Parturoitu pätevyyspentu!

Aloitetaan kauneushoidoista!
Kasvattaja Mia tuli enonkoskelta ehostamaan Brandyä viikon päässä häämöttävää Voittajanäyttelyä varten. Brandy siis sunnuntaina pentukehässä! Kun Mia tuli ovesta, ei Brandy oikeasti tiennyt miten päin se olisi ollut. Selvästi tunnisti lapsuuskodin äiskän ja osoittikin sen ihan huolella. Kohtuullisetkin käytöstavat unohtui ihan kokonaan. Mialta meinasi lähteä nenä ja huulet useampaan otteeseen parempiin suihin. Hehheh.
Brandy oli ehostuksen ajan yllättävän näpsäkästi. Mia siisti Brandyn korvat ja tassukarvat. Mia myös opasti minulle miten siistimistä kannattaa tehdä, millaisilla välineillä ja mihin jatkossa kannattaa kiinnittää huomiota kun karva kasvaa. Maailman suurimmat kiitokset Mialle, että kävi auttamassa ja opastamassa. Kyllä täytyy sanoa, että meillä on varmasti yksi maailman kivoimmista kasvattajista! :)

Siistitty kuontalo

Ehkä otin.... tai siis... otin.

Niinjoo. Ja matotkin löysivät viimein lattiamme!

Mutta sen lisäksi. Pitkin viikkoa ollaan aina pidetty "tokovartteja" Brandyn kanssa. Edelleen pitkät päivät, huono sää ja pimeys rajoittavat hurjasti. Eikä tällä viikolla ollut edes ohjattuja treenejä :( Hiotaan liikkeitä, hinkataan ja vänkätään. Nyt sitten viikonloppuna otettiin ihan asiaksi lähteä valoisaan aikaan tuohon viereiselle kentälle tahkoamaan tottelevaisuusjuttuja.
Aika peruspuuroa ollaan tehty. Seuruuta, paikan hakemista, perusasentoja, paikkamakuuta, luoksetuloa. Lauantaina harjoiteltiin sitten kääntymisiä seuruussa varsinaisesti ekaa kertaa. Hiukan pentu alkoi jo saamaan hajua mitä haetaan. Pentu oli erittäin taito tokopentu. Jätin nyt kaukopalkan kokonaan pois, koska selvästi kuumuu siitä ihan liikaa ja esim. seuraaminen on jotain hirvittävää. Nyt siis käytössä naksu, ja palkka tulee taskusta naksun jälkeen. Paljon parempi! Vire ei ehkä mene ihan samoihin atmosfääreihin, mutta mielestäni se on ihan riittävä. Pennulla on naama ihan näkkärillä kun pääsee pitkästä aikaa kunnolla tahkoamaan juttuja!

Sunnuntaina lisää reeniä. Samaa puuroa tehtiin kuin lauantainakin. Pennulla oli tosi paljon halua tehdä ja se niin nautti tokotuokiosta. Ihana nähdä miten koira oikeasti tykkää ihan tavoitteellisesta treenaamisesta ja on halukas oppimaan (=saamaan huomiota, kiitosta ja palkkaa). Ihan itsellekkin hymy väkisinkin tulee naamalle.
Pennulla oli kuitenkin ihan selvästi raksutellut yön aikana nuo seuraamisen käännökset, koska tänään tehtiin niitä taas. Ja pentu oli kuin vanha tekijä! En kyllä olisi mennyt väittämään, että vasta edellisenä päivänä oltaisiin harjoittelu aloitettu! Pikkasen vielä varmistelin kevyellä imuttamisella.
Sunnuntaista, eli tästä päivästä otinkin sitten kuvamateriaalia talteen, eli todistettakin on!

Paikkamakuusählinki

Luoksetulo

Seuraamista osa1

Seuraamista osa2

Turhaa lätinää ja kuvia

Ei minulla oikeastaan mitään kerrottavaa ole, mutta kunhan lämpimikseni täytän tylsyyden tekemää aukkoa elämässäni.
Hirveästi ei ole tapahtunut ja mitään erityisiä ei edes viikolla tehdä. Ensinnäkin sen takia, että on niin pimeää. Lähinnä lenkit menee siis hihnalenkeiksi, ja pieniksi treenaushetkiksi. Ollaan opeteltu luoksetuloja, seuraamista ja eteentulemista pääasiassa. Luoksetulot on jotain niin loistavaa, tai siis, vielähän me juostaan jalkojen välistä palkalle, mutta kuitenkin. Varmaan pikkuhiljaa pitäsi alkaa tehdä tästä ns. liikettä.
Eteentuleminen on vaihtelevalla menestyksellä, vielä tuntuu tarvitsevan vähän käsivihjettä ja usein tarjoaakin ilman vihjettä ensin perusasentoa.
Seuraamisessa tuntuu, että ollaan otettu takapakkia. Pentu yksinkertaisesti sählää. Se ei keskity hommaan täysillä, vaan haahuilee omiaan. Pitää varmaan alkaa tihentämään palkkausta. Kontakti katkeilee, pentu edistää julmetusti ja on väljä. Omaa kättä olen saanut pidettyä hyvin alhaalla :) Olen palkannut vaihtelevasti etäpalkalla (pentu kuumuu tästä ihan järjettömästi :S) ja molemmilla käsillä antanut namipalkkaa.
Sisällä ollaan sitten harjoiteltu kapulan nostoa ja peruuttamista. Kapula nousee jo hienosti, pitää sitä hyvin suussa. Nyt tavoitteena on se, että pentu nostaisi kapulan ja tulisi istumaan eteeni. Välistä pentu kuumuu tässäkin niin paljon, että rupeaa söhläämään omiaan.
Peruuttaminen alkaa sujua jo buenosti, aiemmin tarjosi istumista, mutta nyt ottaa jo n. 4 askelta taaksepäin!

Luntakin tuli. Pientä määrää pentu ei edes noteerannut. Mutta sitten kun tuli enemmän, niin pentu pysähtyi kuistille kattomaan, että mitä hittoa maailmalle on tapahtunut. Mutta siitä se riemu sitten repesi. Lumipalloja on kiva jahdata, tosin hämmentävää on kun niitä ei voi ottaa suuhun ja palauttaa heitettäväksi. Myös lumihiutaleiden on oltava leijailevia herkkupaloja...
Jussin naama taas vuorostaan venähti kun näki, että valkoinen kylmä aine on tehnyt comebackin, voi Jussiparka.

Jussin kanssa ollaan sitten harjoiteltu vanhoja temppuja ja yritetty opetella takajalkojen nostamista seinää vasten. Pystysuoraa sohvatyynyä vasten se kyllä nostaa, mutta sitten jos yrittää seinää vasten, niin Jubaa ei ymmärrä. Parina päivänä ollaan pidetty Jussin kanssa kahdenkeskisiä hetkiä ja Brandy on teljetty portin taakse vessaan. Jubbaotus on parina kertana innostunut jopa leikkimään ja vetämään leluja kanssani. Olin hiukkaisen yllättynyt.

Tässä vielä sitten vähän kuvasatoa, ennen lunta.



6½kk



Tiistain taitavinta tokoa ja keskiviikon synttäribileitä!

Tiistaina, eli eilen olikin pitkästä aikaa TOKOa Brandyn kanssa. Ja voi hyvän tähden! Pentu oli niiiiiiiiiin kikseissä treenipaikalla että mölisi koko ajan ennenkuin päästiin tekemään ja steppaili vain, sekä tylsyydessään keksi myös sijaistekemistä, kuten keppien metsästystä maasta.

Mentiin penturyhmään... Ja tässä vaiheessa pitää mainita, että en tiedä pitäisikö meidän siirtyä levelillä ylöspäin, eli alkeisryhmään, koska noh... Pentujutut tuntuu olevan liian helppoja meille ja me alettaisiin kaivata jo meidän liikkeisiin enemmän hiomista.
Aiheena oli kontakti ja mukana seuraaminen. Minulla oli pieni epäilys siitä miten mahtaa onnistua, koska viime treenit kentällä meni tämän osalta aika huonosti, eikä kotonakaan ole pitkään aikaan tehty mitään kovin multimaalista. Noh, ihan turhaan epäilin. Pentu oli mukana koko ajan ja piti kontaktia lähes herkeämättä.

Ensin tehtiin ihan perus kontaktin ottamista. Näääh. ihan lälly juttu. Minä otin sen sijaan sivulle- ja eteentuloa. Sivulle tulo oli kohtuullisen iloista. Pentu oikein pomppasi istumaan sivulle, asennossa ja paikassa olisi hiomista näikin vauhdikkaassa asennonhakemisessa, mutta ompahan ainakin iloista toimintaa. Eteentulokin siinä mielessä parantunut, ettei pentu enää niin vinhasti tökkäile kuonoaan minun intiimeihin paikkoihini. Nyt ongelmaksi on muodostunut se, että pentu kyttää vasempaa kättäni ja heittää sen takia hiukan vinoksi. Täytyy varmaan alkaa palkkaamaan vaikka "suusta", niin ei vinoudu enempää.

Tämän jälkeen otettiin ihan perus mukanakulkemista, eli ei seuruuta, vaan kun koira kulkee mukana ja ottaa kontaktia, niin palkataan. Tosin meillä se oli jotain seuruuta muistuttavaa, väljää oli mutta paikka oli jees. En antanut tähän seuruu käskyä, joten siksi toiminta oli varmasti vähän sinne päin.
Sitten oltiin ringissä ja pujoteltiin rinkiä muiden koirakoiden välistä. Tämän otin seuruu -käskyn alla. Pentu oli tosi päteväinen. Välillä oli paikka vähän haussa ja väljyyttäkin oli toisinaan vähän liikaa. Kulki kuitenkin mukana tosi hienosti ja tuntui tepsuttelusta päätelle vähän kuumuvankin. Olin tosi ylpeä lapsesta, kertaakaan ei jäänyt haistelemaan maata tai yrittänyt muiden koirien luokse.
Toinen kierros oli samalla tavalla, mutta tällä kertaa ohjaaja piti hihnasta ja koira oli "tavallaan irti". Tämänkin kierroksen Brandy meni tosi upeasti. Vaikka minulla aluksi olikin pieni ennakkoluulo, että Brandy innostuu ohjaajasta liiaksi ja keskittyy siihen. Vaan ei!! Se kulki tosi upeasti mukana ohjaajasta välittämättä. Muutaman kerran jäi haistelemaan maata (herkkuja?) mutta lähti takaisin mukaan tosi pätevästi!
Ongelmana meillä, tai siis minulla on se, että ihan huomaamattani nostan vasemman käteni ylös. Tosin viimeisellä kierroksella yritin sitä laskea ihan ajatuksen kanssa, onnistuin vaihtelevasti. Brandy seuraa hiukan topakammin ja tiiviimmin sillon kun käteni on ylhäällä, mikä kertoo siitä, että se vähän kyttää kättäni. Saimmekin tosi hyvän ohjeen kouluttajalta, että aletaan käyttää etäpalkkaa. Eli aloitetaan ihan pienestä. Heitän palkan, pidän koirasta kiinni, teemme namien kanssa pienen jutun, esim. sivulle tulemisen palkkaan nameilla ja siitä vapautan vielä etäpalkalle. Tästä lähdetään sitten pikkuhiljaa häivyttämään namipalkkaa pois ja vapautus etäpalkalle. Sitten pidennetään tehtäväsuoritusta ja vapautetaan etäpalkalle. Siten vähentyy se minun käsien kyttääminen. Mutta tässä pitää ottaa huomioon se, että todellakin edetään hitaasti ja rauhassa, ettei sitten käy niin, että koira kyttää sitä etäpalkkaa, eikä keskity tehtäviin. Mutta tätä testaamme ehdottomasti!

Lopuksi oli vielä ohitusharjoittelua. Meni oikein pätevästi ja Brandy tarjoaa aika kivasti perusasentoakin seuraamisen päätteeksi.
Otin itsenäisesti vielä pari sivulle tulemista kokeillen tätä etäpalkkataktiikkaa. Kovasti Brandy oli täpinöissään ja sillä oli villapöksyt tulessa, että milloin saa mennä. Sivulletulo oli aika ns. hätäinen, mutta harjoittelua harjoittelua! :)

Sitten lyhyesti tämän päivän eli, keskiviikon bileistä! Meillä on BILEET, (tosin ehkä vähän opiskelijabudjetilla) sillä meidän talossamme on SYNTTÄRIT! Jussipussi pieni kiinalainen karvaton otus täyttää tänään 3v! Onnea mamman rakkaimmalle pienelle draamaeläimelle! <3

Voihan kuumuvat villapöksyt agikentällä

..olipa kerran pennun ensimmäiset oikeat agitreenit.. Köhköh. Ensinnäkin koko sinne tulo on koirille yhtä häsläystä, koska Laura käy koppaisemassa koirat kotoani treenikentälle, kun minä taas tulen sinne suoraan töistä. Lauralle kuitenkin isoimmat rakkaat kiitokset, että viitsii auttaa :') <3
Pentu oli aivan supertäynnä energiaa kun koppasin sen itselleni. Jo siinä vaiheessa minua alkoi hiukan huolettaa.

No ei siinä. Pentu tarpeilleen ja kentälle! Ensin harjoittelimme eteenlähetystä. Oli kolme estettä "rimat maassa". Meidän avustaja sitten vei sitten namialustan ensimmäisen esteen taakse, ja minä lähetin Brandyn sitten eteen. Hienosti pentu hoksasi idean! Siirrettiin namialusta sitten toisen esteen taakse ja sinnekkin pentu hienosti pyyhälsi! Välillä se saattoi varmistella että pitikö näin nyt tehdä vai mitä häh. Saattoi pysähtyä kesken kaiken ja kääntyä katsomaan minua. Lopetettiin tietty hyvään suoritukseen, eikä vielä edes otettu kolmatta estettä mukaan.

Seuraavaksi menimmekin puomille, joka oli madallettu, lähinnä vain kontaktien harjoittelemista varten. Ensin yritin mennä koko puomia, mutta eihän siitä tullut mitään. Pentu veti kuin höyryveturi eikä kiinnittänyt huomiota ollenkaan missä kävelee. Hyppi puomia edes takaisin, ylös alas. Katsoimme siis paremmaksi harjoitella vain sitä varsinaista kontaktiosioita. Pentu ei kyllä tuntunut tajuavan ideaa juuri ollenkaan. Hiukan sille saattoi pieni haju jäädä että mitä haettiin. Jätettiin hyvään suoritukseen ja jätettiin asia hautumaan pienen paimenen aivoissa.

Puomin jälkeen kävimme harjoittelemassa vähän siivekkeen kiertämistä joka sujuu jo tosi loistavasti.
Sen jälkeen lähdettiin kokeilemaan keppejä, joissa oli verkot. Pentu ei olisi oikein jaksanut keskittyä niihin ja useampaan otteeseen törmäsi verkkoon (oli siis vain kaksi keppiä ja kaksi verkkoa), eipä tuo pentu siitä hätkähtänyt tippaakaan, reippaasti vaan uudelleen. Kerran sillä oli niin vauhtia, että unohti kiertää toisen kepin ja hyppäsi verkon yli. No ei se mitään. Pari tosi kivaa suoritusta saatiin tehtyä, pentu lähetettiin kepeille, ja meni itse loppuun saakka namialustalle. Jätettiin tämä homma myös hautumaan.

edit: Ainiin tässä välissä harjoittelimme sitten sitä, että paikoitin Brandyn näiden kolmen esteen taakse, ja siitä sitten "lähetystä" namialustalle, siten, että ns. ohjasin esteet. Ensin otettiin ihan yhdellä hypyllä, sitten kahdella. Nämä menivät todella hyvin! Siispä päätin ottaa vielä kolmannenkin. Tämä olikin sitten jo vähän haasteellisempi ja Brandy tuppasi kiertämään sen kolmannen esteen. Kerran se pääsi namialustalle väärästä suorituksesta, kerran onnistuin blokkaamaan ja sitten saatiinkin siihen apuri vahtimaan alustaa. Saatiin kaksi tosi hyvää suoritusta loppuun, missä pentu meni kaikki kolme estettä. Itse ohjasin aika eleettömästi vierellä. Pentu kun tuntuu häiriintyvän kaikesta minun häsellyksestäni.

Sitten tehtiin vähän putkea erilaisista lähetyskulmista. Brandy ei putkella oikein malta odottaa sitä, että lähetän sen sinne putkeen, vaan juoksee sinne aivan oma-aloitteisesti. Putki on kyllä ehdottomasti yksi lemppareista tällä pennulla.

Ja siis kuten otsikko kertoi. Brandy kuumui treeneissä todella paljon. Milloin siltä hävisi korvat ja se lähti rälläämään ympäri hallia ja tekemään esteitä oma-aloitteisesti. Ohjaaja/kurssilainen sanoikin, että Brandy lähti kiertämään huvipuistoa. Sitä agitreenihalli kyllä Brandylle on! Se on yksi iso huvipuisto! Kuumuminen ilmeni myös siten, että Brandy alkoi hyppiä sekä näpsimään hihasta. Samaa mitä se teki aiemmin näyttelyravia treenatessa. Kun se tekee tätä, niin käännän sille selän ja kaikki toiminta loppuu siihen. Jonkun verran tuntuu auttavan. Myös yleinen hökeltäminen ja keskittymiskyvyttömyys ovat oireita kuumumisesta. Tulen olemaan niin pulassa tän villahousut tulessa rälläävän suharin kanssa! Ihan hullua tällainen räjähdysvalmis paketti Jussin jälkeen, jota piti innostaa aina kaikkeen. Brandya joutuu ennemmin laittamaan jäähylle ja rauhoittelemaan. Noh, ehkä se tästä. Treeniä. Olihan nää vasta meidän ekat "viralliset" agitreenit!

Mätsärikauden päätös.....

...eikä ollenkaan huonosti! Brandy repäisi ja otti sitten koko homman kotiin ollen pentujen SIN1 ja pesi sitten loppujen lopuksi kaikki muutkin ollen BEST IN SHOW. Minun pienenpienijätkä <3

(c) Satu L.

Tosiaan Brandyn maha on ollut nyt jo yli viikon ihan normi. Syö jo normaalisti pelkkää papanaa ja on muutenkin ollut jo normaali. Päätimpä siis päättää kotona istumisen ja treenaamisen ja lähteä ihmisten ilmoille. Ensin kuitenkin kävin taktisesti rannalla treenaamassa tokoa, lenkkeilemässä ja heittämässä palloa, että pennusta purkautuu se ylimääräinen energia sinne. Tämä oli vallan fiksu veto. Pennun silmät alkoikin kiilumaan innosta kun huomasi minun pakkaavan reppua ja ottamalla hihnan. Sen ilmeestä niin näki, että "NYT MENNÄÄN JONNEKKIN!!!!" Ja tosiaan kuten aina, kun lähdemme treenaamaan, niin odotamme Lauran kyytiä bussipysäkillä. Noh, kun pentu tajusi että mennään bussipysäkille, niin liinat kireäksi ja suurempi vaihde päälle. Bussipysäkillä odotellessamme sitten pyöri kuin väkkärä ja esitteli varmasti kaikki koirien tuntemat äänialat. Hassu lapsi. Sillä on vissiin ollut myös ikävä treenejä.

(c) Satu L.

Vaan nytpä ei lähettykkään varsinaisesti treeneihin, vaan otettiin suunnaksi ylämyllyn Jyrinkylä, jossa pidettiin mätsäri. Itselleni tämä oli varsin nostalginen kokemus, kun kävin ko. paikassa 6lk:n. Paljon oli paikka muuttunut. Mutta, muistelot sikseen. Paikanpäällä Brandy oli täynnä energiaa. Se pomppi ja hytkyili ympäriinsä.

(c) Satu L.

Vaan mentiin sitten kehään. Brandy oli tosi asiallisesti, seisoi ja juoksi hyvin. Tuomarin tullessa näpertämään, kysyi tuomari "säikähtääkö se jos tulen koskemaan". Hiukan taisin naurahtaa ja sanoa, että ei varmasti säikähdä :'D Brandy ei millään malttanut siinä tilanteessa pysyä aloillaan tai seistä. Sen mielestä olisi ollut paljon kivempaa kiivetä tuomarin syliin ja antaa pusuja. Onneksi se on noin reipas, vähän erilainen kun Jussi. Brandy esiintyi todella hyvin ja siksi olinkin vähän yllättynyt kun tuomari ojensi meille mustan (=sininen) nauhan ja parillemme, joka oli bordercollie, punaisen nauhan. Noh. ei se mitään.
Sitten odoteltiinkin nauhakehiä jokunen aika. Nauhakehässä meidän takanamme oli aggressiivinen valkoinenpaimenkoira. Brandy pelkäsi sitä aika paljon, mutta siitä huolimatta yritti parhaansa mukaan esiintyä hienosti. Ja kyllähän se esiintyikin! Tuomari sijoitti meidät SIN1!! Jeiii!

BIS -kehään kävi tiemme ensimmäistä kertaa! Saimme esiintyä ensimmäisinä, joten kiitorataa oli! Tosin en tiedä, että oliko se hyvä vai huono, koska pennun vauhti tuntui vaan kiihtyvän kierros kierroksen jälkeen. Pentu selvästi alkoi kuumumaan juoksemisesta, eikä enää oikein malttanut kuunnella ja kiskoi vain eteenpäin. Lisäksi paljon alkoi pentu myös laukkailemaan. Ja kehän jälkeen saimmekin kommenttia, että ei se ravannut paljon ollenkaan, tai vähintään toinen pää meni laukkaa ja toinen ravia. Nooh, pitää vielä harjoitella ja varmasti pentu alkoi olla jo väsynyt. Pentu kuitenkin oli todella hienosti, seisoi reippaasti ja nätisti, heilutteli häntää. Tuomarien tarkastelussa pentu tönötti tosi hienosti paikallaan, antoi hipelöidä ympäriinsa ja tuijjotti vain namukkaa.

6kk, 17,3kg 52,5cm
(c) Satu L.

Pian jäljellä oli vain minä ja Brandy, sekä pentujen PUN1 labbis. Meitä pyydettiin vielä juoksemaan ympäri, eikä mulla ollut minkäänlaisia toiveajatteluja edes olla 1. No toisin kuitenkin kävi. Tuomari ohjasi meidät ykköspaikalle ja tokaisi, että "te voititte!" Kyllä siinä riemu repesi ja pentu sai kehuja niin paljon! Tuomarit tulivat kättelemään ja tokaisivat, että "Vaikka se on pentu, niin teillä oli aivan upea yhteistyö". Kyllähän tuo mieltä lämmitti, vaikka juoksuosioissa meidän yhteistyö oli vähän hävyksissä.

Kehän jälkeen oli vielä arvontoja. Ja minulla oli pieni salainen haave, että voittaisin, koska jaossa oli Heli Kapasen-Lappalaisen hieronta tai vesiterapia lahjakortti. Nooo. Ihan kiva. Ensin vesiterapialahjakortti meni jollekkin toiselle, mutta tämä olikin jo lähtenyt paikalta, joten se arvottiin uudelleen. Ja kappas! Meillehhän se napsahti! Jussi pääsee siis uimaan ja jos samalla ottaisi sen hieronta-ajan! Kylläpä oli hieno mätsäripäivä! :)

Kakkaa ja mätsäreitä

Kaikkea jännää meidän taloudessa tapahtunut. Treenit on jääneet pois oikeastaan koko tältä ajalta. Minulla on ollut henkilökohtaista koiratonta elämää, niin on treenejä joutunut jättämään välistä. Kävin mm. ruotsissa risteillen Twilight Fan Eventissä VIP -vieraana kattelemassa Robert Pattinsonia ja Ashley Greeneä. (joo mun täytyy hehkuttaa tätä joka paikassa mihin sen voi kirjottaa ;D) Tämän lisäksi Brandy on piereskellyt märkiä pieruja jo kahteen otteeseen.
Elikkäs syyslomaviikolla Brandy vetäisi itsensä ripulille, sitä sitten hoidettiin koko viikko. Mm. kaurapuuroa ja riisiä. Sillä meni ohi. Sitten viikon maha olikin ihan normaali ja sitten alkoi taas. Tätä katsoin pari pvä. ja yritin hoitaa samanlailla kuin edellistäkin, mutta sitten lähdettiin kivuttomaan Martinalle selvittämään missä vika kun näin tiheään maha kuralla.
Otettiin verikokeet. Niissä ei näkynyt mitään poikkeavaa, kaikki arvot kohdillaan ja joku allergiajuttuhomma oli myös normaali, eli ei allergiaakaan pitäisi olla.  Itse kun tosiaan epäilin, että ruuasta johtuisi tämä kuraileminen. Pempen nestearvot oli myös hyvät, eli olin ainakin saanut pennun pysymään nesteissä. Martina antoi mukaan ruokintaohjeet (Martinan puuro) ja antibioottilääkityksen. Diagnoosina tuli epäilynä ns. katarri, ja pahoin jostain maan bakteerista ärtynyt masu. Hiukan pennulla oli myös lämpöä ja ylävatsa oli arka. Pentu oli kuitenkin pirteä, hiukan ehkä väsynyt sekä söi ja joi.
Antibiootit alkoi auttamaan heti ja jo heti seuraavana päivänä maha oli kovalla jo. Tällä hetkellä ollaan vielä antibioottikuurilla ja pikkuhiljaa vaihdetaan martinan puurosta pelkkään normaaliin nappulaan. Yksi mitä olen huomannut, niin pentu on alkanut piereskelemään nyt kun olen pikkuhiljaa alkanut lisäämään nappuloita puuron sekaan. HMM. Edelleen olen hiukan epäilevän ruuan sopivuudesta Brandylle. En sitten tiedä johtuuko skeptisyyteni siitä, etten tykkää ko. ruokamerkistä henkilökohtaisesti yhtään. Mielestäni se on vain niin ylihinnoiteltua, olen kuullut siitä niin paljon huonoa ja Rinollekkin se aikoinaan aiheutti hiivan, kun kokeiltiin. Noh, mutta jos tätä nyt koitettas syöttää tämä kasvukausi ainakin.

Voin kyllä kertoa, että treenitauko alkaa riipiä niin omistajan kuin pentuisenkin hermoja. Etenkin nyt kun on pimeät kaudet alkaneet eikä koiria uskalla laskea irti. Vain viikonloppuisin sitten saavat rällätä irti. Ja Brandyllä ei ole oikein mitään pikkujuttujakaan sisällä  voinut treenata kun ei voi namukoilla palkata vielä. Onnekseni kuitenkin lenkillä hoksasin ruohoalueen joka on "valaistu" (en tosin tiedä saisiko siinä olla kun se on leikkipaikan läheisyydessä, mutta olenpahan siinä kuitenkin) siinä olen sitten treenannut sellaisia juttuja mitä voipi lelulla palkata. Ja lisäksi viskonut palloa.
Ollaan treenattu luoksetuloa "jalkojen välistä" ja eteentulemista. Eteentulemisessa olen huomannut pienen....ongelman :'D Pentu tulee kyllä oikein pätevästi ja tiivisti eteen. Mutta ennen kuin se istuu, se tökkää nenällään... no naisellisiin alueisiini. Eikä se ole kevyt tökkäisy. Sitten se istuu. Tätä pitää varmaan alkaa hioa pois.

Mutta sitten jospa mätsäreihin. Tuossa terveen mahan kautena käytiin Brandyn kanssa mätsäreissä citymarketin parkkipaikalla. Olin oikein vihmerä ja kävelin sinne, treenasin paikanpäällä tokoakin. Tämä oli varsin fiksu veto, aiemmista mätsäreistä viisastuneena!
Brandy oli kehässä tosi upeasti, antoi myös pienesti asetella, korjata lähinnä etujalkojen asentoa. Takajalkoja se osaa jo aika hyvin itse laittaa paremmin. Juostessa se meni maata pitkin, ei siis roikkunut hihassa, ei pomppinut ja mennyt kolmiloikkalaukkaa. Upea pentu! Antoi myös tutkia aivan moitteetta! Olin todella ylpeä pienestä pentulaisestani! Saimme minun mielestäni aivan ansaitusti punaisen nauhan!
Punaisten kehässä olimme valitettavasti ensimmäisenä liikkuva koirakko, ja Brandy ottikin aikamoisen ilospurtin aina kun lähdettiin liikkeelle ja sehän tiesi sitä, että tuomari sattui katsomaan vain sen hetken. Muuten Brandy esiintyi aivan moitteetta! Vaikka tuomari ei meitä sijoittanutkaan, niin minusta minun pentuni oli koko mätsärin kaunein pentu! Lopputulos siis PUN ei sij.

Viime viikonloppuna olikin sitten POKSin hallin avajaiset joihin meitä pyydettiin koiratanssinäytökseen Jussin kanssa. Tarkoitus ei siis varsin ollut mitään suunniteltua esitystä vetää, vaan siis tehdä erilaisia temppuja musiikin tahdissa samalla kun yleisölle kerrottiin poksin koiratanssitarjonnasta.Esitys meni vallan hyvin ja Jussi tykkäsi todella kovasti. Tää on niin Jussin laji, kun saa vaan tehdä höpsöjä temppuja aivan satunnaisessa järjestyksessä ja ne saa mennä "vähän sinne päin" -tyylillä. Eli ei mitään painetta eikä hinkkaamisia. Meidän kanssa esiintymässä oli Laura ja Minttu. Ja Jussia kovasti kiinnosti mintun tuoksut (ja pikkulinnut ovat vihjailleet alkavista juoksuista jo jonkin aikaa...). Kovasti Jussia olisi haluttanut mennä Mintun luokse, mutta pysyi kuitenkin hanskassa.
Päätin ilmoittaa Jussin myös samassa syssyssä järjestettyihin mätsäreihin. Jussi esiintyi perus esiintymispuvussaan, eli pääkallofleecessä. Jussi oli koko kehän ajan tosi innoton, eikä juoksuvauhtia löytynyt nimeksikään. Seisoi kuitenkin vapaana tosi hienosti ja pienestä vihjeestä asetteli takajalkansa paremmin. Pöydällä oli yllättävän hienosti. Vähän väisti, mutta ei varsinaisesti pakoillut tilannetta. Sen verran kuitenkin ahdisti, ettei makkaraa syönyt. Ei se selvästikkään tilanteesta pidä, mutta sietää sen. Tuomari antoi meille kommenttia, että meidän pitäisi liikkua kovempaa (joo tiedän, mut jos koira ei liiku kovempaa..) ja että koira on jännittynyt pöydällä (ai ihan tosi :'DDD). Mut sitähän me tuolla harjotellaan. Saatiin sininen nauha. Nauhakehässä ei enää pärjätty, koska Jussia ei juoksu kiinnostanut pätkän vertaa. Seisoi kuitenkin tosi kivasti eikä ahdistunut takana olevasta esittäjästä. Pääosin olin oikein tyytyväinen Jussin esiintymiseen. Erittäin yllättynyt olin pöytäkäytöksestä, koska olisin odottanut pakoilua enemmälti.

Mitäs vielä. Ainiin. Jussi jää puolieläkkeelle agista, ensinnäkin sen takia, että minulla ei ole varaa maksaa hallimaksua kahdesta koirasta ja Brandy on ehkä aavistuksen potentiaalisempi kaveri tähän harrastukseen. Jussille en siis ottanut treenipaikkaa, mutta käyn sen kanssa varmasti irtovuoroilla tekemässä kaikkea kivaa. Ja Brandy tosiaan pääsi penturyhmään maanantaille. Jussilla ei siis tätä nykyä tehdä mitään ohjattua harrastusta, kyllähän se toki harmittaa mutta minkäs teet :/ En mä halua sen kanssa mitään tokoakaan hinkata kun ei se siitäkään pidä. Tehdään mieluummin silloin tällöin ja kaikkea superhauskaa, retardia ja vauhdikasta.Toki kotona tehdään kaikkia höpsöjä pikkutemppuja, sellaisia joita ei tarvitse mihinkään, mutta niillä voi viihdyttää esim. kyläilyvieraita, kummityttöä tai isää. Jussi on sellainen hauva. Ei varmaan tällä kertaa muuta, eiköhän tässä ollut se kaikkein oleellisin!