tag:blogger.com,1999:blog-6836951985899538733.post9184229693880142318..comments2023-10-01T12:50:40.375+03:00Comments on Powered by Aussieduo ja Jussi: Epäonnen viikko?Nettahttp://www.blogger.com/profile/08694057936898237424noreply@blogger.comBlogger9125tag:blogger.com,1999:blog-6836951985899538733.post-5108318563409839412012-01-15T13:45:37.704+02:002012-01-15T13:45:37.704+02:00"Klassinen haukkupanta" valitettavasti h..."Klassinen haukkupanta" valitettavasti hoitaa oiretta, ei syytä. Sitä en kyllä lähtisi murrosvaiheessa olevalle koiralle käyttämään. Pahimmassa tapauksessa kaikki tehty työ valuu hukkaan eikä harrastaminen ole enää kivaa - luottamus murenee. -- Nään haukkupannan erilaisena. Kokoajan käytettynä siitä ei ole apua. Kuten ei muustakaan apuvälineestä. Se antaa kuitenkin ulkoisen ärsykkeen, häiriön, joka saa koiran pois älämölön kuplastaan vaikenemaan itse. Hämmentymään. Ja koira päästään palkitsemaan siitä, että se hiljeni itse, ei oman karjumisen kautta. Palkitseminen on aina vahvempaa kuin kieltäminen, ja jos ei pääse odottamaan niin kauan, että koira vain luovuttaa ja hiljenee, löytyy pieniä apukeinoja. Oikein käytettynä haukkupanta voi olla kuin naksutin. Se on apuväline, ei lopullinen käyttömuoto. <br /><br />Kyllä, kyseessä on nuori koira, mutta se on aikaa, kun rajat asetetaan. Toivotut toimintamallit on helpompi luoda nuorena kuin aikuisena. Autan nuorta naista, joka on aina palkinnut koiransa haukkumisesta huutamalla tänne. Se kiljuu radanreunalla, haluaa omistajan luokseen. Ja kun omistaja ei tullutkaan, pitkän ajan odotettuaan, koira luovutti. Nuori, haukkuherkäisen rodun edustaja painautui maahan makaamaan, laski leukansa alas ja huokaisi. Ja sai lempeän, rauhallisen palkkion siitä.<br /><br />Ääntely ei aina ole kierroksia. Kiihkeä koira ei välttämättä kilju. Puhun tästä, koska itselläni on niitä kaksi kappaletta. Ne purkavat kiihkeytensä, halun tehdä, työhönsä. Eivät huutamiseen. Toki jos minun ohjaus pettää, saattaa noutaja rääkyä, mutta kun se pääsee toteuttamaan itseään, kierrokset purkautuvat työhön. Siksi sanonkin, että ääntely on lähinnä turhautuneisuutta. Ja on tärkeä opettaa koiralle, ettei sen tarvitse turhautua. Ja kärsiuvällisyyttä, pinnaa, sitä saa koiralle opetettua. Ja se kannattaa aloittaa aikaisin. On koira, joka on yli kahden, mutta vasta nyt alkaa kyetä makaamaan aloillaan 2 minuuttia hiljaa. Se on vaatinut järjestelmällistä opetusta, omaa kärsivällisyyttä, eikä kannata odottaa, että koira oppii sen kärsivällisyyden itse. Voi oppia, mutta onhan meitä ihmisiäkin, joiden pitää opetella kestämään asioita rauhallisemmin ja pidemmällä pinnalla. Siksi painotankin (taas kerran), että on hyvä aloittaa kaikki ajoissa. Koiran ehdoilla, leikin varjolla, lyhyissä erissä, tottakai. Mutta määrätietoisuus, johdonmukaisuus ja vaatimus koiran kykenemisen mukaan tuovat toivottua tulosta, joka antaa mahdollisuuden helppoon olemiseen myöhemmin. <br /><br />Tartuin aiheeseen, kun se on niin lähellä omaa elämääni, ja koska painin näiden asioiden kanssa joka päivä erilaisten koirien kanssa. Niin tokossa kuin agissa en halua lannistaa koiran tilaa, vaan lähinnä käyttämään sen tilansa oikein. Siksi takerruin tähän aiheeseen tarkemmin. :)<br /><br />2Mitäs jos kävisitte joskus agihallilla vaan lenkillä kääntymässä, syöttäisit sille siellä makupaloja ja lähtisitte pois? " - Tässä olen kyllä samaa mieltä. Hallille ei aina tarvitse mennä kuumumaan, vaan tekemään joskus jotain ihan arkipäiväistä, rauhallista. Silloin toimintamallit eivät ainakaan juurru.Maijahttps://www.blogger.com/profile/14583532891589799772noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6836951985899538733.post-67662257412783244552012-01-15T13:22:13.218+02:002012-01-15T13:22:13.218+02:00Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.Maijahttps://www.blogger.com/profile/14583532891589799772noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6836951985899538733.post-58994827875579140512012-01-14T22:17:13.368+02:002012-01-14T22:17:13.368+02:00Kiitos Maija ja etenkin Tiia. Miun maailma vaan ai...Kiitos Maija ja etenkin Tiia. Miun maailma vaan aina niin arvartuu. Ja Tiia kyllä vois ruveta meidän personal traineriks ja tulla piiskaamaan mua aina kun teen väärin ;D Sitä kun on itse niin vaikea huomata treenien tiimellyksessä.<br /><br />Brandy osaa kyllä paljon tokojuttuja jo, mutta ne ei ole mikään ihan valmiita ja tartteevat paljoen hiomista. Mutta onhan toi ihan lapsi vielä :)Nettahttps://www.blogger.com/profile/08694057936898237424noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6836951985899538733.post-21064737297137485922012-01-14T21:54:01.890+02:002012-01-14T21:54:01.890+02:00"Klassinen haukkupanta" valitettavasti h..."Klassinen haukkupanta" valitettavasti hoitaa oiretta, ei syytä. Sitä en kyllä lähtisi murrosvaiheessa olevalle koiralle käyttämään. Pahimmassa tapauksessa kaikki tehty työ valuu hukkaan eikä harrastaminen ole enää kivaa - luottamus murenee.<br /><br />Kieltäminen on toinen asia. Sillähän meneillään oleva tekeminen usein vain pysähtyy hetkeksi. Koira ei ymmärrä kieltosanan merkitystä.<br /><br />Ääntely varmasti loppuu, kun koiran kierrokset saa alemmas. Siihen taas on ihan omat, inhimillisetkin kikkansa. Kyllä sie saat koiran huomion itseesi ihan varmasti, kannattaa tarkistella niitä makupaloja että ovat varmasti superhyvää. Nuorelle koiralle kannattaa aina miun mielestä tehdä äärimmäisen hyvillä herkuilla. Sittenhän on olemassa namirasiat. Olen myös treenin lopussa tapahtuvan loppupalkan kannalla. Syöminenhän myös rauhoittaa koiraa.<br /><br />Ja kyllä. Hyppiminen ja pomppiminen innostaa ja nostattaa koiraa. Sitä varmasti täytyy tehdä niin Jussilla kuin Onnillakin. Pyry taas on ihan toista maata, näin varmasti Brandyllakin. Siihen kannattaa vaan kiinnittää huomiota, että tarkkailee koiraa milloin sillä alkaa mennä yli ja lopettaakin ne treenitilanteet vaikka siihen. Mitäs jos kävisitte joskus agihallilla vaan lenkillä kääntymässä, syöttäisit sille siellä makupaloja ja lähtisitte pois? Tuon jos toistaisi joitakin kertoja, niin koira voisi yhdistää pikkuhiljaa, ettei aina riekkasta hallilla.<br /><br />Brandylla on paljon hienoja tokojuttuja, jotka se osaa ja joita kannattaa tehdä. Oon treeneissä nähnyt! :) Niitä tekisin mielummin kuin sitä yli-intoon virittämistä agilityllä. Tai sitä ottaisin ihan tosi pienissä paloissa. Viretilan tarkkailu on jotain, mitä täytyy opetella. Minulla on mennyt omien koirien opetteluun koko se aika mitä ne on olleet meillä ja homma jatkuu edelleen. Ennaltaehkäisy ja kaukonäköisyys on plussaa :)<br /><br />Hyvin teillä lähtee luonnistumaan, tsemppiä! Ja lähdetään joskus käymään porukassa kentällä. Suosittelen lainaamaan kirjastosta Salme Mujusen Tie Tottelevaisuusvalioksi. Nimestään huolimatta todella hyödyllistä perusasiaa.Onnihttp://silversurfer.vuodatus.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6836951985899538733.post-43252135512286350942012-01-14T21:23:04.430+02:002012-01-14T21:23:04.430+02:00Noni Netta, sain vaan käsityksen et lopetitte vaan...Noni Netta, sain vaan käsityksen et lopetitte vaan koko treenaamisen. :D Koiralle voi opettaa hyvin erilaisia asioita, ja murkkuikäkään ei ole mikään "angst vihaan elämää" vaan silloin voi tehdä ihan muuta. Kontakteja, takaakiertoja, enempi energistä agilityä vaikka, niin ei tarvitse pelätä tokoliikkeiden puolesta!<br /><br />Ja hmm. Toisaalta kielto toimii, toisaalta koira saa tahtonsa läpi. Sitten on ihan klassinen haukkupanta, jota voi kokeilla. Tällöin kielto ei tule sinulta itseltäsi, mutta koira saa kuitenkin muistutuksen, ns. ajatuksenkatkaisijan, joka voi antaa juuri sen hetken, kun pääset palkkaamaan rauhallisuudesta. Tiedä sitten. Toivottavasti saatte äänen kuriin ja muutenkin hommat luistamaan! Varsin kiva laji kuitenkin, ja mitä hiljaisempi ja kivakäytöksisempi oma koira on, sen enempi on kiva käydä kisoissa ja treeneissä. :)Maijahttps://www.blogger.com/profile/14583532891589799772noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6836951985899538733.post-48161989793281397802012-01-14T21:21:04.910+02:002012-01-14T21:21:04.910+02:00Meillä onkin kaikki tokoliikkeet niin vaiheessa = ...Meillä onkin kaikki tokoliikkeet niin vaiheessa = kesken = uusia asioita, niin sen takia en niitä edes lähtenyt vahvistamaan. Tehtiin toki paljon uusia asioitakin, mutta ne eivät olleet niin tärkeitä, että ne pitäisi mennä ns. oikein. Siksi lähinnä temppuiltiin ja opeteltiin mielenvirkistystemppuja joissa sai sitä aivotyötä mitä aktiivinen koira tarvitsee. <br /><br />Ja kun käytiin tänään treenaamassa niin pennulla oli pöksyt kyllä niin tulessa kun voi vaan nuo villapöksyt olla. Se näki pitkästä aikaa koirakavereitaan ja sillä oli paljon energiaa. Mutta sen jälkeen kun se oli suurmpia höyryjään laskenut pois, niin se oli todella hyvin kuulolla, vaikka kyllä välillä tahtoo korvansa väliaikaisesti kadottaa. <br /><br />Ja kapulan luovutuksessa en usko olevan kyse "luopumisen tuskasta" koska pentu ei hirveästi tykkää pitää kapulaa suussaan. Ja jos Vai onko nämä loppujen lopuksi eri asia?<br />Ja tuosta paikkamakuusta, että siinä tein itse virheen. Koiran ympärillä oli aivan liikaa kaikkea liikkuvaa ja touhua. Se ei ole Brandylle vielä sopiva häiriö harjoitella paikkamakuuta, vaikka häiriötä se siihen tarvitsee, muttei noin paljon häiriötä vielä.<br /><br />Mut mulle toi koiran vireystila on kauheen vaikee hahmottaa treenatessa. Mie en välttämättä aina siinä tilanteessa osaa arvioida mikä palkka olisi siihen tilanteeseen paras. Tai että missä tilanteessa koiran virettä kannattaa nostattaa ja missä ei. Yleensä huomaan sen jälkeenpäin, et okei, tää ei ollu fiksu veto. Ja lisäksi se tekee asian vielä hankalemmaksi kun mulla on kaks niin erilaista koiraa, Jussi joka tarttee treenatessa kaiken mahdollisen innostamisen mitä löytyy. Sit se tuppaa aina esim. Brandyn kanssa unohtumaan, että sitä ei tarttekkaan innostaa ja hihkua. Se innostaminen on vähän jäänyt mulle ns. päälle. <br /><br />Sit oon miettiny nyt tässä myös sitä, että jos haluan koiran huomion itseeni, se onnistuu parhaiten juuri tällaisella innostamisella. Hihkumisella, pomppimisella ja iloisuudella. Mutta se taas sitten puolestaan nostattaa myös samalla koiran vireystilaa? Vai olenko mie nyt ihan hakoteillä? Eli just esim. noissa treeneissä. Hain Brandyn huomion itseeni yo. mainitsemalla toiminnalla, mutta teinkö loppujen lopuksi sillä vain hallaa koska nostatin koiran vireystilaa entisestään?Nettahttps://www.blogger.com/profile/08694057936898237424noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6836951985899538733.post-75223575305402393632012-01-14T20:49:59.354+02:002012-01-14T20:49:59.354+02:00Silloin kun koiralla on murkkuikä, ei kannata juur...Silloin kun koiralla on murkkuikä, ei kannata juuri mitään uusia juttuja opettaa. Tämä on vain oma mielipiteeni. Vanhaa, jo opittua kannattaa vahvistaa ja tukea koiraa hormonien myllerryksessä. Koira ei tokojuttua unohda, vaikka taukoakin pitäisi :)<br /><br />Tuo mainitsemasi "volina ja ölinä, kiskominen ja riekkuminen" kertoo sitä, että koiralla taitaa mennä viretila yli. Se ei ole toivotuin mielentila treenaamiselle. Sitä voi ennaltaehkäistä ennen treeniä tapahtuvalla toiminnalla ja toki treenienkin aikana mm. palkkaamistyylillä ja omalla käytöksellä. Ja jos nuori koira reagoi muihin koiriin / häiriöihin niin silloin kannattaa ottaa askel taaksepäin. Eli ei kannata treenata tässä vaiheessa (murkkiksen aikana) muiden kanssa, jos koiralla menee yli. Tai viedä näihin tilanteisiin ainakin pikkuhiljaa.<br /><br />Seuraamisessa jos kontakti ehtii useasti tippua, kannattaa lyhentää seuraamispätkiä. Yrittää palkata koira juuri ennen kontaktin tippumista. Meillä kun on turanoutajia niin tuohon kapulanoutoonkin voisin kommenttia heittää. "Räveltäminen" ja "kierrokselle lähtemiset" voivat johtua kanssa viretilan yli menemisestä. Lisäksi jos koiralta ottaa suoraan suusta kapulan, saattaa koira kokea luopumisen tunteen ja siksi stressata mm. juoksentelemalla. Tuohon auttaa kapulatilanteiden rauhoittaminen: koiraa kannattaa silitellä ja kehua tosi rauhallisesti, olla huomaamatta kapulaa hetkeen ollenkaan.<br /><br />...ei kait kukaan leikkinyt vinkupatukalla, jos nuori koira otti paikkamakuuta? Voipi olla suhteellisen kohtalokasta :) Koira hetsautuu vinkupatukasta -> lähtee tutkimaan onnessaan -> sille äristään -> confusion? :) Jos pempe ei pysty keskittymään niin silloin kannattaa miettiä mitä itse voisi tehdä toisin.<br /><br />Nämä pointit ovat vain sellaisia, joissa itse olen tehnyt mokia ja siltä pohjalta kommentoin. Tarkoitus ei ole lannistaa. Pilkun viilaamista harrastan vähän liikaakin aina. Brandy on ihan supertaitava pempetti ja murrosiästä ei kannata stressata kenenkään, se menee ohi :)Onnihttp://silversurfer.vuodatus.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6836951985899538733.post-61047601675943828082012-01-14T20:07:01.874+02:002012-01-14T20:07:01.874+02:00Mie en halunnut ottaa mitään riskiä siihen että li...Mie en halunnut ottaa mitään riskiä siihen että liikkeet menee pilalle koska koiran asenne tekemiseen oli "no kyl se kiinnostaa, mut vaan toissijaisesti". Ja tauko reenailemisesta teki ihan selvästi hyvää, vaikka taukoa oli 2-3vk. Tehtiin sen takia semmosia juttuja missä ei ole niin väliksi, vaikka koira perseilisikin. Ei meidän treenaaminen sentään seinään loppunut, me vaan treenattiin muuta ja siinä mä vaadin koiraa tekemään. Tokoliikkeitten treenaaminen jäi just siksi, ettei vaikuta esim. vireeseen jossa liikkeet tehdään. Ja kun koira tuppasi tekemään laiskasti ja "sinne päin", niin katsoin paremmaksi jättää tokoliikkeitten treenaamisen pois kunnes koiran mielentila tekemiseen on taas normaalimpi. Ja kun tää koiran mielentilan muutos oli niin helposti huomattavissakin. <br /><br />Ja agissa olen kokeillut huomaamattomuutta, mutta se ei toimi. Se jollottaa siitä huolimatta ja sekös kanssatreenaajia ärsyttää. Siksi olen päätynyt kieltämiseen -> kun koira on hiljaa, niin palkka. Silloin se ei huuda yhtäjaksoisesti.<br /><br />Ja minä tiedostan kyllä miten röyhkeää on häiritä muiden treenejä. Ja se minua hävettää. Itsenäisesti en pysty treenaamaan + olen maksanut treenipaikastani hunajaa. Lähitreeninä onnistuisi ainoastaan esim. kontaktit, joten kohtuullisen yksipuoliseksi menisi treenit jos pääsisimme vain kontakteja treenaamaan, eikä ollenkaan esim. ohjauskuvioita. Mielelläni kyllä kakaran kuriin laittaisin mikäli vain tietäisin miten se käytännössä tuollaisessa tilanteessa onnistuu. <br />Itsenäinen treenaaminen olisi ihannevaihtoehto, mutta se on minun kohdallani hyvin hankala vaihtoehto.Nettahttps://www.blogger.com/profile/08694057936898237424noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6836951985899538733.post-81497395958086690202012-01-14T18:36:11.081+02:002012-01-14T18:36:11.081+02:00Sie teet just väärin, että koira kun vähän kokeile...Sie teet just väärin, että koira kun vähän kokeilee ja näyttää evvk-asennetta, pistät hanskat tiskiin ja tauolle. :D Tottakai nuori koira vähän kokeilee, mutta ei sen niin kuulu mennä, että sitten vaan treenit loppuu koiran halun mukaan. Tehtäviä voi tehdä erilaisia tai lyhyempinä, mutta kokonainen lopettaminen vain siksi, kun kakara vähän murkkuilee, ei oikein toimi.<br /><br />Ja tuossa agissa sanoisin, että ensinnäkään älä huomioi rääkymistä. Negatiivinen huomio on myös huomiota. Yksi hyvä tapa olisi pistää koira vaikk häkkiin, odottaa niin pirun kauan että se hiljenee, ja vasta sitten hakea se. Tulee paikalle vaikka etuajassa, kunhan opettaa koiralle, että se ei saa huomiota kiljumisesta.<br /><br />Toiseksi, on röyhkeää häiritä muiden treenejä, ja siihen sanon, että koira kuriin. Joko a) treenaat itsenäisesti, kunnes koira pysyy hanskassa ja et pilaa muiden suoritusta koirasi toikkeroinnilla, tai sitten teet niin "läheistä" treeniä tiukalla kurilla, jottei koira pääse haahuilemaan ympäri mäkiä. Kuitenkin nuori koira oppii parhaiten, ja kun selvät säännöt ja rajat asetetaan tuossa iässä, on luvassa mukava, hyvin toimiva, loistava harrastekoira.<br /><br />Onnea Kajaaniin!Maijahttps://www.blogger.com/profile/14583532891589799772noreply@blogger.com