keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Agijuttuja ja vetojuttuja!



Maanantaina 27pvä, kuten normaalistikin, mentiin agitreeneihin. Sinne oli rakennettu vallan helppo rata, joskin juoksemista taas oli.


Sellanen. Yllättävän kivuttomasti Brandy tällä kertaa pysyi lähdössä, muutamia kertoja sitä jouduin sinne palauttamaan ja muutaman kerran palkkailin. Vireet oli radalle mennessä yllättävän alhaiset, mutta ekan hypyn mentyä ne kierrokset nousi ja koira huusi pitkin rataa. No, ehkä tästä on suunta tosiaan parempaan! Tuo eka suora oli Brandylle jostain syystä tosi vaikea, tai sitten tein siitä sille vaikean. Brandy oli melko haluton tulemaan tuota 2 estettä. En tiedä johtuiko siitä, että siinä tuli ikäänkuin "seinä vastaan" vai imikö pussi sitä vain sitten niin kovasti (tuo pussi oli kyllä oikeastaan lähempänä 4 estettä, näin jälkikäteen tarkastellessani...). Kokeilin siten, että esteen 2 takana oli odottamassa ruokapalkka, että pääsisin itse jo vähän juoksemaan tuolla lähempänä pussia. Mutta Brandy ei millään itsenäisesti hakenut tuota kakkosestettä jos olin vähänkään kauempana. Sitten minulle tulikin kiire ohjaamaan nelosta ja putkea. Tosin minun onnini, että koira irtoaa niin pätevästi. Persjättö sitten tuohon puomille. Oikein pätevät kontaktit. 9 esteen ohjasin ensin tuolta oikealta puolelta, tai oikeastaan olin odottamassa 9:n takana, mutta tässä koira käytännössä hyppäsi päälle, eikä kääntynyt 10:lle Joten päätin ohjata vasemmalta puolelta, joskin silti piti äyskäistä aika käskevästi koiralle, että se kääntyi, vaikka pitkäksi se meni siitä huolimatta.10:n jälkeen koira vähän kyseli, että minnes sitten, mutta hyvin se sitten lähti 11 ja 12. Itse tein takaaleikkauksen sitten tuohon 10-11 välissä. Esteeltä nro. 12, Brandy kovasti haki vieressä olleeseen putkeen. Itse kuitenkin tajusin muuttaa omaa toimintaani, eli huomautin koiralle minne oltiin menossa ja käänsin selvästi oman rintamasuuntani puomille, niin johan koirakin tuli mukana. Joitakin rimanroiskeita tuli, pääasiassa 9-12 esteillä. Yhtään täysin puhdasta rataa ei saatu, joko ohjaus sössi jotenkin tai sitten rimoja roiskui.
Treenattiin vain vähän aikaa tätä rataa ja loppuajasta tehtiin vain keinuharjotuksia. Koitin saada keinulle vauhtia ja otettiin siihen erilaisia lähetyksiä. Eli kerrankin osasin lopetella ajoissa!




Sitten jos nyt jotain muutakin, niin käytiin maanantaina myös ostamassa pakastin täyteen (kirjaimellisesti ihan täyteen) koirille lihoja. Jonka lisäksi vierailtiin M&M katselemassa vetovaljaita. Melkein löydettiin sopivat, muttei kuitenkaan, joten jäivät kaupan hyllylle. Joskin ostin Nutrolin -öljyä.

Brandy edustaa valjasmallauksessa.

Sain sitten vinkin Joensuulaisesta yrityksestä, joka valmistaa mittatilauksesta koirille vetovaljaita. Soitin sitten paikkaan, kysyäkseni, että voinko tuoda koiran sinne mitattavaksi, jotta saadaan varmasti oikeat mitat. Itse vierastan niin paljon kaikkien mittatilausjuttujen tekemistä, koska aina tulee jotenkin vääränlaiset tai ei niin hyvin istuvia. En sitten tiedä, että onko mittaajassa vai tekijässä vika. Puhelimen päässä kuitenkin sanottiin, että heiltä mahdollisesti hyllystä löytyy sopivia valjaksia, joten eikun tervetuloa.

Tänään sitten lähdettiin päivälenkkeilyn ohella Brandyn kanssa karsikkoon kävelemään Polar Dogin myymälään. Pihalla odotti kuusipäinen huskylauma :D Varsin mukava oli herra, joka meitä palveli ja maltillisesti mallasi ja sovitti Brandylle erilaisia valjaita. Sopivat sitten hyllystä löytyikin, joten ei tarvinnut erikseen alkaa väsäämään mittojen mukaisesti. Ammattilaisen valitsemana, luotan, että valjaat ovat oikeanlaiset! Valjaat kustansivat 32e.

Siinäpä ne ihan uunituoreet Polar Dogilta ostetut Björkis -merkkiset valjaat!
Kotimatkalla sitten vähän jo harjoiteltiin vetämisen alkeita. Vein kepin odottamaan pienen matkan päähän, laitoin hihnan kiinni valjaisiin ja kannustin koiraa kepille. Ensin Brandy oli vedon tuntiessaan aivan hämillään, että mitähän kummaa ja lopetti vedon. Brandyähän on kovasti opetettu olemaan vetämättä hihnassa (vaihtelevalla menestyksellä, muttei se nyt ihan nelivetona vedä), joten ihmekkös kun oli vähän kysymysmerkkinä. Muutaman toistokerran jälkeen alkoi homma kuitenkin sujumaan sinne päin ja loppuun saatiin varsin kiva, melko pitkäkin pätkä pientä crossailua. Joskin mikä tässä nyt mätti, niin että hihna ei ollut joustohihna (joskin itse sitten pyrin omalla kädelläni joustamaan, ettei tulisi sellaista "nyppäisyä") ja että hihna tosiaan oli minulla kädessä. Mutta varsin pätevältä vaikutti tämä alku.




Josko sitten viikonlopun aikaan saatte kuulla hiukan enemmän tästä vetoharrasteista, sillä aikomuksena on mennä äidilleni viettämään muutama päivä. Ja jee! Siellä on potkuri! Eiköhän me sitä yritellä testailla, joskin ihan koiran mukaan mennään :) Voisin vaikka yrittää ihan videon muodossa teille tätä dokumentoida. Brandy ei ole tainnut edes koskaan nähdä potkuria, joten ihan alkeista lähdetään!
Kuulemisiin!




4 kommenttia:

  1. Tervetuloa vetourheilun maailmaan! ;) Kyllä se koira äkkiä äkkää vetämisen idean. Tollein mekin tehtiin ihan ensimmäiset treenit, tosin paljon nopeampi tapa opettaa on lähteä suoraan toisen koiran perään. Yhteistreenejä kaivelemaan siis ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Uskon et ois nopeempaa toisen koiran "opissa". Näiden muutaman treenin aikana Brandy on kyllä tajunnut, että saa vetää, mutta palkka toimii houkuttimena. Ei siis tosiaan ole vielä tajunnut homman syvintä ideaa, eli kovaa eteenpäin. Ilman palkkaa vaan hämmentyneenä louskuttaa ja tuijjottaa minua, että mitä hittoa ajan takaa :D Eli tässä saattaa hyvinkin mennä tämä talvi, että ylipäätänsä treenataan homman nimeä. Ja olisi varmaan ihan pätevää opettaa myös suunnat, kääntymistä varten :D
      Yhteistreeni ois kyllä kätevä, pari vetotyyppiä tulee mieleen, mutta ne on niin HC harrastajia, että saatettaisiin me ton potkurin kanssa jäädä aika nopeesti kyydistä :D
      Vaikka vauhdista ei palkan kanssa kyllä ollu puutetta. Ite vaan puristin henkeni kaupalla potkurista kiinni ja yritin pysyä kyydissä, melkein hirvitti :P
      Mutta näillä meidän treenausmetodeilla menee kyllä varmaan ihan hyvä hetki, että Brandy ihan oikeasti vetää, ilman mitään houkutinta tai kirittäjää.

      Poista
  2. Olipas kivan näköiset valjaat. Stella vetää mua juoksulenkeillä (kovaa hommaa) ja on uusia valjaita vailla. Björkis on hyvä merkki

    VastaaPoista
  3. Voi kumpa oppisikin äkkiä vetämisen idean, Linnea! Tule tänne opettamaan mun neidille kuinka vetää. :D
    Meillä on samanlaiset vetovaljaat, jotka ovat ylemmässä kuvassa (eli ne mitä ette ostaneet). Hyvänmalliset ja riittävät meidän harrastuskäyttöön, mutta Jetta ei vaan uskalla vetää. Toisen koiran avustamana kyllä, mutta yksin ei. Liian hyvin koulutettu hihnalenkkeilyyn näemmä :D Toivottavasti teillä menis oppi paremmin perille!

    VastaaPoista