Toteumat 2013 ja tavoitteet 2014

Varmaan huonoin koiravuosi koskaan! Ei oikeastaan saatu mitään järkevää aikaiseksi ja omistajakin oli lähes koko vuoden jonkinlaisessa tokoagi masennuksessa. Plus, että sattui kaikenmoisia vastoinkäymisiä. Mutta leuka pystyyn ja kohti vuotta 2014 reippain mielin!

Jubban tunnelmia joulunajalta <3

Tavoitteita meille oli vuodelle 2013 seuraavanlaisesti ja kommenttina alla sitten, että miten ne toteutuivat;

Jussille asetellaan seuraavia 2013 tavoitteita;
- Agin leikkimielinen jatkaminen, josko vaikka niihin mölleihin taas hauskuuttamaan
 ~ No mölleihin ei päästy, mutta käytiin hallilla silloin tällöin ottamassa ratapätkiä hurjien riemurallatusten kera. Mitään ei hinkattu, vaan yritettiin pitää vauhti kovana ja mieli katossa.
- Jos hioisi ne ALOn liikkeet kuntoon(tai ainakin sinne päin), ja käväisisi mölleissä (ikuisuustavoite?)
~ Hahhah. Nimenomaan ikuisuustavoite. Minulla tuskin Jussin kanssa mielenkiinto riittää siihen, että yritän hioa liikkeitä edes möllitasoisiksi. Näkee sen jo koirastakin, miten ei ole yhtään kivaa seurata tarpeeksi tiiviisti sivulla. Saati missään paikkamakuussa möllöttää.. Kyllä me treenailtiin tokoa, mutta ei kyllä varsinaisesti missään edistytty.
- YKSI, ainakin yksi näyttely, sen hylkäyksenkin uhalla, loppukesästä.
~ Tämä oli MELKEIN! Kyllä minä sen ilmotin näyttelyyn, mutta sitten tuli tuomarinmuutos ja jänistin, eli peruin ilmon. Mutta sinne päin!
- Hupsuttelu ja hassuttelu
~ Tätä nyt ollaan tehty paljonkin. Varsinkin koiratanssiliikkeiden ohella. Ja opetettu lisää turhia temppuja ja vahvistettu vanhoja.
- Jos nyt ilmaantuisi lähelle koiratanssikisoja, niin niihin osallistuminen.
~ No olihan niitä kisoja, mutten kyllä saanut aikaan koota kokonaista numeroa...
- Pyörisi parit mätsärit, ihan vain huvin vuoksi.
~ Pyörittiin hurjasti yksi mätsäri! Josta tulokseksi SIN ei sij. Mutta käytiin myös yhdessä näyttelykoulutuksessa, mikäli se mitään auttaa :D
- Silmätarkki + sydän.
~ Silmät peilattiin kyllä, pienillä huomautuksilla, puhtaiksi. Sydäntä en kuunnelluttanut. 

Brandylle tavoitteeksi 2013 seuraavaa;
- Agissa keinu kuntoon ja maksirimojen opettelu räiskimättä. Pitempiä ratapätkiä, möllejä kisatilanteiden harjoitteluun. Kisojen korkkaus suurella ehkällä loppuvuodesta? Omistaja opettelee juoksemaan kovempaa ja ohjaamaan. Mahdollisesti erilaiset kurssit ja koulutukset.
~ No voisin sanoa, että melkein ollaan tavoitteessa pysytty, noin loppujen lopuksi. Keinu on kunnossa, maksirimat kohtuullisen hyvin hallussa. Pitempiä ratapätkiä on alettu ottamaan. Möllejä ei olla käyty, eikä kisoja korkattu. Yhdessä koulutuksessa käytiin. Omistaja ei edelleenkää osaa juosta kovaa, eikä ohjata.
- Tokossa AVO1, lähdetään jo opettamaan niitä VOIvoita. Jos ollaan näppäriä niin VOIn korkkaus loppuvuodesta? AVOn korkkaus pk-noutajien tokomölleissä?
~ Höpsistä kukkuu. Ei meillä ole edes kaikki AVOn liikkeet hallussakaan. Paikkiskin hajosi aivan säpäleiksi :D VOIVOIta olen kyllä lähtenyt opettamaan mm. ruudun ja metallinoudon muodossa. Ei korkattu mitään kisoja tänä vuonna.
- Näyttelyitä suomessa mahdollisimman paljon. Se SA ja muut plussat ois kivoja. H ois tyhmä kun toi on niin komia. Jos jotain tapahtuu, niin sitten koittelemaan sitä aikuisten sertiä virosta?
~ Näyttelyitä tuli kierrettyä kuusi kappaletta suomen puolella ja neljä ulkomailla. Suomesta parhaana tuloksena pieksämäeltä 20.7 AVO ERI1 SA PU1 VSP SERT! Melko huippua siis! Lisäksi suomesta tuli ERI3, EH1, ERI1 SA PU2 vara-sert (!!), ERI1 SA PU3 ja EH1. Sitten käytiin reissaamassa viross ja latviassa hakemassa aikuisten sertejä + valionimikettä, jotka jäi kyllä auttamatta saamatta.. Tuloksina latviasta ERI2 ja ERI2 SA PU5. Virosta sitten 2x EH. Eli saatiin plussia, SA:ta ja H:t jäi tulematta :D
- Mätsäreissä pyöritään ja yritetään kahmia palkintoja, kun ei toi harjotustakaan enää tartte.. Kai?
~ No näissähän pyörittiin yhteensä 9 kertaan, eikä ylpeempi voisi olla! Joka ikinen kerta punainen nauha ja sijoitus! Ei huonosti! 3x PUN1 BIS1
1x PUN1 BIS3
2x PUN2 ja 3x PUN3!
- Tyhmien temppujen opettelu ja elämänkoulun jatkuminen.
~ Elämänkoulu on jatkunut ja tyhmiä temppujakin on kai opeteltu. En tosin tiedä näkyykö se missään. Mutta ompahan kuitenkin!
- Silmätarkki
~ Check!! Puhtaat näkimet!
- Jos keksitään jotain muuta jännää tekemistä, niin sitten sitä..
  ~ Muuta jännää keksittiin mm. vesipelastuskokeilun verran ja käytiin myös Lena Dankerin luennolla.

Semmoinen vuosi meillä. Eihän tuossa nyt ihan hirmuisia saatu aikaiseksi, mutta jotain sentään!

Joulujengi. Brandy, Jussi ja hoidossa ollut kummitädin kultainennoutaja Stella.

Sitten voisi suunnata katsauksen tähän nykyiseen vuoteen, eli 2014.

Jussille tavoitteena vuodelle 2014
- Agin leikkimielinen jatkaminen, hassuttelu mölleissä, jos kehtaan. 
- Ikuisuustavoitteena jälleen kerran hinkata tokoa. Tuskin missään starttaillaan, mutta ihan huvin vuoksi.
- Koiratanssiliikkeiden opettelu ja vahvistaminen. Jonkunlainen ketjuttaminen.
- Mätsäreissä pyörähtely ja pöytävarmuuden lisääminen. 
- Edes se yksi näyttely! Joensuu esim...?
- Terveenä, pirteänä ja onnellisena pysyminen
- Hassuttelu ja hupsuttelu

Brandylle tavoitteena vuodelle 2014
- Agissa ratavarmuus, rimojen roiskimista vähemmälle, kontaktit vielä varmemmaksi (+ kontaktiesteiden suoritusnopeus paremmaksi), keinun varmemmaksi tekeminen, paremmat keppihaut. Ohjaaja edelleen yrittää seisoskelun vaihtaa juoksemiseksi, ja epämääräisen heilumisen napakammaksi ohjaamiseksi. Pyritään käymään valmennuksissa ja kursseilla, jotta omistajakin joskus oppisi jotain. Kisalisenssin otan jo tälle vuodelle, mutta mitään en lupaa. Toivottavasti nyt edes möllejä.
- Tokossa se saakelin AVO nyt kuntoon ja haaveissa nyt voisi ajatella, että jos olen oikein noheva, niin loppuvuodesta VOIn korkkaus. Pääasiassa myös seuruun parantamista, oikeita viretiloja ja erilaisia palkkauksia. Häiriötreeniä.
- Kivaa olisi päästä kokeilemaan jotain PK-lajeja. BH olisi myös aika kiva, joskin siihen pitäisi ehkä vähän reenailla. 
- Jos tarjoutuu mahdollisuuksia, niin kokeilemaan muitakin lajeja ainakin jonkun kurssin verran.
- Mätsäreissä pyttyjen voittaminen ja hommasta vähemmän totisen tekeminen.
- Näyttelyissä pyöriminen, jos nyt SERTi suomesta ja en laittais pahaksi myöskään Viro, Latvia, Liettua sertejä... Muuten aikalailla tyytyväinen ERI-EH linjaan. SA:t on aina kivoja ja muut plussat myös!
- Terveenä ja positiivisena pysyminen

 

Treenipläjäys

En edes taas muista, että milloin on tehty mitäkin ja minä päivinä, mutta olen sentään piirtänyt radat muistiin ja pari video-otostakin on haalittu kasaan.. Tuskin mitään kovin kattavaa sepitystä näistä saan aikaiseksi, mutta yritys ainakin hyvä.

Aloitetaan siis agilitystä.

Ollaan tehty mm. 

 

Tällainen kieputus. Tämä oli osa radasta, mutta ei tosiaan treenattu kuin tätä osaa radasta (että saataisiin sujumaan puhtaasti, lisäksi taidettiin treenata keppejä ja puomia hetsattuna, jos en ihan väärin muista. Tässä kieputuksessa, ainut hankala kohta oli 7. Brandystä on hirmu epävarmaa hypätä minusta pois päin. Tein siis seiskalla siten, että lähetin sen kaukaa putkeen (6) ja kerkesin hyvin juosta tuonne seiskan taakse. Vedin Brandyn siis esteiden välistä oikealle hyppypuolelle ja ikäänkuin sylkkärillä heitin sen sitten hyppyyn. En tiedä miksi tällaista liikettä kutsutaan hienoin agilitytermein, kun ei se mahda pelkkä sylkkäri kuitenkaan olla. Brandyn siis tosi vaikea hypätä minusta pois päin ja tätä sitten olen treenannut ihan yksistäänkin omissa treeneissä, että palkkaan sen heti tuonne esteen taakse. En vaan ole kovin hyvää tulosta nähnyt, kun tuntuu, ettei Brandyä nyt varsinaisesti se palkka edes kiinnostaisi, kun mieluummin jatkaisi rataa, eikä jäisi natustelemaan palkkoja. Kovin huono onnistumisprosentti siis tässä liikkeessä. Tai sitten teen itse jotenkin väärin, sen suurimman prosentin joka epäonnistuu, luultavasti tämä on todennäköisempi vaihtoehto.
Mutta tosiaan kaikki muu meni oikein priimasti ja upeat A:n kontaktit tuonne loppuun, mikäli seiskasta selvittiin.

Tämäkin vain osa radasta mikä oli kentällä, mutta tätä kohtaa me treenattiin. Ongelma taas, yllätys yllätys kakkos esteellä, missä koira piti heittää pois päin itsestä. Nyt onneksi minulla oli silmäpari kertomassa mitä tein väärin. Joko vedin koiraa väärin, joko olin sen edessä tai sitten vain jäädyin paikalleni. Saatiin kuitenkin muutamat onnistumiset (kiitos Brandyn joka jaksaa ziljoona toistoa, vaikka ohjaaja on niin vammainen ettei osaa...). Kepeille haku oli hiukka vaikeahkoa, koska Brandy tuli putkesta sata lasissa, eikä ihan osannut säädellä vauhtiaan kepeille (jonka vuoksi yleensä kurvasi vasta kakkosväliin, koska ei pystynyt taipumaan ensimmäiseen, kun vauhti oli niin kova). Otin ohjurin tähän avuksi auttamaan koiralle hahmottamista siinä vauhdin huumassa. Upea irtoaminen kepeiltä putkeen. Ensimmäistä kertaa A oli radalla, joten Brandy ei aluksi hiffannut, että sekin pitää suorittaa, vaan juoksi muutamaan otteeseen siitä ohi. Kun tajusi, että sitäkin voi tehdä radalla, niin A:lle upeat kontaktit!

Tästä radasta olen hirmuisen ylpeä, koska tämä on ihkaensimmäinen rata, joka ollaan menty upeasti alusta loppuun! Tämä tosin on melko suoraviivaista ja pelkkää juoksemistam eikä mitään kieputteluja, mutta kuitenkin! Ainut ongelma tässä radassa oli 1-3. Jos jätin koiran ykkösen taakse ja menin odottamaan kakkosen taakse, en mitenkään, millään ohjaustekniikalla saanut sitä kääntymään kolmoselle, joka oli tosi kummallisessa linjassa näihin kahteen ensimmäiseen nähden. Plus että hirvitti se vauhti, millä Brandy tuon renkaan suoritti. Brandyn tuntien onnettomuusriski siinä on varsin korkea kun vauhti lisätään maksimiin..... Se tosiaan oli ihan ainut radan ongelmakohta. Kaikki muu aivan upeaa ja puhdasta niinkuin lopunviimein. Jos aloitettiin radan suoritus renkaasta (2), niin päästiin rata alusta loppuun. 3 esteltä irtosi upeasti 4 putkeen, siitä hienot kontaktit A:lle. Aluksi keppien hakemisessa oli taas vähän roplematiikkaan, mutta pienellä hiomisella nekin saatiin puhtaaksi osaksi radan suoritusta. Hieno, joskin hitaahko keinu (RADALLA!!). Hitaus tosin luultavasti johtui osittain siitä, että karjaisin kohtuu lujasti Brandyä hidastamaan, ettei tule lentokeinua. Loppurata koiralla upeaa itsenäistä etenemistä, etenkin puomin kontaktin jälkeen ei tarvinnut huutaa, kuin "eteen" ja koirahan kulki!

Yleisesti ottaen yksi ongelma on tuntunut poistuvan keskuudestamme, joka on se rimojen roiskiminen. Todella harva se kerta enää tippuu rimat. Joskin meidän agissa tuntuu olevan enemmän tai vähemmän näitä maanis-depressiivisyyden oireita. Jotkut treenit menee huipusti ja seuraavien treenien jälkeen tekisi mieli heittää hanskat nurkkaat ja haistattaa pitkät koko lajille.

Sitten muutama video kun käytiin treenaamassa 23.12. Tein tuollaisen yksinkertaisen rataympyrän, mihin sain tuota sylkkärihommaa treenaukseen, kepit ja keinun radalle. Sylkkärihomma oli taas yllätys yllätys kaikkein haastavin homma tällä radalla, vaikka sitä harjoiteltiin todella paljon erikseen.

viimeisessä videossa nähtävillä keinun suuri vetovoima....


Sitten muutama sananen tokoilusta. Ollaan tehty, noh, melkein kaikilla iltaruuilla voittajan kaukoja, ihan nami nenän edessä taktiikalla, jotta saataisiin mahdollisimman vähän steppaavia suorituksia. Tätä nyt varmaan tehdään ihan hyvä tovi, että saadaan 100% onnistumisprosentti näin lähietäisyydelle, josta sitten lähden ottamaan etäisyyttä. AVOn kaukoissa ei ole etäisyysongelmaa. Lähinnä VOIn. Lisäksi ollaan nyt kovasti yritetty korjata sitä seuruupaikkaa, melkolailla tuloksetta. Heti jos vähän kovennan kävelyvauhtia normaaliin, niin edistäminen alkaa taas. Hitaassa vauhdissa osaa paikan nykyään pitää melko kivana. Jääviä tehty lähes 100% onnistumisilla. Ja lyhyitä paikkiksia eri paikoissa. Lisäksi ruutua, jossa olen selkeästi ottanut liian ison edistymisharppauksen, koska koira on selkeästi epävarma. Palataan siis namialustaan/kosketusalustaan (vaihtelevasti) takaisin. Nouto melko mukavissa kuoseissa, se hakeminen pitäisi vaan saada vähän nätimmäksi. Kokeiltiin myös metallikapulaa, sitä ei tykkää oikein tyhjiltään pitää (vaikka pitää kuitenkin), mutta sen noudossa ei ole mitään ongelmaa! Lisäksi käytiin hallilla harjoittelemassa ihan asiaksemme AVOn hyppyä, joka alkoi sujua kokeenomaisesti erinomaisen arvoisesti loppua kohden! Eli suurin osa AVOn liikkeistä erittäin hyvin kasassa. Nyt se paikkis vain kuntoon ja kokeenomaisia treenejä, niin sitten ollaankin melkolailla kisavalmiita! :)

Sitten tähän loppuun voisin vielä kirjoittaa vuoden viimeisestä mätsärikäynnistä eli 7.12 käytiin Sohvin Valinnan järjestämissä mätsäreissä ja Brandy pönöttelikin oikein mallikkaasti itsensä PUN3!

Pieniä tuokioita tokossa ja agissa

Lauantaina otin ihan asiakseni lähteä viereiselle kentälle, ihan tavoitteellisesti tokoa treenaamaan. Matkaan otin ruututötsät ja ruutunauhan, sekä noutokapulan.

Ensin otettiin paikkamakuuta silläviisiin, että Brandy sai maata paikallaan sen aikaa kun ähersin ruutua pystyyn.. Ja nimenomaan ähersin. Tuuli oli niin kova, että ruututötsät ja ruutunauha sinkoilivat pitkin kenttää. Se oli Brandylle ihan liian suuri häiriö. Paikaltaan se ei lähtenyt, mutta nousi istumaan. Otettiin vielä "normia" paikkamakuuta hetken aikaa, että saatiin hyvä juttu pohjalle.

Ruutu. Suurimmaksi osaksi tehtiin nyt namialustalla. Oltiin reilun 2m päässä ruudusta ja lähetin Brandyä ruutuun, en käyttänyt enää apukättä, vaan mentiin ihan käskyn voimin. Oikein vauhdikasta ja kivaa ruutua. Hyvin se kääntyy myös minua kohden sen jälkeen kun namialusta on popsittu tyhjäksi. Palkkasin vielä pallolla ruudussa seisoskelun jälkeen, ruudun taakse. Maahan menoa ei siis olla yhdistetty ruutuun ollenkaan. Viimeiseksi toistoksi tehtiin ruutu kosketusalustan kanssa. Brandy lähti todella kivalla vauhdilla ruutuun, tsekkasi, ettei ollutkaan namialusta, kääntyi minua kohden ja kosketti alustaa. Palkkasin hurjien kehujen kera pallolla ruudun taakse. Näppärä jätkä! Jätettiin hurjan hienoon suoritukseen.

Tämän jälkeen tehtiin muutama nouto. Viimeksi taisin vikistä täällä meidän rikkoutuneesta noudosta, eli palauttaessa Brandy kaartaa ja tuo vinosti kapulan eteen. Noh.. nyt ei ollut sitä ongelmaa. Nyt ongelmana oli, että Brandy haki kapulan tosi rumasti ja puri sitä matkallansa. Muuten palautus ja luovutus oli kivat.
Miten korjataan ruma hakeminen ja kapulan pureskelu? Minulla ei ole mitään ideaa.. Anyone?

Sitten tehtiin seuruuta ja heräsin siihen tosiasiaan, että meidän seuruu on ihan hirveää. Brandyn vireet on niin katossa, että se edistää ja keulii. Koitin sitten, että saisin paikkaa hihnan avulla korjattua, mutta hihnan kanssa Brandy oli sitä mieltä, ettei nyt vissiin tarvitse edes seurata. Joko se ei seurannut laisinkaan, tai sitten seuruu oli niin flegmaattista ja löysää, ettei sitäkään voi kutsua seuraamiseksi. Edes katsekontakti ei pitänyt. Imuuttaminenkaan ei sitten Brandyä voinut vähempää kiinnostaa, koska "ei mun pidä tota kättä seurata kun mun pitää nähä äiskän silmät". Hitaassa kävelyssä paikka löytyi toisinaan ja siitä palkkailin, mutta heti jos vähän nopeutin, niin edistäminen ja keuliminen jatkui. Huhhoi.

Maanantaina suuntasin agitreeneihin, jotka tosin meinasin ensin lahjakkasti unohtaa ihan tyystin.. Mentiin sitten vähän myöhässä paikalle. Tosin mietiskelin jo matkallani, että tänään ei oteta hyppyjä ollenkaan, tehdään keppi ja kontaktitreeniä. Brandy oli kuin viritetty jousi kun käveltiin treenihallille, liekkö se tajunnut siitä, kun kiskaisin sille BOTin niskaan kävelyn ajaksi. Hallin pihassa se alkoi ko kitisemään. Hallissa se oli sitten yllättävän hiljaa kuitenkin.

Tehtiin tosiaan puomilla kontaktitreeniä ja samassa tuli hiukan erottelutreeniäkin, koska putki oli siinä aika puomin holilla. Putkihullu koira kun on, niin ensimmäisenähän se hujahti sinne putkeen. Seuraavalla kerralla blokkasin putkea hiukan omalla sijoittumisellani ja nostin kättä selvemmin ylös puomin merkiksi. Ja siitähän se lähti sitten sujumaan. Joskin Brandyllä oli ensimmäisellä toistolla niin paljon vauhtia, että alastulokontakti unohtui kokonaan... Tassu kylläkin osui kontaktille, mutta kontaktia ei suoritettu ihan niin kuin ollaan sovittu ;) Muuten oikein kivaa puomia.

Sitten otettiin keppejä. Ihan perus keppivälin hakemista siten, että tullaan vähän etäämpää.. Tosin tänään ongelma kepeillä oli se, että Brandyllä oli niin tuhoton kiire, että ei malttanut pujotella viimeistä väliä kertaakaan, joten otettiin viimeiseen väliin yksi ohjuri avuksi. Välillä hakemista oli myös ensimmäisessä keppivälissä kun Brandy tuli niin hirvittävällä vauhdilla, ettei kertakaikkiaan sellaisesta vauhdista taipunut siihen ensimmäiseen keppiväliin vaan pujottelu lähti aina toisesta. Lyhennettiin matkaa, pidettiin kulma samana, vauhti väheni ja kepittely onnistui. Miten koiraan asennetaan jarru, ettei se menisi liian kovaa esteille? Kun se ei näemmä itse ymmärrä jarruttaa... Brandyn motto on ihan selkeesti "täysiiiiiiii", ihan sama sinkoaako se muurin osiksi pitkin hallia, roiskuuko rimat tai eikö pysty satasen vauhdista taipumaan keppiväliin, niin ihan sama. Kuhan mennään TÄYSIIIIII..... Omistaja on ehkä vähän erimieltä....

Brandyn kattilan vedet kiehui välillä vähän turhan lähellä pintaa, joten Brandy väsyi taas tosi äkkiä. Puhumattakaan niistä sen omista kunniakierroksista hallin ympäri tai tasajalkapompuista mun vierellä... Vaikka onhan tässä ollut myös liikuntakieltoa ynnämuuta, niin en kyllä yhtään ihmettele jos kunto on muutenkin huonontunut. Lopetettiin siis tähän, etten aja koiraa ihan piippuun. Brandy lähti hallilta vähän sen oloisena, että "hei, eikai me nyt vielä lähdetä??".

Tiistain toko! Joka oli tällä kertaa itsenäinen, koska noutajilla oli kokous. Joten kenttäkoulutusta ei ollut. Mentiin kentälle lenkin päätteeksi, josko koirassa olisi vähän vähemmän virettä seuraamisessa.
Tehtiin ensin paikkamakuu. Alku oli oikein lupaava, mutta sitten minun takaa kulki huutava ja räkyttävä lapinkoira. Brandy ei kestänyt. Nousi jälleen istumaan, muttei lähtenyt mihinkään. Otettiin uudestaan. Reilun minuutin laskeskelin omassa päässäni, palasin Brandyn luokse ja palkkasin. Ei siis noussut. Pitää nyt vissiin tehdä varmuustreeniä ja lisätä sen jälkeen häiriötä.

Sitten tehtiin luoksaria. Tehtiin napakkaa stoppitreeniä, eli kutsuin ja viskasin pallon. Kutsuin ja viskasin pallon. Huomasin onnekseni (tässä vaiheessa) oman tekemäni aika kaardinaalin virheen. Palloa viskatessani, otan tukiaskeleen toisella jalallani........... Ihmekköskään koira ei käden heilautuksesta pysähdy. Voi saakutin saakutti sentään...... Nyt siis vaan alusta asti jälleenkerran treenaamaan, sitä käden heilauttamista ja muun kropan paikallaan pysymistä..

