Pentu on ihan kapuloissaan ollut viimepäivinä. En minä sille toki mitään juota, mutta noutokapulaa olen vinhasti tunkenut suuhun, kuvainnollisesti. Ihan itse se on saanut sitä nostella. Tämä on vain tällainen lyhyt hypetys kun koulussa pakoilen tehtäviä.
Tosiaan, ollaan Brandyn kanssa jo pidemmän aikaa piristetty iltojamme kapuloiden pitämisen, nostamisen, kauempaa hakemisen ja eteentuomisen kanssa.
Eilen harjoiteltiin myös. Ensin ihan vain nostamista, sitten hakemista vauvakapulalla. Mutta sitten päätin olla hiukan uhkarohkea ja ketjuttaa tämän kaiken yhteen. Ja voi hyvän tähden pääsin lähes herkistymään, eikä ilonkyyneleet olleet kaukana.
Otin Brandyn sivulle, "heitin" vauvakapulan n. metrin päähän. Ensimmäinen yllätys siinä, että Brandy pysyi vierellä. Pysyi vieläkin. Sitten annoin käskyn "hae". Brandy lähtee heti käskyn saatuaan kapulalle, ottaa kapulan suuhun ja toi sen tiiviisti eteen minulle. Pidätin sitä suussakin ennenkuin naksutin, otin kapulan ja palkkasin mitä hurjimmin!!
Miten taitava se onkaan! Jos pennusta ei tule multichampionvoittajakoiraa, niin ainakin siitä tokovalio työstetään. Pennusta siihen kyllä on, minun kanssani voi sitten tulla ongelmia koska voisin olla parempi ohjaaja.
Se mitä ongelmia meillä on ollut, niin Brandystä kapulat on vähän tylsiä ja sitä pitää kehua ihan hurjasti aina, että se mielenkiinto pysyy. Yksi ongelma oli myös väljä tai vino eteentulo. Mutta nyt on oppinut pentu tulemaan tiiviisti ja suoraan eteen kapulankin kanssa. Tästä on hyvä jatkaa ulkona harjoitteluun, vauhtinoutoon ja pidempiin matkoihin, kun on perusrakenne jo aivosolukoissa muhimassa.
Lisäksi ollaan nosteltu sitä uutta aikuisten kapulaa. Pentu ei vieläkään kauheasti arvosta painavaa puukalikkaa, mutta hurjalla kehumisella on intoa tähänkin juttuun saatu hieman. Toissapäivänä pentu nosti kapulan käteeni kun istuin maassa. Eilen sitten aloitin istumisella ja kun sitä oli vahvistettu, niin pidensin pitämisaikaa. Tämäkin meni oikein hyvin. Nousimpa sitten seisomaan ja pyysin pentua nostamaan kapulan käteeni kun seison. Eikä mitään ongelmaa. Tätä nyt hinkkaillaan ja vahvistetaan erilaisilla matkoilla ja pitämisen pituutta vaihdellaan. Sitten varmaan aletaan harjottelemaan tuon kapulan eteentuomista! On se niin taitava!
Ylpeä olen pienestä merlejätkästäni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti