Turhaa lätinää ja kuvia

Ei minulla oikeastaan mitään kerrottavaa ole, mutta kunhan lämpimikseni täytän tylsyyden tekemää aukkoa elämässäni.
Hirveästi ei ole tapahtunut ja mitään erityisiä ei edes viikolla tehdä. Ensinnäkin sen takia, että on niin pimeää. Lähinnä lenkit menee siis hihnalenkeiksi, ja pieniksi treenaushetkiksi. Ollaan opeteltu luoksetuloja, seuraamista ja eteentulemista pääasiassa. Luoksetulot on jotain niin loistavaa, tai siis, vielähän me juostaan jalkojen välistä palkalle, mutta kuitenkin. Varmaan pikkuhiljaa pitäsi alkaa tehdä tästä ns. liikettä.
Eteentuleminen on vaihtelevalla menestyksellä, vielä tuntuu tarvitsevan vähän käsivihjettä ja usein tarjoaakin ilman vihjettä ensin perusasentoa.
Seuraamisessa tuntuu, että ollaan otettu takapakkia. Pentu yksinkertaisesti sählää. Se ei keskity hommaan täysillä, vaan haahuilee omiaan. Pitää varmaan alkaa tihentämään palkkausta. Kontakti katkeilee, pentu edistää julmetusti ja on väljä. Omaa kättä olen saanut pidettyä hyvin alhaalla :) Olen palkannut vaihtelevasti etäpalkalla (pentu kuumuu tästä ihan järjettömästi :S) ja molemmilla käsillä antanut namipalkkaa.
Sisällä ollaan sitten harjoiteltu kapulan nostoa ja peruuttamista. Kapula nousee jo hienosti, pitää sitä hyvin suussa. Nyt tavoitteena on se, että pentu nostaisi kapulan ja tulisi istumaan eteeni. Välistä pentu kuumuu tässäkin niin paljon, että rupeaa söhläämään omiaan.
Peruuttaminen alkaa sujua jo buenosti, aiemmin tarjosi istumista, mutta nyt ottaa jo n. 4 askelta taaksepäin!

Luntakin tuli. Pientä määrää pentu ei edes noteerannut. Mutta sitten kun tuli enemmän, niin pentu pysähtyi kuistille kattomaan, että mitä hittoa maailmalle on tapahtunut. Mutta siitä se riemu sitten repesi. Lumipalloja on kiva jahdata, tosin hämmentävää on kun niitä ei voi ottaa suuhun ja palauttaa heitettäväksi. Myös lumihiutaleiden on oltava leijailevia herkkupaloja...
Jussin naama taas vuorostaan venähti kun näki, että valkoinen kylmä aine on tehnyt comebackin, voi Jussiparka.

Jussin kanssa ollaan sitten harjoiteltu vanhoja temppuja ja yritetty opetella takajalkojen nostamista seinää vasten. Pystysuoraa sohvatyynyä vasten se kyllä nostaa, mutta sitten jos yrittää seinää vasten, niin Jubaa ei ymmärrä. Parina päivänä ollaan pidetty Jussin kanssa kahdenkeskisiä hetkiä ja Brandy on teljetty portin taakse vessaan. Jubbaotus on parina kertana innostunut jopa leikkimään ja vetämään leluja kanssani. Olin hiukkaisen yllättynyt.

Tässä vielä sitten vähän kuvasatoa, ennen lunta.



6½kk