Sitten seuruut. Samaa viretilaa kuin aikaisemmin. Onneksi toi koira ei kuitenkaan väsy, vaikka ei saisikaan palkkaa. Se on niin ihana kun se yrittää yrittämistään! Harjoittelin seuruun oikeaa paikkaa imuuttamalla. Oli hajuisia herkkuja, joita Brandy ei vaan voinut ignoorata! Sain siis hiukan imutettua ja palkattua oikeasta paikasta. Tätä hinkattiin _pitkään_ onneksi Brandyn pääkoppa tosiaan on sellainen joka kestää ja kestää! Sain jo kättä nostettua hiukan poiskin nenästä ja käsiavulla seuruupaikka on suhteellisen oikea, ainakin parempi kuin ennen! Nyt vaan tätä imuutus ja käsiaputreeniä hetken aikaa ja sitten häivyttämään sitä kättä mahdollisimman nopeasti pois. Josko se siitä joku päivä taas..

Kotosalla ollaan oikeastaan joka iltaruualla tehty kaukoja. Matkaa ei ole kuin se 1½m. i-m ja m-i vaihdot menee ihan puhtaasti. Seisomisia vielä treenaillaan puhtaammiksi. Seuraava etappi oisi varmaan siirtää tätä enempi tuonne ulkotiloihin ja pidentää välimatkaa.

ErittäinHyvän arvoinen reissu Viroon.

Kieltämättä tämä reissu harmittaa ihan kohtuullisesti. Oisivat nyt edes ERIä antaneet! :D

tämä kuva oikeastaan otettu ennen latvian reissuun lähtöä, mutta menkööt...

Matkaan lähdettiin perjantaina (18.10) päivällä, sillä lautta jorpakon yli Viroon lähti vasta iltamyöhään Helsingistä. Mia kurvasi ensin Joensuuhun, josta sitten ajoimme enonkoskelle hakemaan Mian kasvatin Paten (Zharmant's Cafe Latte), siitä sitten savonlinnaan hakemaan taasen kyytiin Brandyn sisko Prada ja hänen omistaja Tanja, jonka jälkeen sitten vielä mikkelin suunnille hakemaan Cata (Wolffhouse-Caratia Oakajee).

Virossa, hotellilla oltiin lähimain taas puolen yötä ja käytiin aikalailla samointein nukkumaan, sillä kehät oli melko aamusta.

Näyttelypaikallekkin päästiin ihan ongelmitta lauantaina (19.10). Myös Viron näyttelypaikka oli AHDAS. Matot sentään pysyi kehässä paikoillaan. Brandy oli taas hirmu ahdistuneen oloinen ensimmäisenä näyttelypäivänä. Mutta onneksi se säilyttää silti toimintakykynsä.

EH

Brandyn arvostelu lauantailta
""Nice size, masculine in type. Little long in body, good topline, nature long tail. Little (jotain) chest, better in front than in rear. Moderate jotain jotain. Prefer better rear and front angulations. Accetable condition. Beutiful coat, nice condition. Prefer more typical and efficient movement and more (jotain) in rear."
EH

Tuomarina Tomasz Borkowski

Sunnuntaina kehä oli mukavemmassa paikassa ja tilaa häkeille oli kivasti. Ainut mikä tällä kertaa mätti, oli se, että kehämatot oli jostain syystä ihan hirvittävän liukkaat! Brandy veti kehässä lähes kyljellee liukastuessaan (ja minä melkein perästä), koirilla oli ihan hirvittävän varovaista liikkumista kaikilla.  Brandy oli taas ihana perusBrandy, iloisine häntineen ja ilmeineen, ahdistuksesta ei tietoakaan.

Brandyn arvostelu sunnuntailta:
"Good size, but too long in loin. Good head + expression, good bite. Nice back + front. Accetable topline, need more angulation in more. Good substance in body, but need more bone. Must move with more drive. Nice coat."
EH

Tuomarina Ole Staunskjaer

Muilla reissulaisilla meni myös ns. kohtuullisesti. Pate oli molempina päivinä ROP-BABY-pentu. Prada la ERI AVK2 ja su EH, sekä Cata molempina päivinä EH, itse esitin Catan sunnuntaina. 

Brandy ja minä ennen kehään menoa (c) Tanja

Sitten ajelemaan satamaa kohti. Kun oltiin suomen puolella ja mentiin takaisin autoon, kiinnitimme huomiota Brandyn kakomiseen. Ajateltiin, että sillä on jäänyt jotain kurkkuun, joten annettiin vettä, josko se huuhtoisi palasen pois kurkusta kiusaamasta. Brandy kakoi kohti itää ajellessa silloin tällöin. Yhdessä vaiheessa pysähdyimme sitten ostamaan ruisleipää, että josko se saisi mahdollisen karvan pois kurkusta ärsyttämästä ja vettä siihen päälle. Brandy oli vallan mielissään tästä syöpöttelytuokiosta.

Ryhmä rämä autossa. ylärivi Cata ja Prada ja alhaalla sitten Pate ja Brandy (c) Tanja

Vaan kun pääsimme taas yöllä kotiin ja Brandy otettiin pois autosta, varmistui se, mitä olimme karvan lisäksi alkaneet epäillä. Kennelyskä (veikkaamme, että Brandy sai sen jo latvian reissussa sillä itämisaika on vähintään sen kolmisen päivää ja muillakin latviassa olleilla koirilla on ollut kennelyskää..). Brandyn lähtiessä juoksemaan, se sai ihan hillittömän yskäkohtauksen, josta ei meinannut loppua tulla. Tätä sitten sairastettiin nelisen päivää, jonka jälkeen alkoi helpottamaan. Tämän lisäksi Brandyllä oli vissiin reissussa halennut kynsi, joka oli aika hurjan näköinen ja Brandy sitä vähän nuolikin. Mutta se ei varsinaisesti ollut koiraa haittaava, eikä erittänyt mitään (esim. verta) niin sain neuvon tulla näyttämään kynttä eläinlääkäriin vasta yskän mentyä ohi (koska esim. kynnen kuorimista vaativaa rauhoitusta ei olisi muutenkaan voinut yskässä tehdä).
Myös Jussi sai kennelyskän, joskin vähän pahempana kun Brandy. Jussilla yskä kesti reilun viikon ja ensimmäisinä päivinä sen kakominen oli niin rajua, että se sai aikaan oksennusrefleksin jolloin Jussi oksensi sitten mahansa sisältöä ulos, limalla kuorrutettuna.

Brandyn yskää videolla

Jubba unilla

Tänään 6.11 yskät on molemmilla koirilla ohi ja karanteeniviikkokin alkaa olla lopuillaan, joten kävimme näyttämässä kynttä Martinalla. Brandyn kynsi olikin lähtenyt parantumaan erinomaisesti iteksijään, joten ei tarvinnut kuin muutaman viilauksen kynsiviilalla parempaan muotoon ja vola. Lupa rällätä! Vihdoin päästään siis kunnon lenkeille ja normaaliin arkirytmiin!

Brandy pääsee leikkimään irrallaan, ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon!

ERInomaisen arvoinen reissu Latviaan

Kuten otsikko kertoo... olisihan sieltä jotain ekstraakin voinut tulla, mutta näillä mennään!

Perjantaina 11.10 aamulla siis kasvattaja Mia tuli meitä hakemaan ja siitä suunnattiin kohti savonlinnaa hakemaan Brandyn sisko Prada (Zharmant's Baileys) kyytiin, josta sitten Mikkelin suunnille hakemaan kyytiin Maiju ja koiransa Wolff-house Caratia Okajee eli Cata. Siitä lähdettiin sitten muutaman pysähdyksen taktiikalla suuntaamaan kohti Helsinkiä ja satamaa, josta sitten mentiin laivakyydillä Viron puolelle. Viron puolella ei sitten paljoa pysähdelty vaan talla pohjaan ja etelän suuntaan ajamaan.
Kello taisi olla lähemmiltä puoltayötä kun päästiin kohteeseen, eli Latviaan.

Brandy poseeraa latvian reissussa

Minä, Maiju, Cata ja Brandy asuttauduttiin samassa huoneessa (ja sängyssä :D) ja yllättävän kivasti meni yö. Koiratkin osasivat rauhoittua nukkumaan.
Seuraavana aamuna (la 12.10) saatiinkin nukkua ihan hyvän aikaa, sillä kehät olivat vasta kolmen(?) aikaan päivällä. Syötiin älyttömän hyvä aamupala hotellilla jonka jälkeen suunnistimme hyvissä ajoin kohti näyttelypaikkaa. Mikä osoittautui erittäin hyväksi ideaksi, nimittän se tie, jota meidän piti mennä näyttelypaikalle, oli poikki... Ja se oli poikki sen takia, että juna oli hajonnut juuri keskelle tasoristeystä........... Navigaattori tietysti sai hepulin kun yritettiin etsiä vaihtoehtoista reittiä ja toise navigaattorin mielestä mitään muuta reittiä ei ollut kun tämä kyseinen. Karttakirjassakin oli sivunvaihto juurikin sopivasti tässä kohden, joten siitäkään ei oikein saanut mitään selvää. Hiukan meinasi hikeä pukata.
Sitten ystävällinen papparainen tuli meille höpöttämään jotain... latviaksi. Ja ilmeisesti muita kielivaihtoehtoja ei ollut saatavilla (niinkun harvassa muussakaan paikassa ko. maassa..). Onneksi näyttelypaikkakunnan nimen mainitessa pappa oivalsi päämäärämme ja huitoi käsillä vuoron perään, että mihin suuntaan kääntyillä. Käsiviittomien avulla ja muita autoja seuraamalla pääsimme kiertoteiden kautta sitten tälle tielle mikä oli poikki ja navigaattorikin ymmärsi jälleen missä ollaan ja paikansi meidät loppujen lopuksi päämääräämme.

Näyttelypaikka oli AHDAS. Jep. mikään muu sana ei kuvaa sitä paikkaa. Niin ja senkin voin sanoa, että kehämatto oli liimattu niin huonosti paikalleen, että se oli "löysä", joten kun siinä juoksi, niin matto lähti ikäänkuin "alta". Muuten se oli hyvä juosta, eikä koirat liukastelleet.
Ensimmäisenä päivänä Brandy oli todella vaisu. Sitä ahdisti se halli ihan selvästi. Makupalat maistui, mutta ei sillä teholla mitä normaalisti. Myöskään häntä ei viuhtonut lakkaamatta, niinkun yleensä. Otimme siis salaiseksi aseeksi lelun, joka saikin Brandyyn vähän eloa ja reippautta!

Köh. Kehässä oli nähtävissä pienen pientä "naamalla kurvailua". Tuomarihan meillä oli latvialainen, joten aika hyvin kaikki latvialaisomistuksessa/handlauksessa olevat koirat kurvailivat kärkisijoille, kuten myös Brandyn luokassa, josta olen edelleen hiukan katkera..

ERI AVK2

Brandyn arvostelu lauantailta;
"Strong male, a bit long in body. Correct type of head, correct expression. Correct topline, but a bit long in loin. Good volume of body. Correct angulation, but need stronger hind legs. Correct temperament."
ERI AVK2

Tuomarina Ligita Zake 

Näyttelypaikalta suunnattiinkin sitten Riikaan vähän shoppailemaan ja syömään, josta sitten hotelille ja hyvissä ajoin nukkumaan.

Seuraava päivä (su 13.10) alkoikin vähän aikaisemmin, koska kehät oli muistaakseni 12 aikaan. Tällä kertaa matka näyttelypaikalle sujui ilman kiertoteitä. Näyttelypaikka oli edelleen ahdas, mutta kehämme oli tällä kertaa vähän väljemmillä vesillä, joten meidän kehän laidalla ei ihan hirveää ryysistä ollut.

ERI AVK2 SA PU5

Brandyn arvostelu sunnuntailta:
"Correct size. Good body (jotain?), good coat. Normal temperament. Good movement."
ERI AVK2 PU5 

Tuomarina Savicic Nebojsa

Latviasta ajeltiinkin talla pohjassa hyvää kyytiä aina Joensuuhun asti. Kotona olimme joskun neljän maita aamulla. 

Lisäksi täytynee mainita, että matkakumppanit pärjäsivät oikein kivasti. Puolet kunniasta otan tietenkin itselleni, koska handlasin Brandyn kaunista siskoa Pradaa. Lauantaina Prada oli PN4 ja sunnuntaina aika makiasti (ainoana pitkähäntäisenä narttuna!!!) ERI AVK1 SA PN1 SERT VSP!! (muistilapuksi myös, että tälle tuomarille kannattaa koira esittää vapaasti ;))) ) Catan tulokset oli la ERI JUK2 SA ja su ERI JUK2.

Sisko ja sen veli, Prada ja Brandy

Sisko ja sen veli, Prada ja Brandy

Terveet näkimet!

Käväistiin 9.10 Kivuttomalla järjestetyssä kimppatarkissa molempien koirien kanssa. Silmätarkastajana toimi eläinlääkäri Jaana Pätilä.

Molemmat koirat saivat terveiden silmien paperit!
Brandyn lappu oli täysin moitteeton, ennen tippoja ja tippojen jälkeen!

Jussin lapussa taasen oli joitain "moitteita", muttei mitään vakavaa tai mistä tulisi huolestua.
Jussin lappuun kirjattiin pieni lasiaisvuoto/juoste vasemman silmän taka-osaan, mutta pääsi silti tervein rastitetun paperin kanssa läpi!

Esim. treeniä

Hupsista. Lähti liian aikaiseen :D

No mutta asiaan. Käytiin syyskuun lopuilla treenailemassa sekä tokoa, että agia. Joskaan en juurikaan muista niistä yhtään mitään.... Pitäs vissiin kirjottaa treenien jälkeen aina.. Facebookpäivityksien perusteella on kuitenkin ilmeisimmin mennyt oikein kivaisasti.

26.9
"Brandy teki kokonaisen keinun!!!! Ihan itse! Byhyyyyyy :'))) Nyt vaan hiotaan siitä hyvä ja nopeampi keinu. Upeeta kepittelyä ja kontakteja myös. Muuten aika rimanroiskimista. Ja muistina taas itselle, _ÄLÄ TEE LIIKAA_. Pitää yrittää muistaa jarrutella omaa tekemisenhalua vaikka Brandy niin hienosti aina välillä tekeekin" 

muutamat videot sitten samaiselta päivältä;

30.9

"Hitsit, että miulla oli pätevä agikoira tänään, teki just niinkun mie käskin (eli myös väärin :D)! Kepeillä tosin oli joku kummallisuus, koska lopetti kepittelyn, ihan joka kerta puolivälissä ja ei löytänyt rytmiä ollenkaan. Piti sitten ottaa ohjureita, että saatiin muutama puhdas suoritus alle. Mut hienoa puomia ja keinua teki!"


1.10
"Brandy oli tänään tokossa oikein pätevä ja völinääkin oli vähemmän. Täytynee ottaa tavaksi lenkkeillä 2h ennen treenejä Hieno paikkamakuu oli vielä lopussa, ehkä se siitä korjaantuu ! Saatiin myös parannettua jäävää seisomista, joskin kouluttaja oli vähän sitä mieltä, että olen aavistuksen liikaa perfektionisti siinä."

 on se hyvä toi facebook, kun tunnun päivittävän sinne enemmän koirien juttuja kun omia.. Tai ainakin hyvin monet päivitykset liittyy jollain tapaa koiriin..

sitten vielä kevennykseksi video lenkiltä... ja toinenkin