keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Togoa

Ei dogoa, ei pogoa, ei toogaa vaan TOKOA, modernisti ilmaistuna, järkevämmän ilmiasun puutteessa.
Vähänhän tämä myöhässä tulee, muttei se haittaa. En vain jostain syystä saanut aikaiseksi aiemmin kirjoitella.

Eli käytiin tooookossa viime tiistaina, eli eli, siitä taitaa olla reilu viikko nyt. Eli 29pvä viimekuuta.
Paikalle päästiin lähtemään iki-ihanan naapurin kyydillä, kiitos vielä! :)
Aiheena oli luoksetulo ja me ylenimme levelilläkin, eli menimme alkeisryhmään.
Ensin tehtiin ihan perus kontaktin ottoa ja koiran herättelemistä, että nyt ollaan hommissa. Mukana kulkemista oli myöskin alussa, eikä seuruuta ollut tarkoitus ottaa, mutta Brandyhän kulki vieressä kontaktissa, tosin löysästi. Ja harjoiteltiin omaa luoksetulokäskyä siten, että jos koira hairahtui jonnekkin, muualle, niin luoksetulokäsky ja reagoinnista sitten palkattiin. Brandy hoksasi jutun heti, eikä se sitten loppuajasta enää edes halunnut harhailla, kun odotti jatkuvasta kontaktista palkkaa. Fiksuinen lapsi!
Sitten otettiin jokainen vuoronperään yksi luoksetulo. Paikoitin Brandyn ilman hihnaa istualteen. Kävelin ehkä kolmen metrin päähän, laitoin narupallon leuan alle ja käännyin koiraan päin. Pidin siinä hetken ja sitten kutsuin luokse. Brandy juuri silloin häiriintyi jostain ja katsoi muualle, kiinnitin koiran huomion siis ensin taas itseeni ja kutsuin uudelleen. Brandy ei ollut ihan varma, että saako lähteä ja lähti vaisusti, luoksetulo oli muutenkin todella hidas. Ravilla lönkytteli luokse. Tuli kuitenkin eteen tosi hienosti ja sai palkan. En ottanut heti kiinni vaan leikitin pallolla hetken.
Neuvoksi saimmekin sitten ottaa välillä vauhtiluoksareita, että koiralla pysyy vauhti.
Tätä sovelsimme heti seuraavassa tehtävässä, mikä oli ns. siksakluoksetulo. Eli joku mies (ryhmäläinen) tuli pitelemään Brandyä kun minä menin viistosti kauemmas. En paikoittanut tai antanut käskyä. Eipä Brandy hirveästi edes minun perääni ollut, oli kovin kiinnostunut uudesta ystävästään :D Jouduin siis kiinnittämään Brandyn huomion ennenkuin kutsuin sen luokse. Nyt pentu sai juosta jalkojen välistä ja napata pallon sieltä. Vauhtia oli ihan kivasti. Otin sitten vielä omia lyhyitä harjoituksia, pääasiassa vauhtiluoksareita.

Nyt olenkin paljon vaihdellut kotioloissakin luoksareita. Välillä tosin pentu tulee aika vauhdilla päin jalkoja, mutta korjaantunee kunhan systeemi pureutuu pikkupennun aivoihin.

Paljon ollaan vauvakapulaakin nosteltu ja nyt olen alkanut vaatimaan myös eteentulemista, vielä on hyvin hakusessa, mutta eiköhän se siitä. Lisäksi ostin messarista ihan oikean noutokapulan oiskohan ollut 650g. Myös sen nostamista käteen on harjoiteltu. Vähän se taitaa pennusta olla ikävän painava, mutta on kyllä hoksannut homman oikein pätevästi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti