enää enempää nousta? :D) tai että koira turhaantuisi.
Mitä tästä sitten on haittaa? Noh. Ihan päälimmäisenä kun Brandy käy kierroksilla, se ei aina ihan kerkeä katsomaan, että mistä se ottaa kiinni. Brandy ei missään nimessä näyki tai napsi, ei todellakaan. Sen sihti ei aina vaan toimi, joten patukan sijaan sen suussa saattaa ollakkin minun käsi, jonka se kyllä itse huomaa vallan pian. Lisäksi jos palkkaan sitä namilla, niin toisinaan sillä on niin kiire saada se nami, että saattaa mennä puoli kättä samalla kun nami. Tästä itseasiassa mainitsin eräissä juhlissa ja näytin kädessä komeilevia mustelmia, eräs juhlavieras oli ehdottomasti sitä mieltä, että ko. koira tulisi viedä piikille ja että sillä on päässä vikaa kun johtajaansa puree. Koira ei kuulemma voi purra vahingossa. Kyllä minä ihan vilpittömästi voin sanoa, että Brandy puree vahingossa. Niin pitkään kun se ei jää roikkumaan käteen, tai "pure tyhjään käteen" sanoisin osumien olevan 100% vahinkoja. Joskin, aiheessa pysyäksemme, saattaisi hutiprosentti olla pienempi, mikäli koiralla ei kierrokset kävisi ihan niin pilvissä.
Kierrokset ja vauhti haittaa harrastuksia mm. juuri sen vauhdikkuuden ja "kiireen" takia. Agilityssä Brandy ei aina ihan pysty keskittymään kaikkeen mitä se tekee. Sen pitäisi säädellä omaa vauhtiaan, tarkastella minun ohjausta, jonka lisäksi myös keskittyä siihen omaan tekemiseen. Noh... ei ihan aina onnistu. Yleensä Brandy joustaa omasta tekemisestä.. Useimmiten se on se vauhdin säätely ja radan suoritustarkkuus. Brandylle ei tunnu olevan ihan niin justiinsa vaikka muuri räjähtäisi osiksi pitkin kenttää, putket lentäisi pitkin seiniä tai joka ikinen rima roiskuisi, kuhan mennään ihan täysiä. Ihan täysiä meinaa myös sitä, ettei aina tarvitse jarruttaa esim. kepeille, vaan voi ihan hyvin mennä satalasissa ekaan keppiväliin, törmätä keppiin ja heittää volttia siinä kepin ympäri... Ohjausta se pyrkii lukemaan todella tarkkaan ja kuuntelee mitä sille kerrotaan, loppu vaan on sitten minusta kiinni.
Lisäksi koska Brandy käy niin kierroksilla, niin se väsyy nopeasti. Ylimääräinen, turha töhöttäminen vie sen energiaa siitä, mihin se varsinaisesti pitäisi kuluttaa. Esim. agissa se ei oikeastaan ole varmaan sekuntiakaan ravivauhtia hiljemmässä vauhdissa. Jos jään korjaamaan vaikka tippunutta rimaa, se juoksee ympyrää minun ympärillä, eikä esim. tule rauhallisesti seisomaan vierelle. Lisäksi se louskuttaa ihan turhasta ja huutaa nykyisin radalla kuin hullu. 
Vauhdikkuus haittaa myös toista pääharrastusta, eli tokoa. Paikkis on jo ihan pienestä pitäen ollu hankala juttu. Se on niin tylsää, maata nyt vaan paikallaan mitään tekemättä, vaikka ihan hyvin voisi vaikka vetää päätöntä rallia tai tehdä mieluummin vaikka seuruuta. Brandystä niin huomaa, että sillä on paikkista tehdessä ihan mielettömän tylsää siinä mielessä, että se tekisi mieluummin jotain muuta. Se on aina lähtökuopissaan ja levoton, vaikka paikkis on aina ollut rauhallinen juttu, annan rauhottavia signaaleja sekä palkkaan tosi eleettömästi liikkeen loputtua. Ei koskaan leikkiä tai suurieleisiä kehuja, ettei kierrokset nouse ja yhdisty paikkikseen.
Tämä näkyy myös ihan perustreeneissä, vaikka seuraamisessa. Brandyllä on kierrokset niin kovilla ettei se vaan malta tehdä tyynesti ja vähäeleisesti. Nyt meillä onkin isona ongelmana edistäminen. Edistämisen lisäksi Brandy myös keulii ja pomppii. Sen olemus on koko ajan sellainen "hhggggnnnnn!!! Eteenpäin, aaaa, siistii, ei hitto." Tuntuu, että se joutuu itsekin tekemään hommia, että pysyy kasassa, eikä räjähdä liitoksistaan.
Tämä toki voi olla myös jäänteitä siitä, kun oli se melko pitkä treenaamattomuuskausi, treenattiin, muttei tavoitteellisesti ja intensiivisesti. Voiko siis johtua siitä, että Brandystä nyt vaan on ihan sairaan sikasiistiä päästä tekemään? Onko se vire voinut jäädä päälle? Miten sen saisi pienennettyä? Vireharjoituksia? Millaisia?

Olisi jännä nähdä miten Brandyllä riittäisi keskittymiskyky johonkin jälkeen. Itselle tulee päähän vain sellainen mielikuva, missä Brandy ottaisi jäljen, seuraisi sitä hetken, mutta kappas sitten olisikin joku kiva risu, johon pitäisi käyttää metsänraivaajan taitoja ja sitten unohdettiinkin mitä oltiin tekemässä, joten sama vetää persrallia pitkin metsää. Joskin Brandy on tehnyt kivan intensiivistä työtä, kun meillä iltalenkillä on tapana leikkiä sellaista "missä avain" -leikkiä. Eli pudotan avaimet lenkin varrella johonkin. Aluksi se oli ihan tiellä, mistä ne näkyivät ja nyt olen tiputellut niitä risukkoon ja ruohikkoon tai lumeen. Otan Brandyn vierelle, osoitan suunnan ja käsken etsiä avaimet. Joka kerta ne on löytyneet. Hieman hätiköityä se työskentely on, mutta kesken se ei lopeta koskaan.

Välihuomautuksena kuitenkin, että en missään nimessä valita! Sain mitä halusin! Intensiivisen, vietikkään ja räjähdysherkän harrastuskoiran! Miljoona kertaa mieluummin otan koiran, jonka kanssa teen töitä saadakseni sille pienemmän vireen, kuin sellaisen, jolla pitää hikihatussa tehdä hommia että koiraa ylipäätänsä kiinnostaa. Itse olen tottunut siihen, joten nyt onkin varsin haasteellista työstää ihan erilaista koiraa. Jussin kanssa pitää käyttää kaikki kehusanat, hyppiä ja kiekua, riehua ja kannustaa. Brandyn kanssa pyrin olemaan mahdollisimman vähäeleinen ja palkkaamaan suht rauhallisesti.


No mutta jos siihen treenaamiseen. Käytiin maanantaina tämän vuoden ensimmäisellä ryhmäagitunnilla. Ryhmä on siis ihan uusi, paikalla oli tosin vain yksi koirakko meidän lisäksi.

Rata oli varsin kiva, joskin paljon vauhtia vaativa. Ykkösesteen kulma oli Brandylle haastava, se tuppasi tulemaan siitä ohi. Itse siis odotin keppien/A:n luona. Vaihtelevasti siitä sitten leijeröin, tai en keppien takaa putkeen. Nelosella Brandy tuppasi herkästi roiskaamaan riman, koska kääntyminen ja kova kiire putkelle. Myös kuutoseste oli aluksi Brandylle hankala, koska sekin oli kummallisessa kulmassa. Täytynee siis harjoitella näitä vaikeassa asennoissa olevia esteitä ja niiden suorittamista. Kutoselta leijeröin pussiin. Aluksi Brandy haki todella kovasti putkeen, eikä tosiaan auttanut, vaikka käytännössä seisoin putken suun edessä, niin se rynni sinne siitä huolimatta. Toisinaan tuli siis hyvinkin kiire juosta 8 muurille ohjaamaan. Kontaktit A:lla hitsin buenot! Loppurata ihan iisi biisi, lukuuottamatta 18-19 putkiväliä, onneksi toi koira kuitenkin irtoaa niin hitsin hyvin, että ei tarvinnut ihan vierellä juosta kuitenkaan.

Lisäksi ollaan tokotuokioltu tällä viikolla. Pakkasten takia ei kovin pätevästi, mutta jotain kuitenkin. Kotona sisällä iltaruuat on menneet perusasentojen ja seuraamisen yhden askeleen siirtymien, sekä kaukokäskyjen merkeissä. AVOn kaukot on oikeastaan jo kisakunnossa, hiukan tuppaa ensimmäisessä käskyssä olemaan aina epäselvyyksiä, mutta sanotaanko 80% onnistuminen. VOIn kaukoissa pissii i-s s-i vaihto. Brandy ei osaa "peruuttaa istualleen", vaikka olen yrittänyt hissittää sitä tässä kuukauden päivät. Lisäksi i-s vaihdossa, se liikuttaa aina toista takajalkaa taaksepäin, vaikka muuten koira ei liiku. Ulkona ollaan pääasiassa yritetty nyt korjata sitä seuruuta. En vaan keksi siihen järkevää ja toimivaa menetelmää. Brandyllä on siinä niin korkea vire, että sitä vähän kiinnostaa mikään imuutus. Hihnan kanssa se painaa niin kovaa, että minun on hankala kävellä eteenpäin, koska hihna painaa jalkoja. Hitaassa vauhdissa on jo kohtuullisen hyvä, mutta miten saan siirrettyä sen normaalivauhtiin? Palkkaan myös joka ikinen kerta taakse, olen aina palkannut, joten koira ei odota palkkaa eteen, joka aiheuttaisi edistämisen.

Tulipas paljon lätinää ilman kuvia, mutta koittakaa kestää :D

Treenipläjäys

En edes taas muista, että milloin on tehty mitäkin ja minä päivinä, mutta olen sentään piirtänyt radat muistiin ja pari video-otostakin on haalittu kasaan.. Tuskin mitään kovin kattavaa sepitystä näistä saan aikaiseksi, mutta yritys ainakin hyvä.

Aloitetaan siis agilitystä.

Ollaan tehty mm. 

 

Tällainen kieputus. Tämä oli osa radasta, mutta ei tosiaan treenattu kuin tätä osaa radasta (että saataisiin sujumaan puhtaasti, lisäksi taidettiin treenata keppejä ja puomia hetsattuna, jos en ihan väärin muista. Tässä kieputuksessa, ainut hankala kohta oli 7. Brandystä on hirmu epävarmaa hypätä minusta pois päin. Tein siis seiskalla siten, että lähetin sen kaukaa putkeen (6) ja kerkesin hyvin juosta tuonne seiskan taakse. Vedin Brandyn siis esteiden välistä oikealle hyppypuolelle ja ikäänkuin sylkkärillä heitin sen sitten hyppyyn. En tiedä miksi tällaista liikettä kutsutaan hienoin agilitytermein, kun ei se mahda pelkkä sylkkäri kuitenkaan olla. Brandyn siis tosi vaikea hypätä minusta pois päin ja tätä sitten olen treenannut ihan yksistäänkin omissa treeneissä, että palkkaan sen heti tuonne esteen taakse. En vaan ole kovin hyvää tulosta nähnyt, kun tuntuu, ettei Brandyä nyt varsinaisesti se palkka edes kiinnostaisi, kun mieluummin jatkaisi rataa, eikä jäisi natustelemaan palkkoja. Kovin huono onnistumisprosentti siis tässä liikkeessä. Tai sitten teen itse jotenkin väärin, sen suurimman prosentin joka epäonnistuu, luultavasti tämä on todennäköisempi vaihtoehto.
Mutta tosiaan kaikki muu meni oikein priimasti ja upeat A:n kontaktit tuonne loppuun, mikäli seiskasta selvittiin.

Tämäkin vain osa radasta mikä oli kentällä, mutta tätä kohtaa me treenattiin. Ongelma taas, yllätys yllätys kakkos esteellä, missä koira piti heittää pois päin itsestä. Nyt onneksi minulla oli silmäpari kertomassa mitä tein väärin. Joko vedin koiraa väärin, joko olin sen edessä tai sitten vain jäädyin paikalleni. Saatiin kuitenkin muutamat onnistumiset (kiitos Brandyn joka jaksaa ziljoona toistoa, vaikka ohjaaja on niin vammainen ettei osaa...). Kepeille haku oli hiukka vaikeahkoa, koska Brandy tuli putkesta sata lasissa, eikä ihan osannut säädellä vauhtiaan kepeille (jonka vuoksi yleensä kurvasi vasta kakkosväliin, koska ei pystynyt taipumaan ensimmäiseen, kun vauhti oli niin kova). Otin ohjurin tähän avuksi auttamaan koiralle hahmottamista siinä vauhdin huumassa. Upea irtoaminen kepeiltä putkeen. Ensimmäistä kertaa A oli radalla, joten Brandy ei aluksi hiffannut, että sekin pitää suorittaa, vaan juoksi muutamaan otteeseen siitä ohi. Kun tajusi, että sitäkin voi tehdä radalla, niin A:lle upeat kontaktit!

Tästä radasta olen hirmuisen ylpeä, koska tämä on ihkaensimmäinen rata, joka ollaan menty upeasti alusta loppuun! Tämä tosin on melko suoraviivaista ja pelkkää juoksemistam eikä mitään kieputteluja, mutta kuitenkin! Ainut ongelma tässä radassa oli 1-3. Jos jätin koiran ykkösen taakse ja menin odottamaan kakkosen taakse, en mitenkään, millään ohjaustekniikalla saanut sitä kääntymään kolmoselle, joka oli tosi kummallisessa linjassa näihin kahteen ensimmäiseen nähden. Plus että hirvitti se vauhti, millä Brandy tuon renkaan suoritti. Brandyn tuntien onnettomuusriski siinä on varsin korkea kun vauhti lisätään maksimiin..... Se tosiaan oli ihan ainut radan ongelmakohta. Kaikki muu aivan upeaa ja puhdasta niinkuin lopunviimein. Jos aloitettiin radan suoritus renkaasta (2), niin päästiin rata alusta loppuun. 3 esteltä irtosi upeasti 4 putkeen, siitä hienot kontaktit A:lle. Aluksi keppien hakemisessa oli taas vähän roplematiikkaan, mutta pienellä hiomisella nekin saatiin puhtaaksi osaksi radan suoritusta. Hieno, joskin hitaahko keinu (RADALLA!!). Hitaus tosin luultavasti johtui osittain siitä, että karjaisin kohtuu lujasti Brandyä hidastamaan, ettei tule lentokeinua. Loppurata koiralla upeaa itsenäistä etenemistä, etenkin puomin kontaktin jälkeen ei tarvinnut huutaa, kuin "eteen" ja koirahan kulki!

Yleisesti ottaen yksi ongelma on tuntunut poistuvan keskuudestamme, joka on se rimojen roiskiminen. Todella harva se kerta enää tippuu rimat. Joskin meidän agissa tuntuu olevan enemmän tai vähemmän näitä maanis-depressiivisyyden oireita. Jotkut treenit menee huipusti ja seuraavien treenien jälkeen tekisi mieli heittää hanskat nurkkaat ja haistattaa pitkät koko lajille.

Sitten muutama video kun käytiin treenaamassa 23.12. Tein tuollaisen yksinkertaisen rataympyrän, mihin sain tuota sylkkärihommaa treenaukseen, kepit ja keinun radalle. Sylkkärihomma oli taas yllätys yllätys kaikkein haastavin homma tällä radalla, vaikka sitä harjoiteltiin todella paljon erikseen.

viimeisessä videossa nähtävillä keinun suuri vetovoima....


Sitten muutama sananen tokoilusta. Ollaan tehty, noh, melkein kaikilla iltaruuilla voittajan kaukoja, ihan nami nenän edessä taktiikalla, jotta saataisiin mahdollisimman vähän steppaavia suorituksia. Tätä nyt varmaan tehdään ihan hyvä tovi, että saadaan 100% onnistumisprosentti näin lähietäisyydelle, josta sitten lähden ottamaan etäisyyttä. AVOn kaukoissa ei ole etäisyysongelmaa. Lähinnä VOIn. Lisäksi ollaan nyt kovasti yritetty korjata sitä seuruupaikkaa, melkolailla tuloksetta. Heti jos vähän kovennan kävelyvauhtia normaaliin, niin edistäminen alkaa taas. Hitaassa vauhdissa osaa paikan nykyään pitää melko kivana. Jääviä tehty lähes 100% onnistumisilla. Ja lyhyitä paikkiksia eri paikoissa. Lisäksi ruutua, jossa olen selkeästi ottanut liian ison edistymisharppauksen, koska koira on selkeästi epävarma. Palataan siis namialustaan/kosketusalustaan (vaihtelevasti) takaisin. Nouto melko mukavissa kuoseissa, se hakeminen pitäisi vaan saada vähän nätimmäksi. Kokeiltiin myös metallikapulaa, sitä ei tykkää oikein tyhjiltään pitää (vaikka pitää kuitenkin), mutta sen noudossa ei ole mitään ongelmaa! Lisäksi käytiin hallilla harjoittelemassa ihan asiaksemme AVOn hyppyä, joka alkoi sujua kokeenomaisesti erinomaisen arvoisesti loppua kohden! Eli suurin osa AVOn liikkeistä erittäin hyvin kasassa. Nyt se paikkis vain kuntoon ja kokeenomaisia treenejä, niin sitten ollaankin melkolailla kisavalmiita! :)

Sitten tähän loppuun voisin vielä kirjoittaa vuoden viimeisestä mätsärikäynnistä eli 7.12 käytiin Sohvin Valinnan järjestämissä mätsäreissä ja Brandy pönöttelikin oikein mallikkaasti itsensä PUN3!

Pieniä tuokioita tokossa ja agissa

Lauantaina otin ihan asiakseni lähteä viereiselle kentälle, ihan tavoitteellisesti tokoa treenaamaan. Matkaan otin ruututötsät ja ruutunauhan, sekä noutokapulan.

Ensin otettiin paikkamakuuta silläviisiin, että Brandy sai maata paikallaan sen aikaa kun ähersin ruutua pystyyn.. Ja nimenomaan ähersin. Tuuli oli niin kova, että ruututötsät ja ruutunauha sinkoilivat pitkin kenttää. Se oli Brandylle ihan liian suuri häiriö. Paikaltaan se ei lähtenyt, mutta nousi istumaan. Otettiin vielä "normia" paikkamakuuta hetken aikaa, että saatiin hyvä juttu pohjalle.

Ruutu. Suurimmaksi osaksi tehtiin nyt namialustalla. Oltiin reilun 2m päässä ruudusta ja lähetin Brandyä ruutuun, en käyttänyt enää apukättä, vaan mentiin ihan käskyn voimin. Oikein vauhdikasta ja kivaa ruutua. Hyvin se kääntyy myös minua kohden sen jälkeen kun namialusta on popsittu tyhjäksi. Palkkasin vielä pallolla ruudussa seisoskelun jälkeen, ruudun taakse. Maahan menoa ei siis olla yhdistetty ruutuun ollenkaan. Viimeiseksi toistoksi tehtiin ruutu kosketusalustan kanssa. Brandy lähti todella kivalla vauhdilla ruutuun, tsekkasi, ettei ollutkaan namialusta, kääntyi minua kohden ja kosketti alustaa. Palkkasin hurjien kehujen kera pallolla ruudun taakse. Näppärä jätkä! Jätettiin hurjan hienoon suoritukseen.

Tämän jälkeen tehtiin muutama nouto. Viimeksi taisin vikistä täällä meidän rikkoutuneesta noudosta, eli palauttaessa Brandy kaartaa ja tuo vinosti kapulan eteen. Noh.. nyt ei ollut sitä ongelmaa. Nyt ongelmana oli, että Brandy haki kapulan tosi rumasti ja puri sitä matkallansa. Muuten palautus ja luovutus oli kivat.
Miten korjataan ruma hakeminen ja kapulan pureskelu? Minulla ei ole mitään ideaa.. Anyone?

Sitten tehtiin seuruuta ja heräsin siihen tosiasiaan, että meidän seuruu on ihan hirveää. Brandyn vireet on niin katossa, että se edistää ja keulii. Koitin sitten, että saisin paikkaa hihnan avulla korjattua, mutta hihnan kanssa Brandy oli sitä mieltä, ettei nyt vissiin tarvitse edes seurata. Joko se ei seurannut laisinkaan, tai sitten seuruu oli niin flegmaattista ja löysää, ettei sitäkään voi kutsua seuraamiseksi. Edes katsekontakti ei pitänyt. Imuuttaminenkaan ei sitten Brandyä voinut vähempää kiinnostaa, koska "ei mun pidä tota kättä seurata kun mun pitää nähä äiskän silmät". Hitaassa kävelyssä paikka löytyi toisinaan ja siitä palkkailin, mutta heti jos vähän nopeutin, niin edistäminen ja keuliminen jatkui. Huhhoi.

Maanantaina suuntasin agitreeneihin, jotka tosin meinasin ensin lahjakkasti unohtaa ihan tyystin.. Mentiin sitten vähän myöhässä paikalle. Tosin mietiskelin jo matkallani, että tänään ei oteta hyppyjä ollenkaan, tehdään keppi ja kontaktitreeniä. Brandy oli kuin viritetty jousi kun käveltiin treenihallille, liekkö se tajunnut siitä, kun kiskaisin sille BOTin niskaan kävelyn ajaksi. Hallin pihassa se alkoi ko kitisemään. Hallissa se oli sitten yllättävän hiljaa kuitenkin.

Tehtiin tosiaan puomilla kontaktitreeniä ja samassa tuli hiukan erottelutreeniäkin, koska putki oli siinä aika puomin holilla. Putkihullu koira kun on, niin ensimmäisenähän se hujahti sinne putkeen. Seuraavalla kerralla blokkasin putkea hiukan omalla sijoittumisellani ja nostin kättä selvemmin ylös puomin merkiksi. Ja siitähän se lähti sitten sujumaan. Joskin Brandyllä oli ensimmäisellä toistolla niin paljon vauhtia, että alastulokontakti unohtui kokonaan... Tassu kylläkin osui kontaktille, mutta kontaktia ei suoritettu ihan niin kuin ollaan sovittu ;) Muuten oikein kivaa puomia.

Sitten otettiin keppejä. Ihan perus keppivälin hakemista siten, että tullaan vähän etäämpää.. Tosin tänään ongelma kepeillä oli se, että Brandyllä oli niin tuhoton kiire, että ei malttanut pujotella viimeistä väliä kertaakaan, joten otettiin viimeiseen väliin yksi ohjuri avuksi. Välillä hakemista oli myös ensimmäisessä keppivälissä kun Brandy tuli niin hirvittävällä vauhdilla, ettei kertakaikkiaan sellaisesta vauhdista taipunut siihen ensimmäiseen keppiväliin vaan pujottelu lähti aina toisesta. Lyhennettiin matkaa, pidettiin kulma samana, vauhti väheni ja kepittely onnistui. Miten koiraan asennetaan jarru, ettei se menisi liian kovaa esteille? Kun se ei näemmä itse ymmärrä jarruttaa... Brandyn motto on ihan selkeesti "täysiiiiiiii", ihan sama sinkoaako se muurin osiksi pitkin hallia, roiskuuko rimat tai eikö pysty satasen vauhdista taipumaan keppiväliin, niin ihan sama. Kuhan mennään TÄYSIIIIII..... Omistaja on ehkä vähän erimieltä....

Brandyn kattilan vedet kiehui välillä vähän turhan lähellä pintaa, joten Brandy väsyi taas tosi äkkiä. Puhumattakaan niistä sen omista kunniakierroksista hallin ympäri tai tasajalkapompuista mun vierellä... Vaikka onhan tässä ollut myös liikuntakieltoa ynnämuuta, niin en kyllä yhtään ihmettele jos kunto on muutenkin huonontunut. Lopetettiin siis tähän, etten aja koiraa ihan piippuun. Brandy lähti hallilta vähän sen oloisena, että "hei, eikai me nyt vielä lähdetä??".

Tiistain toko! Joka oli tällä kertaa itsenäinen, koska noutajilla oli kokous. Joten kenttäkoulutusta ei ollut. Mentiin kentälle lenkin päätteeksi, josko koirassa olisi vähän vähemmän virettä seuraamisessa.
Tehtiin ensin paikkamakuu. Alku oli oikein lupaava, mutta sitten minun takaa kulki huutava ja räkyttävä lapinkoira. Brandy ei kestänyt. Nousi jälleen istumaan, muttei lähtenyt mihinkään. Otettiin uudestaan. Reilun minuutin laskeskelin omassa päässäni, palasin Brandyn luokse ja palkkasin. Ei siis noussut. Pitää nyt vissiin tehdä varmuustreeniä ja lisätä sen jälkeen häiriötä.

Sitten tehtiin luoksaria. Tehtiin napakkaa stoppitreeniä, eli kutsuin ja viskasin pallon. Kutsuin ja viskasin pallon. Huomasin onnekseni (tässä vaiheessa) oman tekemäni aika kaardinaalin virheen. Palloa viskatessani, otan tukiaskeleen toisella jalallani........... Ihmekköskään koira ei käden heilautuksesta pysähdy. Voi saakutin saakutti sentään...... Nyt siis vaan alusta asti jälleenkerran treenaamaan, sitä käden heilauttamista ja muun kropan paikallaan pysymistä..

Sitten seuruut. Samaa viretilaa kuin aikaisemmin. Onneksi toi koira ei kuitenkaan väsy, vaikka ei saisikaan palkkaa. Se on niin ihana kun se yrittää yrittämistään! Harjoittelin seuruun oikeaa paikkaa imuuttamalla. Oli hajuisia herkkuja, joita Brandy ei vaan voinut ignoorata! Sain siis hiukan imutettua ja palkattua oikeasta paikasta. Tätä hinkattiin _pitkään_ onneksi Brandyn pääkoppa tosiaan on sellainen joka kestää ja kestää! Sain jo kättä nostettua hiukan poiskin nenästä ja käsiavulla seuruupaikka on suhteellisen oikea, ainakin parempi kuin ennen! Nyt vaan tätä imuutus ja käsiaputreeniä hetken aikaa ja sitten häivyttämään sitä kättä mahdollisimman nopeasti pois. Josko se siitä joku päivä taas..

Kotosalla ollaan oikeastaan joka iltaruualla tehty kaukoja. Matkaa ei ole kuin se 1½m. i-m ja m-i vaihdot menee ihan puhtaasti. Seisomisia vielä treenaillaan puhtaammiksi. Seuraava etappi oisi varmaan siirtää tätä enempi tuonne ulkotiloihin ja pidentää välimatkaa.