Olimme suunnitelleet mukavaa treeninkipäivää Petsieporukalla täksi päiväksi. Ja hienostihhan tuo suunnitelma onnistuikin. Treenit tosiaan pidettiin minun kotini läheisyydessä olevalla (jalkapallo?)kentällä.
Itse olin suunnitellut harjoittelevani Jussin kanssa näyttelyhommia (pöytää, käsittelyä yms.) ja tokoa. Nämä olivat sellaiset, ei niin vakavamieliset treenit ja jotkut tulivatkin vain koirinensa hengailemaan ja sosialisoitumaan äärimmäisen loistokkaassa seurassa! Mukana oli Minttu&Meela, Toivo, Isla, Zin, Jimi (käppänä), Atte (schappe), Nino (dalmis), Hupsis (lappari), Casper (farkku), Sane (seropi) ja Oiva (manssi).
Jussin kanssa otin ensin seuruuta. Naksuttelin hyvästä kontaktista ja tiiviistä seuraamisesta. Lisäksi imuttelin reippaampaan liikkellelähtöön, kun herra harjalla on tapana hiukan lähteä myöhässä messiin. Paljon oli häiriötä ja kontakti tuppasi tippumaan, kuten seuruukin meni paikoitellen löysäksi. Mutta naksuttelin ja palkkasin hyvästä menosta. Melko pitkääkin seuruupätkää otin ja hyvin pysyi koira tiiviinä ja kontaktissa. Tosin kävelin vain suoraa reittiä, mutta ei sen niin väliä!
Lisäksi tein yhden paikkamakuun. Tosi kivasti se pysyy paikalla vaikka on häiriötä! Tosin makuu on yhtä könöttämistä, kun sorahan on epämukava alusta olla makuultaa, aivan. Yhtään Jussi ei kestä sitä että palaan takaisin sen viereen. Se lähtee samantien väistämään, eli nousee ylös. Olen nyt tehnytkin sitä, että menen n. puolen metrin päähän koirasta ja naksutan ja palkkaan siihen. Tavoitteena on päästä joku päivä vielä suoraan koiran viereen, jos mahdollista!
Teimme myöhemmin paikkamakuuta myös porukalla, Atte & Reetta, Emmi & Toivo, Noora & Sane sekä minä ja Jussi. Jussi makasi ns. keskellä. Eli Sanen ja Toivon välissä. Todelle upeasti pysyi, vaikka Toivo vähän väliä sinkosikin vierestä ylös. Ainoastaan pidemmässä paikkamakuussa (+pidemmällä välimatkalla) Jussi sitten ei enää kestänyt Toivottimen ainaista lähtemistä vierestä, vaan lähti sitten messiin. Muuten taitava, hiukan häiriintyi myös lähellä leikkivistä lapsista ja piti nousta puolittain istumaan niille purputtamaan, mutta vain kerran ja pysyi paikalla.
Lisäksi tein kerran liikkeestä seisomaan jäämisen. Taitavasti se jää seisomaan, eikä edes valu.
Sitten näyttelypuolen harjoituksiin. Ja tässä vaiheessa sain todeta, että Jussi on rikki. Se heilutteli kaikille häntäänsä ja oli reipas. Myös pöydällä, kun ihmiset kävivät antamassa makkaraa, niin häntä heilui ja hyvä ettei pöydältä pudonnut kun halusi morjestamaan. Mitä tapahtui??? Mihin se minun arka ja alistuva koirani meni? En tiedä, oliko tilanne muutenkin sitten niin erilainen, ettei Jussi ottanut painetta. Itse kyllä jännitin pöytää tietääkseni samalla tavalla kuin muutenkin, koska olin valmistautunut siihen pakoilevaan arkajalkaan. Mikä lie sitten vinksahtanut koiran päässä. Mutta positiivista se, että vinksahdus näyttää sattuneen sinne hyvään suuntaan! Reipas poika! Ehkä uskallan sen sinne pieksämäelle ilmoittaa? Treeniä vaan kovasti sitten. Vaikka vaan käydään Emmillä kylässä seisomassa pöydällä, syömässä maggaraa ja lähdetään kotiin! Positiivista se on sekin! Ja kiitokset muuten Emmille kun toi pöytänsä treeneihin!
Lopuksi, kun lämpö oli pehmentänyt tarpeeksi omistajien aivoja, sai koirat riekkua ja olla. Jussi lähinnä vain nuuskutteli vuorollansa ketäkin ja kuseksi puskiin. Ei paljon leikit kiinnostanut. Parin koiran kanssa piti pitää vähän etäisyyttä, Jimin, Sanen ja Aten. Sanen ja Jimin kanssa Jussi olisi haastanut. Mutta kuunteli käskyä poistua tilanteesta. Jussi on kyllä niin tyhmä, kun se menee niin egoillen muille (samankokoisille) pörisemään, mutta sitten jos sieltä sanottaisiinkin takaisin, niin ihan varmasti lähtisi nössö huutaen karkuun. Isommille koirille Jussi ei niinkään uskalla pöristä, mutta egon elkeitä on silti nähtävissä.
Loppujen lopuksi suuntasimme myös rannalle, jossa koirat (ne jotka uskalsi ja halusi) uivat pallon perässä. Jussi tyytyi katselemaan muiden menoa rannalta käsin ja väisteli ohi juoksevia ja itseään kuivaksi ravistelevia muita koiria.
Hyvä päivä, etten sanoisi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti