Pitkästä aikaa!

Hei vaan kaikille pitkästä aikaa! Meistä ei oo hetkeen kuulunut mitään, mutta eipä kyllä mitään kovin jännittäviä asioita ole meidän kommuunissa edes tapahtunut... Tähän on monta syytä, mm. karanteeni, omistajan reissut ja pienimuotoinen motivaationpuute.

Mistähän lähtis. No lahdetään vaikkaa... Tästä karanteenin aiheuttajasta.
Facebookin mukaan kiroilin 26.10 ja uhkasin polttaa koko taloni maan tasalle, koska meillä oli väiveitä. Molemmilla koirilla. Rupesin katselemaan kun Brandy rupsutteli itseään normaalia enemmän. Rupesin sitten tutkimaan ja karvojen seasta löytyikin sitten jotain ruskehtavia mönkiäisiä ja valkoisia munia. Eipä siinä, koirille karkoitteet niskaan (Expot), kammalla läpi käyminen ja kolme taloutta (minun kämppä, äidin kämppä ja miehen kämppä) suursiivouksen alle (+vielä miehen kissat). No, näin reilua kuukautta myöhemmin meissä ei ole enää väiveitä. Siksi päästiin tänään ensimmäistä kertaa 2kk agilitytreeneihin!!!

Lisäksi minulla oli 2vko:n etelänmatka tässä marraskuun lopussa - joulukuun alussa. Koirat olivat ensimmäisen viikon äitini luona hoidossa, jonka jälkeen Brandy lähti miehen luokse hoitoon. Ihan hyvin pärjäsivät ja kiitos huoltojoukoille! Taisi mammalla olla vaikeampaa olla erossa kun lapsosilla...

Lisäksi Jubabaa Jussipussi Kebabiina täytti hienot 4-vuotta 16.11! Hieno pieni Jubbabubba! Itse en tosin ollut tuolloin enää onnittelemassa ja leipomassa kakkuja, mutta ilmeisesti äitini yritti tätä juhlaa jollakin tavoin juhlistaa poikien kanssa.

Tokon saralla... Noh.. Pelottavan iso motivaationpuute omistajalla. Lenkeillä ollaan aina jotain pientä siellä lomassa tehty, esim. seurauspätkiä, luoksetuloa, perusasentojumppaa.... Mutta se mitä pitäisi treenata on jäävät... mutta ne ei vaan motivoi millään muotoa... Pitäisi vaan ottaa itseä niskasta kiinni. Mitä nyt uutena ollaan lähdetty ihan alkeista Brandyn kanssa treenaamaan on kaukot. Ja ne on niiiiin vaiheessa. Ajattelin opettaa kaikki kaukoliikkeet nyt yhteen hynttyyseen. Maahanmenossa ja istumisessa ei ole ongelmaa ~ 2m välimatkalla, siirtymät on kivoja, mut se seisominen.. Se ei onnistu edes vaikka minä olisin koirassa kiinni. Se liikkuu aina. Joko valuu eteenpäin, tai sitten hypähtää ylös siten, että liikuttaa myös takajalkojaan. Myös ruututöntät on olleet korissa jo pidemmän aikaa, mutta olen livistänyt vastuusta sillä verukkeella, ettei ole kehänauhoja... Myöskin tunnarikapulat huutaa kaapissa, mutta ne on oikeasti niin kammottavat, etten uskalla koskea niihin. Mua oikeasti pelottaa, että pilaan sen opetuksen heti alkuunsa.
Myös noutoa ollaan harjoiteltu ja se menee ihan perushyvin, sitä vaan pitäisi vielä hienosäätää ja varmistaa.
Pyörittelin mielessäni myös sellaista ajatusta, että jätetään ALO sikseen ja tähdätään kesällä AVOon...? Ensinnäkin siksi, etten jaksa opettaa tuolle luoksepäästävyyttä. Eikä mulla yleensä ole siihen avustajaakaan... Siitä huolimatta mun pitäs hioa nuo jäävät kuntoon, koska niistä ei pääse eroon...

Jussin kanssa ollaan harjoteltu uutta temppua nimeltä rumpukapulan pitäminen! Lähdettiin harjottelemaan siveltimellä ja tällä hetkellä ollaan päästy siirtymään jo siihen rumpukapulaan, mutta se on kovan harjoittelun alla vielä... Jussi ei tosiaan tykkää pitää mitään suussa...

Ja sitten vielä... hmmm. NIIN! Ihan jotta meidän eläinlääkärikäynnit ei jäis liian vähäisiksi, niin tuossa muutama päivä sitten huomasin Brandyn kynsiä leikkaillessa, että Brandyn toinen kassi helottaa aivan punaisena.. Noh. tarkemmin sitä tutkiessani huomasin, että se on aivan turvonnut ja märkiikin vielä. Katselin sitä yön yli puhdistin ja rasvasin sekä pidin Brandyllä jalassa miehen vanhoja kalsareita,  mutta muutosta parempaan ei ollut aamulla, joten eikun Martinalle soittoa. Samalle päivälle saatiin aika ja eläinlääkärikäynti meni oikein hyvin päivälenkistä, kun satuttiin miehen luona olemaan eikä siitä ole kuin puolisen tuntia matkaa Martinan vastaanotolle. Kävimme pyörähtämässä Martinan vastaanoton lattialla esittelemässä kasseja, diagnoosiksi saatiin kivespussin tulehdus joka voi johtua kylmästä tai sitten siitä, että Brandy on kolhinut arvoesineitään johonkin terävään. Saatiin mukaan antibiootit ja hoito-ohjeet. Minä kun kerkesin jo itkua tyyliin tihrustaa kiveskasvaimesta tai -syövästä.... Mikä ylireagointi?

Tänään sitten tosiaan käytiin ensimmäistä kertaa melkein 2kk agilitytreeneissä! Oltiin kyllä molemmat niin kikseissä, sekä koira että minä! Epäilin, että koira vain juoksisi päättömänä ja olisi aivan irti lapasesta, mutta mitä vielä, pysyi lapasessa, mutta aivottomasta juoksemisesta jätkä ei kyllä luopunut. Se nyt on varmaan muutenkin Brandyn tavaramerkki.... Treenit meni tosi kivasti. Pientä hakemista oli kepeillä, renkaassa ja takaaleikkauksissa. Muuten oli kyllä tosi kivaa irtoamista ja esteitten hakemista! Brandy tosiaan kävi ihan hurjilla kierroksilla näissä treeneissä ja väsyikin sen takia tosi nopeasti. Tämän lisäksi liiallinen vauhti ja aivottomuus aiheutti pieniä äksidenttejä... Brandy mm. törmäsi ryminällä keppeihin ja renkaaseen, lisäksi rimat roiskuivat enemmän kun laki sallii....

Jussi sen sijaan oli vallan närkästynyt kun se ei päässyt treeneihin mukaan ja oli tiirikoinut sillä aikaan Brandyn ruokapönttöön levitellyt ruokaa, tutkinut kaapit ja syönyt suihinsa kaiken syötäväksi kelpaavan...

Gays