tiistai 31. toukokuuta 2011

Humala Brandystä!

Kyllä vain! Tämä on ällöttävän pentupitoinen bloggaus, joten jos kammoksut yliällöttäviä pentuja, niin mene pois!
Toki blogaukseen sisällytetään vähän muutakin, mutta pennu on pääosassa!

Tämä on siis Brandyn ihka ensimmäinen henkilökohtainen nimellävarustettu blogaus!
Kävin siis tiistaina 24.5 Enonkoskella Mian luona katsomassa pentuja ensimmäistä kertaa. Huuuuuuuiaaaa! Voi mitä somia pieniä alkoholimönkeröitä! Kaikki pennut oli todella reippaita, mutta kahtahan minä vahtasin eniten silmä kovana. Eli näitä kahta poikaa Brandyä ja mustaa pentua (joka näillä maailman tiedoilla saa nimekseen Romeo).
Päätös oli kyllä äärimmäisen vaikea, kun pojat olivat niin tasaisia, eikä niissä hirveästi eroa ollut nähtävillä. Paitsi tietysti väri ja koko. Tulinkin pieneen alustavaan päätökseen, että Brandy miellyttää itseäni enemmän lähinnä juuri tuon kompaktin kokonsa takia. Muuten pojat olivat melko tasaiset, Brandy ehkä hiukan nopeammin väsyi. Mutta ei oikeastaan juuri muuta.

Sitten odoteltiin sunnuntaita, sillä sunnuntaina 29.5 oli virallinen pennunkatselmuspäivä. Myös kaikki muut pennunomistajat tulivat Mian luokse. Myös kasvattaja Carita oli paikalla! Minulle oli jo aikalailla "iskostunut" päähän, että Brandy se on se minun lapsi ja sitten kun se sieltä tulla taapersi ja syliin kaappasin, niin eiköhän se siinä ollut. Brandy. Aluksi vielä jahkailin ja mietin, että josko, mutta ei. Ei siitä oikein enää mihinkään päässyt, kyllä se Brandy on, ei kukaan muu!


Brandy oli tällä vierailukerralla, ehkä aavistuksen rauhallisempi kuin viimeksi. Ja verrattuna myös veljeensä, niin melko rauhallinen, ehkäpä pentueen rauhallisin jopa. Myös kiltein se on. Toki hänkin repi vaatteita, puri varpaista ja sormista, mutta ei ehkä siihen tahtiin kuin sisarukset. Myös kynnenleikkuussa lapsi oli kaikkein kiltein. Muut kitisivät ja inisivät, mutta Brandy oli hienosti paikallaan. Yllätyksekseni Brandy viihtyi myös ruokakipolla kaikkein eniten ja pisimpään.


Pennut pääsivät myös ulos ensimmäistä kertaa. Brandy lähti hengailemaan ihan omille reiteilleen, kun siskot tallustelivat pienissä ryppäissä. Nenä kävi kovasti! Vaan ulkoilussakin Brandy väsähti aika nopsakkaan erään pennunkatselijan jalkoihin, johon sitten muodostui lopunviimeksi kokonainen pentukasa.
Ulkona otettiin myös ensimmäiset poseeraukset. Eli 4vko kuvat! Brandy napattiin sinne kesken unien ja poika oli vähän hölmistyneenä. Tönötti kuitenkin pöydällä erittäin mallikelpoisesti paikoillaan! Vähän jänskätti, mutta ei paljoa.


Saatiin mukaan myös royal caninin pentupaketti, missä oli penturuokaa, pari lelua, kuppi, hihna, ruokintaohje ja royal canin alennuskuponki. Pentu joutui kyllä vielä valitettavasti jäämään kasvamaan, mutta juhannuksen jälkeen haetaan poika kotiin! Saisi sen jo viikkoa aikaisemmin hakea, mutta itselläni menoja, jonka takia katsoin paremmaksi lykätä hakua siihen asti kun reissailut on ohi.

Täten meille juhannuksen jälkeen kotiutuu uusi perheenjäsen
Wolffhouse-Caratia Brandy, "Brandy"
Australianpaimenkoira uros
s. 1.5.2011
Blue merle

Oisikohan pentupölinät siinä sitten?
No josko. Eli siis voisin hiukan päivitellä Jussia vielä tähän loppuun. Elikkäs lauantaina 28.5 käytiin Lahtivahvistusten Maijan & Kidan ja Johannan & Jetan + joensuuvahvarit Laura & Minttu, Emmi & Toivo ja Lissu & ?. Kanssa hiekkamonttuilemassa. Kidahan siis on aussienarttu, Jetta valkkarinarttu, Minttu shelttinarttu, Lissu seropinarttu ja Toivo villisuros. Jussi oli aivan liekeissä Mintusta, koska Minttu tuoksui jollekkin aivan jumalaisen hyvälle, eikä Jussi jättänyt sitä hetkeksikään rauhaan. Tämän takia piti Jussia hiukan muistutella ja ottaa jäähylle. Hiukan se auttoi, mutta meno jatkui vieläkin jos hetkeksi selkäsi käänsit. Jussi ei oikein leikkimiseen tai muuhun sitten keskittynytkään. Jetan kanssa vähän jotain leikintynkää, mutta Jetta oli aika hirvittävä ja iso valkea möhkäle joka huitoi tassuilla niin leikki jäi vähän vajaaksi.
Otin myös reissun lopuksi paikalla oloa ja se oli super. Jussi oli piiiiitkän matkan päässä ja Minttukin siitä juoksi ohi, niin että wrooooom vaan ja silti pysyi! Miten hieno jätkä!

Lisäksi Jussilla taitaa nyt muutenkin olla hormoonihyrrät päällä, koska se on myös Rinon kimpussa. Jatkuva lupsuttelu ja astumisyritys. En tiedä, että onko se nyt menettänyt viimeisetkin uroshajunsa, kun turkki ajettiin pois ja se pestiin. Tiedä sitten noita himokkaan kääpiökoiran aivotuksia...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti